Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Juice Leskisen "Juankosko here I come"

Juankoski tunnetaan edesmenneestä Juice Leskisestä, mutta Kuopiosta pohjoiseen sijaitsevalla pienellä paikkakunnalla tuotetaan myös kartonkia.

Olen tässä blogissani kirjoitellut teollisuuden kunnossapidosta. Stromsdal Oyj, Juankoski, hakee kartonkitehtaalleen kunnossapidon mestaria mekaaniseen kunnossapitoon.

Stromsdal on laadukkaisiin, pitkälle jalostettuihin ja ympäristöystävällisiin erikoiskartonkeihin keskittynyt yhtiö. Toiminta-alueina ovat graafiset kartongit ja Tecta-pakkauskartongit. Myynti- ja asiakaspalveluverkosto toimii yli 30 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiön kartonkitehdas ja myyntitoimisto sijaitsevat Juankoskella.

Yritys hakee oma-aloitteista, kehittymishaluista ja aikaansaavaa mekaanisen kunnossapidon mestaria vakituiseen työsuhteeseen.

"Mestari vastaa tehtaan käynnissäpitoryhmän jäsenenä valmistusprosessien toiminnasta ja niiden tuotanto-, tehokkuus- sekä kustannustavoitteiden toteutumisesta. Mekaanisen kunnossapidon työnjohtajana vastaat lisäksi uusien työmenetelmien kehittämisestä sekä osallistut tarvittaessa projektitoimintaan."

Kunnossapidon mestarilta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta. Kokemus paperi- ja varsinkin kartonkiteollisuuden prosesseista sekä työnjohtotehtävistä luetaan eduksesi. Tehtävän hoitaminen edellyttää myös englannin kielen hallintaa, vastuunottokykyä sekä avointa ja joustavaa työskentelyasennetta.

Blogi-kirjoituksissani kartoitan kunnossapidon vaihtelevia vaatimuksia ja toiminta-avaruuksia. Tämä on yksi niistä kymmenistä tarinoista, joita tähän asti olen kirjoittanut. Jatkoajatuksena on arvioida RCM ja ELMAS asiantuntijaohjelmien soveltuvuus erilaisissa kunnossapidon tehtävissä.

Tarinointi jatkuu...

Mainpartner Oy Kunnossapitoa

Jatkan kunnossapidosta kirjoittamista. Tänään silmiini osui "Maintpartner Oy, joka on Pohjoismaiden johtavia teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelujen toimittajia. Henkilöstön määrä n. 1200. Päämarkkina-alueet Suomi ja Ruotsi".

Poikkesin nettisivuilla ja löysin lisätietoja Oulussa pidettävistä Kunnossapidon Messuista 21. - 22.5.2008. "Kunnossapitomessut pidetään Oulussa jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna messut ovat aiempaa laajemmat, sillä samaan aikaan Ouluhallissa pidetään alihankintateollisuuden messut ja automaation Norrkama-erikoisnäyttely. Kaikkiaan näytteilleasettajia on noin 250."

• Maintpartner esittäytyy osastolla numero 709.

Yritys hakee sähkö-, kone-, hydrauliikka- ja kylmälaiteasentajia sekä hitsaajia teollisuuden kunnossapidon ammattilaisiksi seuraaviin toimipisteisiin:

1. Lieksa,
   
2. Jyväskylä,
   
3. Kuopio,
   
4. Laukaa ,
   
5. Vaajakoski ja
   
6. Äänekoski.
7. http://www.maintpartner.fi

Kunnossapitoa ei sovi unohtaa

Energia-asiat ovat pinnalla, mutta kunnossapitoa ei sovi unohtaa. Olemme viime aikoina keskustelleet ja pohtineet bioenergialaitosten käyttöasteita, toiminnan luotettavuutta ja huolettomuutta ja palvelutuotannon laatua. Sähkön ja lämmön tuotanto on paitsi vaativaa tekniikkaa, mutta myös lukuisia asiakkaita koskettavaa palvelutuotantoa. Tänään silmiini osui alla oleva ilmoitus:

Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää, on pohjoissatakuntalainen itsenäinen energiayhtiö, jonka sähköverkko palvelee noin 25.000 asukasta Kankaanpäässä ja naapurikunnissa. Yritys hakee Käyttö- ja kunnossapitohenkilöä kaukolämpöosastolle. Kaukolämpöverkko käsittää Kankaanpään keskustan ja Niinisalon varuskunnan alueen. Vuonna 2007 oli sähkön myynti noin 260 GWh, lämmön myynti 75 GWh ja liikevaihto noin 19 milj. euroa. Henkilöstön kokonaismäärä on 65 henkilöä.

