Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

1. Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
2. Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
3. Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
4. Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
5. Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
6. Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
7. Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
8. Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

1. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
2. Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
3. Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
4. Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
5. Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

1. Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
2. Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
3. Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
4. Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
5. Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
6. Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
7. Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

1. Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
2. Martat
3. Metsästysseura
4. Eläkeläiset
5. Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Produal Oy Kotka

Yritys suunnittelee ja valmistaa kiinteistöautomaation mittaus- ja säätölaitteita.

Tarkka ja luotettava mittaus on toimivan säätöjärjestelmän perusta.

Yrityksen nettisivut kertovat, että korkealaatuiset ja nykyaikaiset tuotteet ovat helposti asennettavia ja käytössä pitkäikäisiä.


Produal: "2.1.2009 Kotkalaisella Produal Oy:lle uusi toimitusjohtaja. Ari Mårtensson on aloittanut Produal Oy:n uutena toimitusjohtajana 2.1.2009.

Entinen toimitusjohtaja Harri Väkevä jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa keskittyen myyntitehtäviin."

Igglo pakenee Norjasta | Kauppalehti.fi

Igglo pakenee Norjasta | Kauppalehti.fi: - Norjalaiset ovat kuin iso kaveripiiri, josta ulkomaalainen on aika pihalla, Nurmio sanoo.

Verkossa kiinteistöjä välittävä Igglo on hallituksen puheenjohtaja Jussi Nurmion mukaan lopettanut toimintansa Norjassa ja hakenut siellä toimineen yhtiönsä selvitystilaan jo tammikuun puolivälissä.

Helge: Voi taivas, Igglo oli hetken suomalaisen Web 2.0 toiminnan suurista esimerkeistä.

Samassa konsernissa on IRC-Galleria ja Habbo-hotel.

Mitä tämän jälkeen tapahtuu?


Yhtiö ehti olla Norjan markkinoilla vain kahdeksan kuukautta. Nurmion mukaan patikkareissuun upposi kolme miljoonaa euroa.

Igglo tunnustaa epäonnistuneensa Norjassa täydellisesti.

- Yhtiö teki kaikki mahdolliset virheet, hankkeella oli väärä ajoitus, väärä johto ja markkinat arvioitiin väärin, Nurmio luettelee.

Nopeaa kansainvälistymistä luvannutta Iggloa houkuttelivat Norjaan asuntojen kova hintataso ja korkeat välityspalkkiot. Suomen kokoisille markkinoille meno tuntui sopivalta ensiaskeleelta maailmalle.

Sitä Igglo ei osannut ennustaa, että suomalaista tulokasta odotti hyinen vastaanotto.

- Norjalaiset ovat kuin iso kaveripiiri, josta ulkomaalainen on aika pihalla. Meidät pantiin hetkessä sivuun, Nurmio kuvaa.