Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Bisnesenkeleille verovapaata takataskuun

"Suomessa on viime vuosina pohdittu keinoja innovaatiopohjaisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja sen edellyttämien riskipääomamarkkinoiden toimivuuden kehittämiseen. Yhdeksi sellaiseksi on noussut bisnesenkeleiden pääomasijoituksia aktivoivat verokannustimet", kirjoittaa Tiina Siltala 19.2.2007 Taloussanomissa.

KL jatkaa 3.3.2007: "Vähintään kolmen vuoden sijoituksen tuotolle jopa täysi verovapaus."

• Ajatus on Matti Vanhasen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa
• Uusi laki valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä
• Esitys siirtyy TEM:stä VM:n vero-osaston valmisteluun
• Bisnesenkeleitä rohkaistaan heidän arvokkaassa toiminnassaan
• Vain osa panostuksista johtaa menestykseen, enkelit joutuvat myös nielemään tappioita
• Rahaakin tärkeämmäksi on katsottava enkeleiden kokemus ja osaaminen
• Kasvuyritys saa käyttöönsä enkelin pitkäaikaisen kokemuksen yritysten johtamisesta
  

TEM ja VM valmistelevat uutta verohelpotusta pääomasijoitustoimintaan. Helpotus suunnattaisiin ns. bisnesenkeleille. Jos yksityiset bisnesenkelit tekevät kasvuyrityksiin pääomasijoituksen ja antavat kokemuksensa ja asiantuntemuksensa yrityksen käyttöön, osakkuudet voisi myydä määräajan jälkeen jopa ilman myyntivoiton veroa.

Uudistus ei koskisi varsinaisia institutionaalisia pääomasijoittajia, joiden pääomapanostuksen ohella antama asiantuntija-apu kanavoituu pääomasijoittajan taholta palkkaa tai palkkioita nauttivien henkilöiden muodossa.

Finnverassa vireillä olevan veronhuojennuksen uskotaan tuovan pitkään kaivattua apua aloittavien riskiyritysten rahoitukseen.

Kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka edistävä yksityistä sijoittamista aloittaviin yrityksiin ovat tervetulleita. Suomessa on hyvin vähän henkilöitä, jotka tarjoavat aloittaville yrityksille rahaa ja osaamista.

Suomessa toimivat bisnesenkelit ovat innoissaan mahdollisesti tulossa olevista verohelpotuksista. - Kannustimet ovat tarpeen.