Lisätietoja yhtiöstä löytyy kotisivuilta http://www.vatajankoski.fi (minä vain bloggaan aiheesta, joka koskettaa lämmön- ja sähköntuotannon sekä kunnossapidon näkökulmasta).

Kunnossapitävää Orionia

Kirjoittamalla yritän tavoitella laajenevaa ymmärrystä kunnossapidon haasteista ja tehtävistä. Yritän samalla miettiä, miten erilaiset asiantuntijajärjestelmät voisivat auttaa prosessien kunnossapitoa. Miten hyvin nämä järjen ja kokemuksen jatkeet tunnetaan?

Orion hakee Turkuun automaatioinsinööri tuotannon kunnossapitoon. "Tuotannon kunnossapito vastaa tuotannon laitteista ja järjestelmistä sekä niiden oikeasta ja tehokkaasta käytöstä yhteistyössä tuotannon ja muiden sidosryhmien kanssa. Turun kunnossapidossa työskentelee noin 30 henkilöä ja töitä tehdään osin vuorossa."

Koneiden pitää pyöriä yötä päivää:

• Metsäteollisuudessa
• Metallien jalostusteollisuudessa
• Energiantuotannossa
• Elintarviketeollisuudessa
• Lääketeollisuudessa
• Lentokoneet lentokuntoisina vuorokauden jokaisena tuntina
• Koneiden ja prosessien seisottaminen on kallista
• Pienten varastojen takia buffereita ei ole: 100 % toimintavarmuutta tavoitellaan
  

Isoissa metsäyrityksissä kunnossapito työllistää satoja henkilöitä. Millaisia tehtäviä kunnossapitäjä hoitaa? Tutkitaan, mitä yritykset ilmoittavat tehtävän luonteesta:

"Hoidat itsenäisesti ja asiakaslähtöisesti Turun lääketehtaan erätuotannon yksikköprosessien automaatioon ja kunnossapitoon liittyviä kehitysprojekteja sekä suunnittelet investointeja."

- Itsenäisesti
- Asiakaslähtöisesti (ajattelen lentokoneiden myöhästelyä varaosien tai tekijöiden puuttuessa)
- Erätuotannon yksikköprosessit (osaprosessien yksityiskohtien tunteminen on tärkeää)
- Automaation ja kunnossapidon kehitysprojektit (miten tehdään paremmaksi?)
- Investointien suunnittelu (ja miten uudet ratkaisut viedään käytäntöön)

"Osallistut kunnossapidon ja käynninvarmistamisen suunnittelutyöhön sekä avustat korjauksissa. Automaatiohankintojen suorittaminen ja valvonta sekä niihin liittyvät projektinhoitotehtävät ovat myös osa työtäsi."

Analysoin tehtävien luonnetta. En ole hakemassa paikkaa. Yritän ymmärtää kunnossapidon organisointia, vastuualueita, solmukohtia ja millaisia odotuksia "kunnossapitäjä kohtaa työssään".

Tarkastellaan odotuksia:

1. hyvää automaation ja instrumentoinnin osaamista
2. soveltuvaa teknistä koulutusta (esim. insinööri tai DI)
3. kokemusta teollisuuden automaatioprojekteista
4. Siemens S7 -logiikoiden tuntemusta ja ohjelmointitaitoa

Tehtävässä menestyminen edellyttää hyvää englannin kielen taitoa sekä kykyä hyödyntää tehokkaasti erilaisia ulkopuolisia resursseja.

• Kunnossapitopalvelujen ulkoistaminen on muotia
• Palvelujen ostamisella kompensoidaan ohenevan oman organisaation toimintaa
  

Tarjoamme laajan ja vaihtelevan tehtäväkentän tunnetussa suomalaisessa yrityksessä sekä monipuoliset mahdollisuudet käyttää osaamistasi.

