Innovaatiojuna 2.0 Kajaaniin ja Kainuuseen

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo

Meillä oli tänään 21.8.2012 kello 09 – 11 moni-ilmeinen keskustelu Veli-Matti Karppisen kanssa Kainuun Nuotta ry toimistossa, entisen rajavartioston esikunnan tiloissa.

Veli-Matti innostui kylien kehittämisestä 1990-luvun alussa. Itse pääsin vauhtiin vasta Ranskasta palattuamme “Wirby the Global Village” televisio-ohjelman jälkeen 1998.

Kainuussa kylien kehittämisen juuret ovat syvemmällä kuin mielikuviemme vauraammassa etelässä.

Tiukemmin orientoiduin kyläteemaan Itä-Uudenmaan Kylät ry perustamisen jälkeisinä vuosina. Toimin sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana. Ehdin jopa kyllästyä koko kyläteemaan paikallispolitiikan tunkeuduttua päätöksentekoon.

Digital Villages –kehittämishankkeessa etsimme kylien kehittämiselle uutta suuntaa. Kuvassa mukana oli 2000-luvulla muun muassa puurakentamisen ja etätyön yhdistäminen. Pernajan Koskenkylässä saimme kylärakentamisen ituja liikkeelle: ITU = Itä-Uudenmaan kylät!

ITU:lla viitattiin ajattelussamme sekä IT että Unioniin! Sieltähän niitä kehittämisrahoja kaivattiin ;) Mainitsen vielä, että Wirby the Global Village valittiin Itä-Uudenmaan ensimmäiseksi vuoden kyläksi 1998.

Valinnan kunniaksi järjestimme Galaxy Galan, josta tuli Ungdomsföreningen Framåt rf. suurin tapahtuma “ever”.

Haluan nyt tässä nostaa tapetille Nakertajan: www.nakertaja.net Nakertajan kehittämisestä on Anna-Katriina Salmikangas tehnyt väitöskirjan (Jyväskylän yliopisto), jonka haluaisin lukea. Salmikangas toi yhteissuunnittelun Kainuuseen: kolmiyhteydessä mukana yhteisön  asukkaat, viranomaiset ja luottamushenkilöt.

Nakertajan merkittäväksi eduksi on tulkitsen, että toiminta on saavuttanut 30 vuoden merkkipaaluun, se työllistää ja tuottaa merkittävää liiketoimintaa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle nostan hattua!

Innovaatiojuna 2.0 tavoitteeksi nostimme Veli-Matin kanssa DISTANCE = etäisyyden poistamisen. Nykyteknologian ansiosta mikään kylä tai maa ei enää ole syrjässä. Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää meiltä halua ja toimintaa yhteisölliseen sosiaalisen pääoman kehittämiseksi.

Mikään ei le mahdotonta: kaikkien tuntema Apple nousi autotallista maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ($550 billion = Miljardia] vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa.

Kuka teistä / meistä tietää, mitä kotikyliemme autotalleissa tänään puuhataan?

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Avoin Innovointijärjestelmä ja verkottunut projektinhallinta

Autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen kehittämistä tuetaan hyvien käytäntöjen benchmarkkauksen keinoin

Posted by Leena Vainio on March 27, 2008 at 10:00pm

Hei, Aloitamme yhteisen oppimisprosessin perjantaina 28.3. Tavoitteena on että Connect Pro istuntojen välillä työskentelemme tällä foorumilla ja mahdollisimman aktiivisesti rakennamme tietoa yhdessä. Samalla itse opiskelemme autenttista työskentelyä, jossa jaamme asiantuntemusta.

Uudet työvälineet ja menetelmät vaativat uudenlaista työotetta. Sosiaalisen median ideana on oman tietämyksen jakaminen ja samalla toisilta oppiminen. Itselleni tämä työskentelymuoto on ainakin ihan uudenlainen kokemus ja vaatii uudenlaista työotetta. Tänne on tultava ja täällä on tehtävä asioita - muuten yhteisöön ei pääse kuulemaan.

Tämä sopii erinomaisesti tähän alkuun. Tuota teemaa käsittelemme yhdessä Ninigssä.

