Innovaatiojuna 2.0 Kajaaniin ja Kainuuseen

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo

Meillä oli tänään 21.8.2012 kello 09 – 11 moni-ilmeinen keskustelu Veli-Matti Karppisen kanssa Kainuun Nuotta ry toimistossa, entisen rajavartioston esikunnan tiloissa.

Veli-Matti innostui kylien kehittämisestä 1990-luvun alussa. Itse pääsin vauhtiin vasta Ranskasta palattuamme “Wirby the Global Village” televisio-ohjelman jälkeen 1998.

Kainuussa kylien kehittämisen juuret ovat syvemmällä kuin mielikuviemme vauraammassa etelässä.

Tiukemmin orientoiduin kyläteemaan Itä-Uudenmaan Kylät ry perustamisen jälkeisinä vuosina. Toimin sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana. Ehdin jopa kyllästyä koko kyläteemaan paikallispolitiikan tunkeuduttua päätöksentekoon.

Digital Villages –kehittämishankkeessa etsimme kylien kehittämiselle uutta suuntaa. Kuvassa mukana oli 2000-luvulla muun muassa puurakentamisen ja etätyön yhdistäminen. Pernajan Koskenkylässä saimme kylärakentamisen ituja liikkeelle: ITU = Itä-Uudenmaan kylät!

ITU:lla viitattiin ajattelussamme sekä IT että Unioniin! Sieltähän niitä kehittämisrahoja kaivattiin ;) Mainitsen vielä, että Wirby the Global Village valittiin Itä-Uudenmaan ensimmäiseksi vuoden kyläksi 1998.

Valinnan kunniaksi järjestimme Galaxy Galan, josta tuli Ungdomsföreningen Framåt rf. suurin tapahtuma “ever”.

Haluan nyt tässä nostaa tapetille Nakertajan: www.nakertaja.net Nakertajan kehittämisestä on Anna-Katriina Salmikangas tehnyt väitöskirjan (Jyväskylän yliopisto), jonka haluaisin lukea. Salmikangas toi yhteissuunnittelun Kainuuseen: kolmiyhteydessä mukana yhteisön  asukkaat, viranomaiset ja luottamushenkilöt.

Nakertajan merkittäväksi eduksi on tulkitsen, että toiminta on saavuttanut 30 vuoden merkkipaaluun, se työllistää ja tuottaa merkittävää liiketoimintaa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle nostan hattua!

Innovaatiojuna 2.0 tavoitteeksi nostimme Veli-Matin kanssa DISTANCE = etäisyyden poistamisen. Nykyteknologian ansiosta mikään kylä tai maa ei enää ole syrjässä. Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää meiltä halua ja toimintaa yhteisölliseen sosiaalisen pääoman kehittämiseksi.

Mikään ei le mahdotonta: kaikkien tuntema Apple nousi autotallista maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ($550 billion = Miljardia] vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa.

Kuka teistä / meistä tietää, mitä kotikyliemme autotalleissa tänään puuhataan?

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Suuret menot eivät kaataneet Novaa

Nova Groupin edustaja uudistaa talousteoriaa tulkinnallaan, että suuret menot ja vaalirahoitustuet eivät kaataneet Novaa ja Nova Groupia. Aikaisemmin konkursseista on voinut syyttää sydämetöntä verottajaa tai herkkänahkaisia velkojia, mutta Antero Merisalon mukaan seitsemän johtavan novalaisen konkurssirikossyyte johtuu poliisin  “mielikuvituksesta”.

Minusta Merisalon ajatus on mielenkiintoinen ja siksi asian pohdintaa pitää jatkaa. Keh. Maa. Suo –yhdistyksen lahjoituksilla Suomeen saatiin porvarihallitus. Novan 100 000 – 400 000 euron panostus ei mennyt harakoille, koska sen jälkeen Suomi on syössyt lamaan ja sieltä nouseminen ei ole mahdotonta, mutta perin toivotonta kuitenkin.