• Miten helposti yritykset löytävät kokeneita tekijöitä
• Tunnistan, että kunnossapidossa on paljon sellaista, jossa "hiljainen tieto" on arvossaan
  

TPI Kunnossapito Säästää Energiaa ja Ympäristöjä

Törmäsin jälleen uuteen kunnossapitoalan yritykseen. Kunnossapito on laaja käsite. Tällä kertaan tarkastelen talotekniikan ja teollisuuden lämmönsiirtonesteiden kunnossapitoon.

Mitä tekee TPI?

"TPI Control on erikoistunut talotekniikassa ja teollisuudessa käytettävien lämmönsiirtonesteiden kunnossapitoon. Innovatiiviset kunnossapitoratkaisumme varmistavat lämmönsiirtonesteelle oikean virtauksen ja pitävät verkoston sisäpinnat puhtaina. Häiriötön toiminta säästää energiaa ja kustannuksia," kerrotaan nettisivuilla.

Lämmönsiirtonesteen kunnossapidossa huomioidaan sen koko elinkaari. Toiminnan perustana on kunnossapitosuunnitelma, joka laaditaan tekniset, taloudelliset sekä lämmönsiirtojärjestelmän erityistarpeet huomioon ottaen. Käytettävä neste valitaan ominaisuuksiltaan suunnitteluarvoja sekä toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi.

Lämmönsiirtojärjestelmät

"Lämmönsiirtojärjestelmän käyttöönottovaiheessa verkoston puhtaus varmistetaan, ja nesteen ominaisuudet säädetään oikeiksi. Nesteen käytönaikaista toimivuutta seurataan mittauksin - ja tuloksia verrataan tavoitteisiin. Lämmönsiirtonesteen kunnossapidossa huomioidaan myös ympäristö. Käytämme järjestelmän sisäpuolisessa puhdistuksessa turvallisia, kestävän kehityksen edellyttämiä menetelmiä. Asiakkaidemme tarpeiden mukaan räätälöidyt lämmönsiirtonesteet sekä niiden lisäaineet ovat turvallisia ja ne säilyttävät ominaisuutensa pitkään. Samalla vähennetään jätteiden muodostumista. Jätenesteet hävitetään ympäristölain vaatimalla tavalla..."

Lisätietoja löytyy TPI Controlin nettisivuilta.

Finnsementti-Fincement ja kunnosspito

Finnsementti-Finncement Oy Ab, Parainen, on kansainväliseen CRH-konserniin kuuluva yritys, joka valmistaa pääosan Suomen sementtitarpeesta Paraisilla ja Lappeenrannassa sijaitsevilla tehtaillaan.

Yritys panostaa toimintansa ja henkilöstönsä jatkuvaan kehittämiseen sekä hyvään laatu- ja ympäristötyöhön. Finnsementtiläisiä on kaikkiaan noin 220, joista 80 työskentelee Paraisten sementtitehtaalla ja 75 Lappeenrannan sementtitehtaalla.

Päivittäin tehtailla työskentelee myös runsaslukuinen joukko alihankkijoiden edustajia. Liikevaihto on noin 160 miljoonaa € ja Finnsementti on tehneet huomattavia investointeja vakaan kasvun takaamiseksi.

Tämäkin kertomus liittyy kunnossapitoon. Tähän teemaan liittyviä postauksista tämä on jo toinen tälle päivälle.

Radiki Oy Kunnossapitopalvelut

Olen kirjoittanut kunnossapidosta tällä kanavalla. Radiki Oy on Vilppulassa toimiva automaatioalan yritys, jonka liikevaihto on noin 1 M € ja henkilökuntaa on 7 henkilöä.
Päätoimialana on automaatiojärjestelmien suunnittelu, projektointi ja kunnossapito.

Radiki Oy on kuulunut vuoden 2008 alusta Keuruun Sähkö -konserniin, jonka liikevaihto on noin 12 M € ja henkilökunta on 61 henkeä.

Radiki Oy laajentaa teollisuuden kunnossapitopalveluita vuoden 2008 aikana. Yritys hakee Vilppulaan kunnossapidon esimiestä toimimaan esimiehenä ja kehittäjänä teollisuudelle myytävissä kunnossapitopalveluissa käsittäen sähkö-, automaatio ja mekaanisen kunnossapidon.

He toivovat hakijalta "useamman vuoden kokemusta erilaisista teollisuuden kunnossapitotöistä sähkö- ja automaatiosektoreilta sekä mahdollisesti mekaanisen kunnossapidon osa-alueelta. Sopiva pohjakoulutus on insinöörin tai teknikon tutkinto sähkö- tai automaatiotekniikasta.

