Hetkellisiä havaintoja maailmasta ja valtakunnasta. Käsittelen blogissani työtä, arkea, vapaa-aikaa, iloja ja suruja kotimaassani tai kaukana kaikesta.
Kaiketi voisin tarkistaa kuulemani huhun Kainuun matkailustrategiasta.
KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo
Meillä oli tänään 21.8.2012 kello 09 – 11 moni-ilmeinen keskustelu Veli-Matti Karppisen kanssa Kainuun Nuotta ry toimistossa, entisen rajavartioston esikunnan tiloissa.
Veli-Matti innostui kylien kehittämisestä 1990-luvun alussa. Itse pääsin vauhtiin vasta Ranskasta palattuamme “Wirby the Global Village” televisio-ohjelman jälkeen 1998.
Kainuussa kylien kehittämisen juuret ovat syvemmällä kuin mielikuviemme vauraammassa etelässä.
Tiukemmin orientoiduin kyläteemaan Itä-Uudenmaan Kylät ry perustamisen jälkeisinä vuosina. Toimin sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana. Ehdin jopa kyllästyä koko kyläteemaan paikallispolitiikan tunkeuduttua päätöksentekoon.
Digital Villages –kehittämishankkeessa etsimme kylien kehittämiselle uutta suuntaa. Kuvassa mukana oli 2000-luvulla muun muassa puurakentamisen ja etätyön yhdistäminen. Pernajan Koskenkylässä saimme kylärakentamisen ituja liikkeelle: ITU = Itä-Uudenmaan kylät!
ITU:lla viitattiin ajattelussamme sekä IT että Unioniin! Sieltähän niitä kehittämisrahoja kaivattiin ;) Mainitsen vielä, että Wirby the Global Village valittiin Itä-Uudenmaan ensimmäiseksi vuoden kyläksi 1998.
Valinnan kunniaksi järjestimme Galaxy Galan, josta tuli Ungdomsföreningen Framåt rf. suurin tapahtuma “ever”.
Haluan nyt tässä nostaa tapetille Nakertajan: www.nakertaja.net Nakertajan kehittämisestä on Anna-Katriina Salmikangas tehnyt väitöskirjan (Jyväskylän yliopisto), jonka haluaisin lukea. Salmikangas toi yhteissuunnittelun Kainuuseen: kolmiyhteydessä mukana yhteisön asukkaat, viranomaiset ja luottamushenkilöt.
Nakertajan merkittäväksi eduksi on tulkitsen, että toiminta on saavuttanut 30 vuoden merkkipaaluun, se työllistää ja tuottaa merkittävää liiketoimintaa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle nostan hattua!
Innovaatiojuna 2.0 tavoitteeksi nostimme Veli-Matin kanssa DISTANCE = etäisyyden poistamisen. Nykyteknologian ansiosta mikään kylä tai maa ei enää ole syrjässä. Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää meiltä halua ja toimintaa yhteisölliseen sosiaalisen pääoman kehittämiseksi.
Mikään ei le mahdotonta: kaikkien tuntema Apple nousi autotallista maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ($550 billion = Miljardia] vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa.
Kuka teistä / meistä tietää, mitä kotikyliemme autotalleissa tänään puuhataan?
Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.
Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.
Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.
Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.
Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.
Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.
Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.
Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.