Suomi tarpoo nyt niskojaan myöden velkasuossa. Valtio ottaa velkaa tuhansia kertoja enemmän kuin Nova. Samalla tavalla se panee veronmaksajat - siis meidät - suurten menojen maksumiehiksi. Velkaantumisen ideana on, että ökyrahaedustajien pullakahvit eduskunnan kuppilassa edelleen jatkuisivat ja etteivät virkamiehet ja -naiset nälkää näkisi. Ehkä poliisikin kuuluu pullamössöporukkaan.

Novaa syytetään konkurssirikoksesta, mutta lahjuksen vastaanottajat eivät poliisin mukaan ole syyllisiä. Tämäkin osoittaa luovaa ajattelua ja ennustaa Suomen nopeaa siirtymistä Luovaan Talouteen. Minusta lahjonnan vastaanottajien vastuuta pitäisi laajentaa, kun avokätinen auttaja joutuu vaikeuksiin. Onhan se kelvotonta, jos isänmaan ystävät pannan telkien taa ja poliitikot pesevät likapyykkinsä lahjapesukoneissa, matkustavat Nova-lipuilla, ostelevat sohvia Nova-alennuksilla, kuuntelevat 60-vuotuisjuhlissa Nova-artisteja, kompastelevat lautakasoihinsa, rakentavat ARA-asuntoja ja seitsemän seinähullua talousneroa laitetaan kiven sisälle.

On se niin väärin. Minusta parasta olisi rakentaa häkki eduskunnan ympärille, jotta rikos ja rangaistus eivät kääntyisi yhteiskunnassamme päälaelleen. Puhemies Niinistö työpaikkaterrorisoisi häkkipuluja ja –puudeleita, kunnes joka ikinen pyytäisi eroa tehtävistään ja siirtyisivät lopulta matalapalkkatehtäviin kansakunnan kaatopaikoille. Paskaduunia pitää olla riittävästi tarjolla tämän näytelmän varsinaisille rosvoille. 

Ajatus saunan taakse viemisestä elää!

Jos Innovaatiotoiminta olisi kymmenen kertaa helpompaa

Marraskuu 24, 2008 Kirjoittanut Helge V. Keitel

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.

1. Oma älypuhelin
2. Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
3. Softaa autoteollisuudelle

Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.

• Taloussanomat tulostiedot kertovat

Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.

Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.

Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.

1. Miksi Apple onnistui?
2. Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
3. Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
4. Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu

Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.

Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.

• Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
• Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
• Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)

Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.

Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.

• IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
• Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
• Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä

”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.

Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.

Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!

• Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”

• Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.

• EBmies kertoo sisäisistä kuppikunnista.

• The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
  
• Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?

Bisnesinnovaatioista henkilökuvausten kautta

Kanavauudistus etenee uuteen vaiheeseeen. Luin äsken amerikkalaisia blogeja ja päätin aloittaa uuden henkilökohtaisemman tyylin.

1. Henkilökuvausten avulla lisää mielenkiintoa teknisiin innovaatioihin
2. Tuote-esittelyt ovat tylsiä, nostamme ideat pintaan ihmisten kautta
   
3. Nostamme henkilöt avainasemaan
4. Lue Walleywag - teknologian juorulehti
5. Tarvitsen kuvia ja lausuntoja
6. Lähestyn haastattelujen kautta
7. Olen pohtinut piirrosten lisäämistä
   

Odottaako Web 3.0 nurkan takana?

Yhdysvaltalaisen Ciscon korkeimpaan johtoon ja it-maailman guruihin lukeutuva Howard Charney poikkesi Suomessa. Näin hänet Cisco Expo 2008 tilaisuudessa Helsingissä. Howard povasi esityksessään auvoisaa tulevaisuutta Suomelle, kun internetmaailma liukastelee nykyiseltä Web 2.0 -tasolta uudelle Web 3.0 tasolle.

1. Web 1.0 yksilöt olivat yhteydessä yksilöihin internetin välityksellä (1 to 1)
   
2. Web 2.0 yksilöt pääsevät verkossa yhteyteen ryhmien ja joukkojen kanssa (1 to M)
   
3. Web 3.0 joukot ovat yhteydessä joukkoihin (M to M)

Mr. Charneyn mukaan suomalaiset eivät viimeaikaisesta tietoyhteiskuntalipsumisestaan huolimatta ole siirtymässä bitinväännön takapajulaksi.