Radiki arvostaa "yhteistyökykyä ja kehitystaitoa sekä asiakaspalvelu- ja esimiestaitoja.
Tarjoamme mielenkiintoisia ja haasteellisia kehittämistehtäviä asiakkaiden parissa."

Tekijälle tarjotaan pienehkön työyhteisön vankkaa tukea.

Olen kirjoittanut ELMAS-palvelusta, RCM:stä ja yleisiä juttuja kunnossapidosta. Tämä on yksi niistä. Bongasin aiheen työpaikkahakemuksesta. Radiki on minulle yrityksenä tuiki tuntematon, niin kuin yleensä kunnossapidon parissa toimivat pienet yritykset. ABB ja mm. Voikkaalla toimiva ??? ovat suurempia, mutta brändin asemaan harvat ovat yltäneet tai pyrkineet.

Nämä ovat B-to-B liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka eivät pidä suurta melua itsestään.

Astronautti Juri Gagarinin kohtalona MIG-15 kunnossapito

Juri Gagarinin ura päättyi MIG-15 koneen maahansyöksyyn vuonna 1968. MIG-15 turman syyksi osoittautui kunnossapidon laiminlyönti.

Maailman ensimmäinen astronautti, satakuusikymmentäsenttinen Juri Gagarin, kiersi maan 108 minuutissa ja selvisi sankarillisesta tehtävästään hengissä. Hänet ylennettiin avaruuslennon aikana kapteenista majuriksi. Neuvostoliitto oli panostanut kaikkensa ensimmäisen avaruuslennon onnistumiseen.

Kolmisen vuotta aikaisemmin maata kiertäneelle Laika-koiralle kävi sen sijaan paljon huonommin. Se paloi kuoliaaksi raketin maahantulon yhteydessä. Silloin ei vielä tiedetty, miten elävät olennot palautetaan avaruudesta ehjinä ja elävinä takaisin.

RCM eli "reliability centered maintenance" kehitettiin aikoja sitten Jumbojettien kunnossapidon tehostamiseksi.

Juri Gagarin oli ensimmäisellä maata kiertävällä radallaan 12 huhtikuuta 1961. Neuvostopropaganda väitti silloin, ettei hän "nähnyt Jumalaa kierroksen aikana". Todellisuudessa Nikita Chrusjtjov väitti eräässä puheessaan ettei Gagarin ollut nähnyt parrakasta ukkoa pilvien yläpuolella.

Gagarinin koneen putoamisen syyt eivät olleet yliluonnollisia. Maahenkilökunnan hutilointi koneen huollon kanssa johti Migin putoamiseen.

Innovaatioiden kaupallistamisessa "loppukäyttäjätietämys kuvaa sitä, miten uusi innovaatio ratkaisee loppukäyttäjän julkilausutun tai latentin arvonlisäämisongelman". RCM pureutui jumbojettien kunnossapidon kalleuteen.

RCM was developed by the commercial aircraft industry about 30 years ago. In the process of obtaining type certification for the new Boeing 747 jumbo jet, it was determined that applying the maintenance strategies of that time made the jet impossible to operate profitably (Smith, 1993). The new technologies employed on the 747 led to the development of new approaches to aircraft maintenance. Maintenance engineers at United Airlines led the effort to reevaluate preventive maintenance strategy and helped develop the basic concepts and processes that have become known as RCM (Matteson, 1995).

Loppukäyttäjällä on innovaation suhteen kaksi roolia: yhtäältä loppukäyttäjä vaikuttaa hankinnan tekemiseen ja toisaalta loppukäyttäjä on uuden innovaation käyttäjä. Ostoprosessista riippuu, miten kaukana hankintapäätöksestä loppukäyttäjä on.

747 matkustajalla ei ole suurta vaikutusta kunnossapito-ohjelmiston käyttöönottoon. Matka päätöksentekoon on pitkä ja kulkee mitä ilmeisemmin markkinoinnin kautta. Lentopelosta kärsiville matkustajille osoitetaan turvallisuuttaa korostavilla tilastoilla, että koneiden todennäköisyys pysyä ilmassa on erittäin korkea: kiitos maaorganisaation toimivuuden. Kunnossapidon asiantuntemus, tarkkuus, huolellisuus ja systemaattisuus takaa sen, että koneet kestävät nousut ja laskut ja pysyvät ilmassa tuhansista lentotunnista toiseen.

