Kiusatuksi voimme joutua kaikki, sinä, minä ja Hentun Liisa. Kiusaajaksi voimme nousta huomaamatta; tahtomattamme. Kiusatun tukijat kaikkoavat pelin kovetessa. Useimmiten vaikenemme, seuraamme valtapelejä sivusta, pikaista lopullista ratkaisua toivoen.
Harva meistä rohkenee mennä väliin, vaikka kadulla potkittaisiin mummoja tai äijiä. Emmehän hevillä sekaannu naapuriperheen raivonpuuskiinkaan.
Itsesuojeluvaisto neuvoo vaikenemaan ja vetäytymään takavasemmalle.
Ajattelemme, että puuttumattomuus on viisasta; emme halua pahan mielen tartuntaa.
Työpaikan ihmissuhteet ovat yhtä hankalia kuin avioliitotkin. Kaikki avioliitot eivät onnistu.
Organisaatioissakin potkujen antaminen on (ehkä) viimein vaihtoehto, jos pomo ja alainen eivät mahdu samaan organisaatiolaatikostoon. Kuka lähtee ja ketkä jäävät, on jo toinen juttu.
Käytän 6T-analyysiä (TIETO TUNNE TAHTO TAVOITE TOIMINTA TAITO) yhden fiktiivisen työpaikkakiusaamistapauksen (ison möykyn) purkamisessa.
Jokainen voi tehdä vastaavanlaisen analyysin omasta työyhteisöstään.
TIETO
Organisaatio: hierarkkinen, kirjalliset toimenkuvaukset, selkeät käsky- ja komentosuhteet.TUNNE
Kiusattu: osaava, hyvin koulutettu, urasuuntautunut, ahkera, oma-aloitteinen, toimelias, luova, monessa mukana, sanavalmis, joskus briljantti, toisaalta hankala.
Alussa: kaikki hyvin, uusiin haasteisiin tartutaan, projekteja käynnistetään, mutta jokin menee pieleen, jää vaivaamaan, mutta kissaa ei nosteta pöydälle (vielä).
Kiusaaja: vahva vallanpitäjä, osaava, kunnianhimoinen, tottunut käskemään ja arvostaa nöyriä uurastajia (kiltit tytöt, tottelevat lapset, alistuva vaimo, hellä rakastajatar on jokaisen miehen unelmissa…).
Elämäntilanne: taustamuuttujina voivat olla osapuolten yksityiselämän muutokset: avioero, rakastuminen, läheisen menetykset, sairastuminen, raskaus, lapsen syntymä, avioliitto, läheisten synnyttämät surut ja murheet.
Arvostuksen puute: minusta ei välitetä, työlläni ei ole arvoa, minut on pantu syrjään, tunnen itseni arvottomaksi ja tarpeettomaksi.TAHTO
Hyväksyminen: erilaisuutta ei hyväksytä, on pysyttävä ruodussa ja toteltava käskyjä.
Riittämättömyys: mikään ei riitä, kaikki menee pieleen, rintaa pistää ja potuttaa.
Vihamielisyys: vastakkainasettelu kärjistyy, vihamieliset tunteet nousevat pintaan, ristiriidat tuodaan päivänvaloon ja julkisuuteen.
Yritetään yhdessä: sovitteluyritykset eivät onnistu, tiet erkanevat ja korjausyrityksistä luovutaan, olkoot!TAVOITE
Ratkaisun hakeminen: osapuolet ajattelevat, että nyt saa riittää, tähän on saatava ratkaisu, järeämmät aseet otetaan käyttöön, juristit, työterveyslääkärit, terapeutit ja valtarakenteen edustajat astuvat kuvaan.
Muutokset: rakennemuutoksen pikainen läpivienti estää tai jarruttaa luovien ongelmanratkaisutilanteiden syntymistä, ongelmavyyhti puuroutuu, uusia vaihtoehtoja ja ulospääsyteitä etsitään, mutta ratkaisuun viemisestä luovutaan.TOIMINTA
Aikapaineet: tiukat tavoitteet, tulosta tehtävä nopeassa tahdissa, kriisipesäkkeitä siellä täällä, resurssipula vaivaa; nyt tämä riittää!