1. Olemme suhteellisen kehnoja sähköisessä kaupankäynnissä
2. e-palvelujen käytössä emme ole kärkikastissa
3. laajakaistan levinneisyydessäkään emme ole johtavien maiden joukossa

Kärkisijoilta tipahtaminen ravistelee kuitenkin suomalaisia hereille huomaamaan, että ykkösasemista käydään kovaa kamppailua ja että pinnalla pysyminen vaatii jatkuvaa taistelua.

1. Suomi on yksi maailman innovatiivisimmista maista
2. Suomi on hyvin varustautunut muutokseen
3. Mitä kaikkea Web 3.0 murros tuo mukanaan?
4. Suomen vahvin voimavara ovat ihmiset

"Chilellä on kuparia ja Saudi Arabialla öljyä. Suomella on älyvoimaa, jonka taustalla on hyvä koulujärjestelmä," Howard Charney kuittaa kohteliaasti. "Seuraavan 5 - 10 vuoden aikana nähdään, miten tämä voimavara hyödynnetään."

1. Web 3.0 lisää tuottavuutta
2. Internetistä tulee paikka, missä kaikki voivat yhdessä tehdä työtä

Konttoreiden seinät revitään alas ja yhteistyö maisemoituu ja hajautuu kotien ja konttoreiden mosaiikiksi. Olemme tulevaisuudessa kytkettynä Internetiin hyvin monella tavalla. Kytkettyjen laitteiden määrä lisääntyy koko ajan.

1. Kolme vuotta sitten verkossa oli kiinni 750 miljoonaa laitetta
2. Vuonna 2010 niitä arvioidaan olevan 14 miljardia

"Internet avaa uusia mahdollisuuksia, kun data, ääni, kuva ja mobiliteetti ovat saumaton toiminnallinen kokonaisuus," Charney kertoi Helsingin Messuhallissa muutamalle sadalle kuulijalle.

Kilpailu kiristyy ja yritysten toimintaympäristöissä tapahtuu rajuja muutoksia hyvinkin äkillisesti. Pelissä mukana pysyminen edellyttää:

1. jatkuvaa innovointia
2. tutkimusta ja tuotekehitystä

Innovaatio on yritykselle 21 vuosisadan eloonjäämispakkaus!

Princessa Anne tarkkailee Mediraceria Leicesterissä, UK:ssa

Kirjoitan vaihteeksi prinsessasta ja suomalaisesta lääketieteen innovaatiosta. Suomi elää metsästä, mutta sen rinnalle on noussut elektroniikan ja ohjelmistoalan osaamista. Lääketieteen elektroniikan erityisosaajiakin maastamme löytyy.

Postitan tässä esimerkin innovaatioiden kaupallistamisesta. Prinsessa Anne tutustui Leicesterin yliopistollisessa sairaalassa suomalaiseen Mediracer innovaatioon.

Rannekanavaoireyhtymän (RKO) diagnostiikkaan käytetään perinteisesti jääkaapin kokoisia ENMG-laitteita, joiden "kuskiksi" tarvitaan neurofysiologian erikoislääkäri, joita meillä Suomessa on muutamia kymmeniä.

Erikoislääkärit sijoittuvat keskussairaalakaupunkeihin, mutta RKO on ongelmana paljon laajempi. Mediracer maksaa vain kymmenesosan ja käyttäjänä voi olla yleislääkäri tai työterveyshoitaja.

Suomessa Helsingin kokoisessa kaupungissa on kymmeniä tuhansia RKO-oireista kärsiviä. Varhainen toteaminen mahdollista työtapojen muutoksen ja säästää potilaat kivun pahenemiselta, leikkauksen välttäminenkin saattaa onnistua. Pitkittyessään tauti pahenee.

RKO-jonoja lyhentävä tutkimuslaite on herättänyt paljon huomioita Brittein saarilla. Oululaisen neurofysiologin Veijo Lesosen kehittämälle diagnostiikkalaittellee myönnettiin Lontoossa vuonna 2007 "Medical Innovations Futures Award" -palkinto.

Brittein saarilla Mediraceria sovelletaan ns. One-Stop-Clinic -palveluyksiköissä, joissa diagnostisointi ja leikkaus voidaan suorittaa saman käynnin yhteydessä (vertaa hammaslääkäriin).