Kulutustuotteissa loppukäyttäjä hankkii tuotteen, mutta yrityksen tuotantohyödykkeissä loppukäyttäjä yleensä vaikuttaa vaihtoehtojenvalintaan kuitenkaan tekemättä hankintapäätöstä.
Ohjelmistoinnovaation loppukäyttäjätietämyksessä korostuvat käytettävyys ja elämyksellisyys.

Lentokoneita kuljettavan henkilökunnan (vrt. Juri Gagarin) vaikutus kunnossapidon laatuun ja luotettavuuteen on suoraviivaisempaa. Työntekijät edellyttävät tietenkin sataprosenttista työturvallisuutta ja maahenkilö "tuntee ja tiedostaa vastuunsa" koneita käyttäviä työtovereita ja matkustajia kohtaan.

Toisin sanoen, miten loppukäyttäjä ymmärtää innovaation lisäarvon. Käytettävyys
vaikuttaa innovaation hyväksymiseen ja käyttöönottoon. Jotta innovaatio lisää
loppukäyttäjän sitoutumista, siinä on oltava mahdollisimman paljon elämyksellisiä toimintoja
(Prahalad and Ramaswamy, 2003).

1. Turvallisuus
2. Vastuun tunne
3. Kaveria ei jätetä
4. Yleisinhimillinen asenne
5. Elämän kunnioittaminen
   

Tätä kirjoittaessani loppukäyttäjän etääntyminen päätöksenteosta vaivasi minua, mutta ajankohtaisena esimerkkinä on Sampo Pankin tietokoneongelma, joka on inspiroinut kymmeniä pääkirjoituksia, satoja lehtiartikkeleita ja tuhansia nettikirjoituksia. Tuhannet asiakkaat ovat äänestäneet jaloillaan, nostaneet rahat sammosta ja siirtäneet uuteen pankkiin.

Käytettävyys ja elämyksellisyys ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia piirteitä.
Kärkikäyttäjät muokkaavat ja kehittävät ohjelmistoa käyttöä paremmin vastaavaksi.
Ohjelmistotuotteet voi varustaa lisätoiminnoilla, joilla käyttäjä kehittää tuotetta (von Hippel, 2003). Yrityksen henkilöstö voi olla innokas kehittämään innovaatiota myös käyttäjänä eikä ainoastaan tuotekehitystyön osana. Loppukäyttäjätietämysperustaa kartuttavat esimerkiksi asiakaspalautteet, käytettävyystutkimukset ja markkinatutkimukset.

Sampo Pankki rysäytti uudistuksensa kertaheitolla maksimaaliseen käyttöön. Asiantuntijoiden mielestä näin ison muutoksen käyttöönoton porrastuksella ongelmat olisivat jääneet vähäisemmiksi.

Kunnossapitoa

Laitoksen kunnossa pitäminen:

1. Millaiset tavoitteet
2. Millainen konekanta
3. Miten suuret riskit
4. Millainen henkilökunta
5. Varaosien saatavuus
6. Korjausajat
7. Dokumentointi
8. Tilastotiedot
9. Riskinhallinta
10. Kriisinhallinta
11. Palvelujen saatavuus
12. Sopimukset
13. Ulkoistaminen
14. Johtamisjärjestelmä
15. Tietojärjestelmät
16. Erikoisohjelmat
17. RCM
18. ELMAS
19. Vikapuu
20. Taloudellisuus
21. Worst Case skenaariot
22. Arkiset askareet
23. Ennakkotoimenpiteet
24. Hiljaiset signaalit
25. Osaamisen ylläpitäminen
    

Mitä kunnossapitomestari tekee?

Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista ja menestyvimmistä kaupunkienergiayhtiöistä. Vantaan Energia myy ja siirtää sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua, höyryä ja paineilmaa teollisuuden tarpeisiin. Yritys vastaa sähkö- ja lämpöverkkojen rakentamisesta ja käytöstä Vantaalla. Sen palveluksessa on noin 350 energia-alan ammattilaista.