Olen aika ajoin kirjoitellut avoimesta innovaatiojärjestelmästä, sähköisestä ja verkottuneesta projektinhallinnasta. Miten se soveltuisi organisaationne hajautetun toiminaan johtamiseen?

1. projektien valmistelut
2. yhteistyö asiakkaiden kanssa
3. asennukset työmaalla
   
4. laitetietoimitukset eri pisteistä
5. työmaapöytäkirjat
6. sopimukset
7. käytännön ohjeet
8. piirustukset
9. FTP-siirrot

Käytän yhtenä mittarina sitä, miten paljon projektien vetäjät joutuvat ajamaan autolla, siirtämään tietoja, ohjeita ja manuaaleja manuaalisesti työmaille.



LIIAN PALJON MAANTIELLÄ

Jos johtaja joutuu matkustamaan autolla 50 000 - 60 000 kilometriä vuodessa, soivat hälytyskellot päässäni: ajattelen riskienhallintaa, mietin työssä jaksamista, liikkumisella on rajansa, kukaan ei voi olla monessa paikassa samanaikaisesti.

1. Enemmän aikaa suunnittelulle
2. Enemmän aikaa itselle ja perheelle
3. Lonkalta johtamisen sijasta strategisempaan ohjaamiseen
4. Tiivis ja jatkuva yhteistyö organisaation kaikilla tasoilla
   

Sähköinen projektinhallinta antaa mahdollisuuden operaatioiden etäohjaukseen. Perinteinen "face to face" tapaaminen vähenee alussa vähemmän ja muutamassa vuodessa merkittävästi.

VIRTUAALINEN ORGANISAATIO

Organisaation virtualisoiminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Yrityskulttuurin muuttaminen tarkoittaa aina ajattelun, toiminnan ja viestintätapojen asteittaista muutosta. On oltava silmää sille, miten organisaation jäsenet oppivat.

Muutos tarkoittaa myös pois-oppimista vanhoista kaavoista. Muutenhan työ ei helpotu; päinvastoin kaksinkertaistuu.

1. sähköisen yhteistyön piiriin voi tuoda myös alihankkijoita ja kumppaneita
2. projektin dokumentointi kehittyy (sähköisessä muodossa)
   
3. ajankäytön hallinta paranee
4. tehtävälistat kaikkien tiedossa
5. viivästymiä voidaan seurata
6. käytön oppii hetkessä
   

Teknisiä vaihtoehtoja on tarjolla pilvin pimein. Puhutaan sosiaalisesta mediasta, yhteisöverkostoista, CRM:stä, sähköisestä projektinhallinnasta, blogeista, wikeistä, podcasteista, webcasteista, MySpaace'sta ja Facebookista.

Eikä siinä vielä kaikki. Monille organisaatioille nämä ns. Web 2.0 työkalut ovat tuntemattomia. Matka yhdenkin käyttöön ottamiseen ja soveltamiseen voi tuntu etäiseltä.

AJATTELIN TEITÄ

Tarvittavat työkalut eivät ole kalliita. Kentällä toimivan keikkaporukan perussetti maksaa tonnin ja jos toiminta rajataan webbipohjaiseksi, kallista Office-pakettia ei alussa tarvita lainkaan.

• Mitä kaikkea avoimeen yhteistyöhön orientoituva yritys voi tehdä Ningillä!
  

Suomessa toimiville työryhmille suosittelemme mobiililaajakaistaa, jonka käyttökustannukset ovat edulliset ja kentällä toimivat tiimit voivat pystyttää "toimistonsa" muutamassa hetkessä.

Salasanasuojattu Basecamp

Projektin seuraamisen ja dokumentoinnin apuvälineeksi otetaan käyttöön Basecamp, joka on salasanasuojattu projektinhallintatyökalu.

• Alkuun pääsee hetkessä
• Voimme johtaa kymmeniä, jopa sataa erillistä projektia (jokainen hanke erillään)
  
• Kenttätyökalut alle tonnilla
• KK-Net tukee oppimista etäohjauksella ja valmennuksella
• Tuotamme projektien hallintaan liittyvää markkina- ja sovellustietoa
• Aloituskokous 999 euroa plus, matkat ja ALV 22 %