Mediracer Oy on vuonna 2002 perustettu oululainen lääketieteen teknologia -alan yhtiö. Sen ydinalue on ääreishermoston sairauksien diagnostiikan ja hoidon seurannan Point of Care (POC) tutkimuslaitteiden kehittäminen, valmistus ja myynti kansainvälisille markkinoille.

POC -tutkimuslaitteet nopeuttavat ja helpottavat hoitoprosesseja ja ovat näin myös erittäin kustannustehokkaita.

Mediracer Oy:n toimintaa tukee yhä laajeneva kansainvälinen lääketieteellinen ja teknologinen yhteistyöverkosto.

Mediracer Asiakaslehti I/2007 on ilmestynyt. Lataa tästä (pdf)

London, UK 2007

• Kuninkaallista huomiota Mediracerille Leicesterin yliopisollisessa keskussairaalassa | Prinsessa Anne tutustuu käyttöön!

Prinsessa Anna tutustuu Mediracerin käyttöön Britanniassa. Oululainen Mediracer saa kuninkaallista huomiota osakseen Leicesterin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Neurofysiologi Veijo Lesosen kehittämä rannekanavayhtymän tutkimukseen tarkoitettu kätevä, kannettava tutkimuslaite on ollut useita vuosia käytössä UK:ssa. Leicesterin yliopistillisessa keskussairaalassa on kehitetty sekä innovatiivista diagnostiikkaa että leikkaushoitoa, joka tapahtuu ns. One-stop-Clinic -palvelupisteissä.

Vastaavaa toimintamallia meillä ei ole valmiina Suomessa. "Innovatiivisten menetelmien kehittämisessä on joskus mentävä merta edemmäs kalaan", kertoo toimitusjohtaja Veijo Lesonen.

Suomalaiset lääketieteen keksinnöt voisivat edetä maailman markkinoilla nykyistä vilhakkaammin, jos meillä tutkimuksessa ja hoidossa ennakkoluulottomammin sovellettaisiin potilaiden jonotusaikaoja lyhentäviä, haittaa ja tuskaa nopeammin lievittäviä metodeja.

"Samalla säästyisi myös pitkä penni rahaa, joka nyt kuluu pidempiin sairasolmiin ja potilaan alentuneeseen toimintakykyyn", laskee Veijo Lesonen.

• Prinsessan Anne bekantar sig med Mediracer diagnostik i Leicester

• Royal mediracing at University Hospital Leicester, UK

Hi Helge, Princess Anne visiting "CTS One-Stop Clinic" by Blue Sky Orthopaedic (Operating Nurse Malcolm Clarke, Mr Timothy Green and Mr Pankaj Pathak with Mediracer Device, in picture 2778). The patient at the right (see hand and electrodes) is ready for testing with Mediracer.

Prinsessan Anne bekantar sig med Mediracer diagnostik vid Universitetssjukhuset Leicester och deras One-stop-Clinic för diagnostik och operation av karpaltunnelsyndrom.

1. Patientens hand längst till höger färdig för diagnostik (mediracing)
2. Läkaren håller den bärbara Mediracer apparaten (batteridriven)
3. Prinsessan Anne blickar mot patienten med elektroderna färdiga (karpaltunneldiagnositiken kan börja)
   

Mediracer har utveckalts av neurofysiologen Veijo Lesonen och marknadsförs av Mediracer Oy bl.a. i alla Skandinaviska länder, Storbritannien, Italien, Balticum och så småningom i alla europeiska länder. Företaget jobbar med en globalisering av verksamheten.

Blue Sky Orthopaedic Ltd arose as a direct result of the success of the Carpal Tunnel Service set up in Leicester, UK in 1999.

The service, specializing in Carpal Tunnel Syndrome was an overwhelming success, leading to interest from other centres that wanted to duplicate the service.

The group of clinicians, Malcom Clarke, Chris Kershaw, Tim Green, Martyn Newey and Pankaj Pathak felt they could offer something unique.

A more formal organisation was required and so Blue Sky Orthopaedic was set up in December 2003, to provide surgical and medical services.