Olen blogannut kunnossapidosta, käsitellyt Elmasta, vikapuuta ja RCM asiantuntijaohjelmia. Huomioni kiinnittyy ilmoitukseen: Vantaan Energia hakee Tikkurilaan Kunnossapitomestaria. Mitä kunnossapitomestari tekee? Vastaus löytyy tarjolla olevan tehtävän kuvauksesta.

"Kunnossapitomestarina työskentelee kaukolämpölaitosten koneteknisessä kunnossapitoryhmässä. Toimii ryhmänsä työnjohtajana lämpökeskusten, pumppausasemien ja muiden laitosten huolto- sekä korjaustöiden parissa. Lisäksi osallistuu uudisrakennus- ja saneerauskohteiden suunnitteluun sekä asennusvalvontaan. Tehtävä on vakituinen."

Tehtävässä menestyminen edellyttää teknikon tai insinöörin tutkintoa tehtävään soveltuvalta alueelta sekä vähintään kahden vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä. Kunnossapidon tehtävässä kaivataan luonteeltaan yhteistyökykyistä ja oma-aloitteista henkilöä, joka sopeutuu nopeasti vaihteleviin työolosuhteisiin ja uusiin tehtäviin.

Tässä tapauksessa tehtävä edellyttää myös liikkuvuutta paikasta toiseen, koska "hakijalta edellytetään B-ajokorttia ja mahdollisuutta käyttää omaa autoa työtehtävissä".

Kunnossapitoyhdistys ry

Olen kirjoittanut kunnossapidosta. Miten alan kehitystä viedään Suomessa eteenpäin? Miten kunnossapitäjien etuja valvotaan?

Vastaus löytyy Kunnossapitoyhdistyksestä.

Kunnossapitoyhdistys ry:n historia alkaa vuodesta 1958, jolloin insinöörijärjestö perustivat Kunnossapitotoimikunnan. Vuonna 1972 toiminta muuttui yhdistyspohjalle.

Kunnossapitoa 50 vuotta!

Kunnossapitoyhdistyksen tarkoitus on parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja yhteiskunnan rakenteiden toimivuutta. Yhdistyksen tehtävänä on lisätä kunnossapidon merkityksen tuntemusta ja osaamista yritysten ja yhteisöjen kilpailutekijänä. elinkaarikustannusten ja -tuottojen hallinnassa.

Kilpailukyvyn edistämistä.

Painopistealueet yhdistyksen toiminnassa ovat kunnossapidon tutkimuksen ja kehityksen edistäminen, toimivan kanavan ylläpitäminen kunnossapitoalan tietouteen ja osaamiseen sekä kunnossapidon aseman vahvistaminen teollisuudessa ja yhteiskunnassa.

Yhdistyksessä on noin 1700 henkilöjäsentä ja 120 yritysjäsentä.

Käyttövarmuusohjelmistojen käytäntöön vieminen

Kenelle käyttövarmuusohjelmistot soveltuvat?

Ramentor kertoo näin: "Käyttövarmuusohjelmistoja on käytössä/testissä tänä päivänä lähes kaikissa suurimmissa teollisuusyrityksissä. Ramentor Oy:n työkalu vikapuun mallintamiseen, simulointiin ja perusanalysointiin on ELMAS-sovellus. Esimerkkejä Ramentorin yhteistyökumppaneista ovat yritykset mm. teollisuuspalveluista, luotettavuussuunnittelusta, koneenrakentajista, teollisuuden omasta kunnossapidosta, laatu- sekä riskienhallinnasta jne."

Millaisia ovat näiden palvelujen ostajat?

Katsotaan, tässä esimerkki: Kunnossapitopäällikkö, YIT Teollisuus-ja verkkopalvelut Oy, Vantaa.

Teollisuuden palvelut tarjoaa teollisuudelle tuotantolaitosten kunnossapitopalveluja sekä investointipalveluja putkistoihin ja säiliöihin sekä sähkö-, automaatio- ja ilmanvaihtojärjestelmiin. YIT on tuotealueellaan Pohjoismaiden johtava teollisuuden palveluyritys.

Okay, miten vaikkapa YIT pystyy soveltamaan Elmaa?

Kunnossapitopalvelut tarjoaa palveluita teollisuuden asiakkaille. Kunnossapidon kumppanuudessa YIT ottaa kokonaisvaltaisen vastuun tuotantolaitoksen kunnossapidosta, sen johtamisesta ja kehittämisestä. Yrityksen palvelut kattavat sekä mekaanisen kunnossapidon että sähköön ja automaatioon liittyvät työt.