Vaimentaminen: ongelmat lakaistaan maton alle, ongelman kohde sysätään syrjään, pahan poistamiseen pyritään vaikenemalla ja usein tämä strategia toimii odotetusti.
Kohtaaminen: alkuperehtymisen jälkeen kohtaamiset vähenevät, hymy hyytyy, kinastelujen jälkeen etäännytään, murjottaminen muuttuu mykkäkouluksi, ei enää tervehditä neukkarissa, kahviautomaatilla, kaupungilla tai käytävillä.TAITO
Suuttumus: paha mieli hakee purkautumistietä, jossain vaiheessa suuttumuksen osoittaminen yleistyy, riita tulee julki.
Juridiikka: juridinen ratkaisu tuntuu ensin hallinnollisesti helpolta.
Poliisi: työpaikan ihmissuhdeasiat tai valtapyrkimykset eivät ole tutkinnallisesti helppoja, tunteita, taitoja ja vääriä tekoja on vaikea mitata ja osoittaa toteen.
Työkaverit: kamppailu sivusta katsovat eivät välttämättä käsitä, miten tässä näin kävi, seuraamme prosessia ihmetellen, ahdistuen, peläten, kuka on seuraavana vuorossa?
Media: syrjityksi itsensä kokenut vie kamppailun turuille, torille, lehdistöön ja sosiaaliseen mediaan (esim. Hilkka Ahde), kansalaiset yrittävät tarttua tarjolla olevaan tappeluun. Yleensä vahvempi osapuoli vetäytyy joko voitontuntoisena tai ahdistuneena julkisuudelta piiloon (juristin neuvomana).
Kiusattu: kiusattu tai erotettu astuu ulos “pelon ja pimeyden valtakunnasta”, saa uutta energiaa ja voimaa, kun edes joku kuuntelee. Uhkailut eivät enää pure ja nyt maksetaan potut pottuina ja vähän läskisoosia väitetyn kiusaajan silmille.
Oppiminen: jossain vaiheessa oivaltajan “lamppu syttyy”, joku tajuaa, että tässähän luodaan uutta osaamista, on tilaisuus oppia ja kehittää parempia työyhteisöjä tulevaisuudessa. Ristiriidan ratkaisemiseen on aina lukuisia mahdollisuuksia. Luovia ratkaisuja peliin!
Kohtaaminen: ongelman kohtaaminen tapahtuu uudella tasolla: raastuvassa, juristien laatima rauhan- ja vaitiolosopimus allekirjoitetaan, kiusattu kirjoittaa kirjan, ryhtyy luennoitsijaksi, tämäkään oppi ei välttämättä ojaan kaada, elämä jatkuu, häpeästä ja vihasta voi päästä eroon terapiassa, organisaatiokin tervehtyy, johtajia tulee ja menee, virheitä tehdään jatkossakin, aika parantaa haavat, mutta rumaa jälkeäkin syntyy (Wall-Street ampuja, koulukiusatut, syrjään sysättyjen äärimmäiset henkilökohtaiset ratkaisut).
Syyllisyys: jokainen meistä voi kehittyä kiusaajaksi tai joutua kiusatuksi, joten ollaan tarkkoja tässä ja nyt, sekä tulevaisuudessa. Vitsit ja humoristiset herjaukset sosiaalisessa mediassa voivat helposti johtaa kierteeseen, jonka vaiheiden purkua olen tässä yrittänyt. Syyllisyyden tunne on kohdallaan, jos tuntuu siltä, etten tehnyt asialle mitään, vaikka varhain huomasin, miten homma meni vituroilleen.
Win-Win: työhyvinvoinnin näkökulmasta olisi parasta, että sovittelu johtaisi molempien osapuolten kokemaan voittoon. Vihanpito syö ihmistä, ratkaisemattomat ristiriidat nakertavat henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Kestävään rauhaan päästään luovan kohtaamisen ja sopimisen kautta. Sotatilan purkamisen kannalle asettunevat organisaation sisällä työskentelevät: riita poikki, olkaa kiltisti, se on kivempaa kaikkien kannalta.