• http://www.blueskyortho.co.uk

Malcolm wrote 9.3.2008: "Have enclosed some photographs of the recent Royal Visit to Syston. Hope you like them best wishes Malcolm."

Helge: Thanks for the Royal mediracing photos and the information about Blue Sky Orthopedic. I've a photograph of the Carpal Tunnel Surgery that will be covered in my next blog posting.

PS: The mediracer is a new carpal tunnel syndrome testing device. For more information see mediracer.com.

Mielenkiintoisia innovaatiouutisia

Edessä on mitä mielenkiintoisin kevät. Kevään kenttäkierroksen aikana sijoittajat voivat arvioida kohde kohteelta ehdolla olevia sijoituskohteita.

Uusien innovaatioiden pitäisi tietenkin tuoda uutta uutta vetoa liiketoiminnasta ja toivoa jostakin uudesta. Tarjolla on:

1. Biotouch (Bioteknologisia ratkaisuja ja näkökulmia uuden biotalouden rakentamiseen)
   
2. Mediracer (Terveystaloudellisten työkalujen ja metodien kehittäminen)
   
3. Talotehdas 1000 (tuotantotaloudellinen Joint-Venture)
   
4. CRM (Verkottuneen yhteistyön apuväline palvelutuotannon hallintaan)
   
5. SMSR 20 (Vuorovaikutteinen viestintäverkosto innovaatioiden kaupallistamiseen)
   
6. Bioenergiaa (1 - 20 MW CPH laitoksia Suomesta maailman ääriin)
7. Yritysjalostamon kehittäminen ja rahoitusrakenteen vahvistaminen
   

Keskustelujen keskiössä on kyky tuottaa kassavirtaa kehityksen alkuvaiheessa. Tuotteissa ja palveluissa on oltavat jotakin todella magneettista, sisäsyntyistä vetovoimaa, joka vaikuttaa asiakkaiden ostohaluihin.

Löytyykö tämä näistä tarjolla olevista aloista? Samalla pitää miettiä, onko näissä voimaa muhkeaan miljardiliikevaihtoon 10 vuoden kuluessa.

Innovaation kaupallistaminen

Innovatiivisten yritysten kaupallistaminen vaatii rahaa. Mutta mikä tekee innovaation kehittäjän riski- ja pääomasijoittajan kannalta kiinnostavan? Uuden maailmoja syleilevän yrityksen kassaa pitäisi paisuttaa tulevia investointeja ja kansainvälistymistä varten.

Keksintöjen kehittäjät eivät välttämättä näytä fantastisia numeroita menestystarinan alkuvaiheessa. Sijoittajat ovat kuitenkin sekä varovaisia että kärsimättömiä tulosten suhteen. Hitaasta tuloskehityksestä harvat innostuvat ja suurista riskeistä tuskin kukaan riemastuu.

Tässä sitä on ongelmaa purtavaksi. Nokian kaltainen tuloksentekokone lataa pöytään huipputuloksia vuodesta toiseen, joista riittää jaettavaa myös omistajille ja sijoittajille. Start-up innovaattori lataa Powerpointilla seinälle unelmakuvia unelmatehtaista, jotka vuolevat kultaa “sit kun”.

Innovaattoriyrityksen voitonjakoon pääsee vasta vuosien kuluttua. Nokian likvidit varat olivat vuoden vaihteessa 11,8 miljardia euroa. Keksijä-yrittäjä-innovaattorilla on korkeintaan tuulen huuhtoma lompakko takataskussaan.

Suomeen puuhataan innovaatioyliopistoja, teknologian puuhamaita, hautomoita lienee joka kylässä, erinäisiä tuki- ja rahoitusluukkuja on niin paljon, että harva kaikkia löytää ilman GPS navigaattoria. Sitra, Tekes, TE-keskus, Finnvera, Keksintösäätiö, alueelliset ja paikalliset riskisijoitusyksiköt ja tietenkin pääomaa tarjoavat pankit.