Suuryhtiöt ulkoistavat kunnossapitoa...

"Kunnossapitopäällikön" tehtävään kuuluu asiakaskohteen kunnossapitotoimintojen johtaminen ja kehittäminen yhdessä asiakkaan tuotanto-organisaation kanssa. Avaintavoitteena on myös asiakaskohteen toimitusvarmuuden varmistaminen ja tuottavuuden kehitys.

Soveltuva koulutus tehtävään on kunnossapitoinsinöörin tai muu vastaava koulutustausta (koneautomaatio, automaatio) sekä käytännön kokemus kunnossapidon alalta.

Mitä nopeasti Elmas-käyttäjä pääsee sisälle ohjelmiston saloihin?

Tehtävässä menestyminen edellyttää aktiivista ja avointa asennetta, oma-aliotteisuutta ja kykyä tulla toimeen laajan yhteistyö ja- sidosryhmäjoukon kanssa. Johtamistaidot sekä englannin kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen ovat myös tarpeen.

Jatketaan harrastusta, katsotaan, mitä uutta kunnossapidon rintamalta löytyy...Poikkesin Ramentorin sivuilla ja sieltä löytyi vastaus: YIT käyttää Elmasta.

YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut, Kunnossapitopalvelut: mm. kunnossapidon ulkoistuspalveluiden kehittäminen, suorituskyvyn evaluointi ja kriittisyysanalyysit: www.yit.fi

Käyttövarmuusohjelmien yleistymisen hidasteet

- Kiitos, kirjoita vaan, julkaisen ja kommentoin.

Käyttövarmuusohjelmistot ovat olleet käytössä pitkään maailmalla (RCM lentoyhtiöissä kymmeniä vuosia). Asiantuntijajärjestelmien loogiset prosessit ihastuttavat, mutta niiden tarjoamassa selkeydessä on myös jotain "pelottavaa". Korvaavatko koneet ja ohjelmat "kokemustani"?

- Ymmärtääkseni ELMAS lähestyy käyttövarmuutta hiukan eri tavalla. Miten paljon esityötä tarvitaan ennen kuin voidaan hypätä uuteen toimintatapaan? Miten ohjelma(t) muuttavat henkilöstö- ja osaamisrakenteita?

Innovaatioiden kaupallistamisen jarruna ovat usein "vanhat käytännöt ja totutut tavat". Kunnossapidossa on ollut paljon kokemuspohjaista ajattelua (ajattelen nyt vaikka prosessiteollisuuttamme: paperia, terästä, kuparia, metallia, energiatuotantoa...). Jokin Nokia on ehkä avoimempi uudelle.

Kirjoitin toisaalla tänään (Basecampissamme) näin:

Uusi tuote, uusille markkinoille on aina markkinoinnillinen haaste. Innovaatiolle ei ole "valmista kysyntää", se joudutaan luomaan. Teknisten innovaatioiden myyntiprosessit ovat usein pitkiä ja hitaita.

- Parempaa uutta ei hevillä muuteta, jos käytössä on huonompi, vanhempi, johon on totuttu luottamaan. Paradoksi valmiina.

Innovaatioiden lanseerauskustannukset nousevat korkeiksi. Innovaatio törmää lähes poikkeuksetta etabloituneiden menetelmien massiivisen vastarintaan. Organisaatioissa muhivan piilevän muutosvastarinnan takia uusiin ideoihin sytytään hitaasti. Isoissa firmoissa on jokaisella organisaatiotasolla vastarannankiiskejä sekä "hyviksi koettujen vanhojen menetelmien kannattajia" (NIH = not invented here!).

Perusteollisuudessa ei ole aikaa kokeiluille. Tutkimukset ostetaan ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Projektirahoitusta käytetään riskien hallintaan, koska "uutta juttua" tutkiva tuotantolaitos joutuu myös sitomaan omia henkisiä resurssejaan "uuden paremman menetelmän sopivuuden selvittämiseen". Rahoituskin saattaa hidastaa uudistuksen sisäänvientiä.

- Nämä vaiheet asettuvat jonoon ja tuloksena on kuminauhan tavoin venyvä muutosprosessi.

Hauskaa pääsiäistä.

Terveisin
Helge Keitel
050 309 2021