Ilman vakuuksia ja näyttöjä innovaattori joutuu kiertämään luukulta luukulle, ja aina tarjotaan samaa kaavaa: Business Plan, markkinatutkimus, kumppanit jonoon, kerää toimiva johto, tee sitä, hanki referenssejä jne.
Keksijä-innovaattori-yrittäjä kiertää seminaareissa, kuuntelee konsultteja, yrittää myydä vimpaintaan + palveluaan vasemmalle ja oikealle alihintaan. Haaviin tarttuu alussa referenssikohteita ja pilottitoimituksia, koe-eriä ja heikkokatteista näennäis-hankkeita. Näyttöjen saamisen kierteessä kassa tyhjenee entisestään.

Uusien tuotteiden ja palvelujen lanseeraamiseen pitäisi palkata osaavia ihmisiä, johtoryhmää tulisi vahvistaa, ideoita innovaattorilla riittää, tuotekehitystä olisi jatkettava ja piloteista saadut palautteet pakottavat parannuksiin. Kierrettä on niukoilla resursseilla toimivalle usein mahdoton hallita.

Silti oravanpyörässä on pakko pyöriä, poiskaan ei pääse. Ken on leikkiin lähtenyt, joutuu myös leikin kestämään. Järisyttävät tulosluvut, muhkeat osingot omalle työpanokselle ja kassassa lilluvat miljoonat ovat haaveita vain. Arjen täyttävät nousevat laskupinot. Tilauskirja ammottaa tyhjyyttään. Ja silti hankkeessa voi olla siemen johonkin paljon suurempaan.

Isot volyymit, massatuotanto, skaalaedut ja koko tuotantoketjun tiukka hallinta olisi se resepti, jolla start-up innovaattorikin jonain päivänä käärisi rahaa liiveihinsä. Laiha lohtu on, että tuhannet kohtalontoverit kamppailevat samojen kysymysten parissa.

Monilla teistä on varmaan omakohtaista kokemusta yrittäjyyden alkuvaiheen ja innovaatioiden lanseerauksen vaikeuksista. Näen omassa työssäni ajoittain näitä kuolemanlaaksossa kamppailevia ja haluaisin avata keskustelua tämän innovaatiointoilun ja luovan talouden varjoon jäävästä uurastuksesta.

Menestystarinoista kerrotaan ja viisastellaan, mutta synnytystuskissa rimpuilevan uuden luojan vaikeuksista vaietaan visusti. Mikä neuvoksi? Miten saisimme viisasta rahaa nykyistä helpommin keksijöiden ja kehittäjien käyttöön? Riittäkö se, mitä Tekes, Sitra ja TE-keskukset tekevät?

Onko tarjolla muita rahoitusinstrumentteja? Ja miten alkuvaiheen outsiderit, viisaat rahoittajat ja ohjaajat voisivat nykyistä paremmin löytämään toisensa?

Jatkuva Innovointi

Yritykset ovat ryhtyneet vaatimaan tehokkuutta myös tutkimukselta ja tuotekehitykseltä. Nokia käyttää ylivoimaisesti eniten rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

• 3/4-osaa Taloussanomien selivtyksessä mukana olleiden suomalaisten pörssiyritysten T&K panoksesta, joka on arvoltaan 4,9 miljardia euroa
• Nykyään vaaditaan nopeammin konkreettisia tuloksia: kassavirtaa tuovia tuotteita ja palveluita
• Rahaa käytetään niukemmin perustutkimuksen kaltaiseen työhön
• Aidosti uutta etsivä tutkimus sopii huonosti pörssiyhtiön kvartaaliajatteluun?
• Yritykset tekevät entistä enemmän yhteistyötä toisten yritysten kanssa ja ulkoistavat myös tutkimusta ja tuotekehitystä
  

Tutkimus ja tuotekehitys koettelevat sijoittajien kärsivällisyyden lisäksi heidän riskinsietokykyään. Osa yrityksistä kohottaa tuottavuuttaan tutkimuksen avulla, joidenkin tuottavuus saattaa heikentyä.

T&K ei ole mikään pässinvarma viisasten kivi. On osuttava oikeaan, T&K voi mennä pieleen ja silloin rahat menevät hukkaan.

Yritys voi parantaa tuottavuuttaan, vaikka sillä ei olisi lainkaan tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioita.

Iso osa tuotekehityksestä tapahtuu pikkuhiljaa oman toimen ohella ja yhteistyössä asiakkaiden tai muiden kumppaneiden kanssa.

Innovaatio saattaa olla uusia tapa toimia tai valmistaa jotakin. Innovaatio saattaa syntyä, kun otetaan uutta teknologiaa käyttöön tai kun vanhaa yhdistellään uudella tavalla.

Innovaatio voi yhtä hyvin olla liiketoimintamalli tai markkinointiratkaisu. Ne kaikki auttavat yritystä käyttämään voimavarojaan tehokkaammin eli parantamaan tuottavuuttaan.

TEKES Serve ohjelma

Serve – Innovatiiviset palvelut -teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa palvelujen kilpailukykyä ja edistää uusien, myös kansainvälisesti menestyvien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Ohjelma toteutetaan Tekesissä 1.3.2006 – 31.12.2010 ja sen kokonaisbudjetti on noin sata miljoonaa euroa.

- Olen perhehtynyt ohjelmaan ja aineistoon.

Ohjelman keskeisenä pyrkimyksenä on herättää palveluja kehittävien yritysten kiinnostusta innovaatiotoimintaan. Serve kohdistuu käynnistysvaiheessa erityisesti liike-elämän palveluihin, kaupan ja logistiikan palveluihin sekä teollisuutta uudistaviin palveluihin.

- Tämä saattaisi sopia myös meidän tarpeisiin
- Liikeleämän palvelut ovat alussa etusijalla
- Kaupan logistiikan palvelut
- Teollisuutta uudistavat palvelut

Serve kannustaa yrityksiä kehittämään innovatiivisia, toistettavissa tai monistettavissa olevia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita tai menetelmiä. Toistettavuus on palveluinnovaatioon perustuvan palvelukonseptin keskeinen tunnusmerkki myös silloin, kun kysymys on prosessiin, organisaatioon tai asiakasrajapintaan liittyvistä uudistuksista.

- Innovatiivisia
- Toistettavia
- Monistettavia
- Teknologiaa
- Menetelmiä

Serven tavoitteena on myös palvelumarkkinoiden uudistuminen siten, että syntyy tilaa uusille innovatiivisille palveluille. Markkinoita uudistavilla palvelukonsepteilla vastataan esimerkiksi julkisen sektorin haasteeseen lisätä tuottavuutta ja parantaa kustannusvaikuttavuutta.

- Palvelumarkkinoiden uudistaminen
- Tilaa uusille innovatiivisille palveluille
- Lisätä tuottavuutt
- Parantaa kannattavuutta

Serven tutkimukselliset tavoitteet liittyvät palveluliiketoiminnan teoriaosaamiseen, palvelujen kehittämistä koskevan innovaatiotoiminnan luonteen selkiyttäminen ja palvelualan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokulttuurin kehittäminen.

- Teoriaosaamisen parantaminen
- Innovaatiotoiminnan luonteen selkiyttäminen
- T&K Palvelualalla

Suomalainen Unelma

Tuesday, March 13, 2007

Kommentoin Himasen Suomalaista Unelmaa

Helge V. Keitel kommentoi:

13.3.2007 15.48

The American Dream - Yrittäjyyden pitkä perinne
Suomalainen Unelma - Luovasti räpiköiden globaalitalouden rapakoissa ja ryteikössä

Mitä meillä on heittää peliin?
1. Kalevalainen kansanperinne (ei huono metafora kännykkäkansalle)
2. Seitsemän veljestä (porukassa pärjäämistä, omalla tyylillä)
3. Hölmöläiset (kokeilevaa kylähullutta, täyttä ymmärrystä vailla, mutta kodikasta)
5. Tuntematon sotilas (tuntemattomuudesta, autotallista maailmanmaineeseen)
6. Himanen (teknologia on väline, ajatus on voimaa, luovaa irrottelua)
7. Suomi Oy (monikielinen, mutta monoliittinen soveltaja)
8. Asenne (nöyryys, sopeutuminen, kriisinhallintataitoa, minimalistista small-talkkaamista)
9. Vahvuudet (pienet piirit ja kyky muuttua pakon edessä)
10. Tulevaisuus (suuntaa haetaan, Suunto hukassa, mutta sisukkaasti eteenpäin)