Epäonnistumisen pelko ja yritysblogit

Epäonnistumisen pelko

Torstai, Helmikuu 28, 2008 10.33 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Matkailu, Raha & valta, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas, Vapaa-aika

Suomalainen on sielultaan vetäytyvä, omissa oloissaan viihtyvä. Kulttuurissamme itsensä esille tuomista ei ole pidetty arvossa.

“Att tala är silver, men tiga är guld.”

Yhtenä syynä näkymättömyyden arvostamiseen on epäonnistumisen pelko. Yksityisyyden suojaa korostava pääministerimme haluaa lörpöttelevän Ruususen vastuuseen, vaikka ei ottanut “hän tanssi yli kesän” morsmaikkuaan linnaan.

Yritysblogien ja asiantuntijablogien aloittaminen on meillä tuskallista. Monet pk-yrittäjät eivät uskalla kirjoittaa tai esittää mielipiteitään julkisesti. Suuryritysten bloggammisen esteenä ovat pörssin säädökset.

Kunnioitamme lakeja ja säädöksiä. Suomalaisen kanssa solmittu NDA (non disclosure agreement) on käytännössä kaksien lukkojen takana. Toisaalta emme puhu asioista olleenkaan ja NDA takaa sen, että idea ja/tai innovaatiot vaietaan kuoliaaksi.

Onhan meillä julkkiksia, joihin meillä on viha-rakkaussuhde. Nykänen hyppää jälleen. Vesa Keskinen esiintyi HBL:n Volta liitteessä mauttomassa kitsch-miljöössä. Hannele Lauri muuntuu vähitellen silikonilaaksoksi.

“Offentligheten är min strategi, inte min tragedi”, Keskinen myöntää avoimesti. “Julkisuus on strategiani, ei tragediani.”

Nuoret opettavat meille uutta kulttuuria. Nuorison suosimissa IRC- ja muissa gallerioissa itsensä esille tuomista “häpeäkulttuuri” ei enää rajoita. Rajoja rikotaan. Kuvissa ollaan sillee avoimesti kuin Jörn Donner aikoinaan: istuu ja makaa, edestä ja takaa.

Bloggaan ahkerasti monella kielellä: Suomi, Ruotsi ja Englanti. Äidinkieleni on Ruotsi. Myönnän, että vieläkin häpeilen lauseitani ja pilkkuvirheitäni. Teen paljon työtä yliminäni voittamiseksi. Selitän usein englanniksi kirjoittamiani blogeja. Uskon, että yksi syy bloggaamiseeni on halu ottaa niskalenkki häpeäkulttuurista.

Olen iloinen, että Chapman kirjoitta Kauppalehdessä. Arvostan hänen rohkeuttaan. Haluaisin nähdä enemmän ulkomaalaisia kirjoittajia, jotka toisivat lisäväriä talousblogeihin. Jokainen, joka pysyy tyylissään, on hatun noston arvoinen.

helanes kommentoi, vanahanaikinen pitää pörssikurssit herra nuhteessa, Janne on modernisti, kotkat lentävät korkealla on tiukka itsensä ilmaisia, Reijo Lahtonen järjestää metsätalouden alkupäätä ja harventaa hölmöilyä, Susan kirjoitta rohkeasti perusdemarinaisena kapitalistien leirissä, Kuulaa tulee laukoo aika ajoin viisaita massaliikkeen maisemista, Takapiru personalisoi EU:ta, Jaana ja Miia tuovat naisnäkökulmaa palvelutuotantoon ja ruotivat elämän tunnepuolta, Salasvuo kirjoittaa ovelasti.

Ajatelkaa Kauppalehteä ilman bloggaajia. Kaikki kunnia ammatikseen kirjoittajille, mutta myönnän lukevani kansalaisjournalisteja useammin ja huolellisemmin kuin ammattilaisia. Taloussanomissa ohitan ammattilaisten kirjoitukset tyystin. HTT = hevosmiesten tietotoimisto on säilyttänyt asemansa ihmisläheisimpänä uutisoijana ja kommentoijana. Reuters, BBC, YLE, CNN ja Sky ovat etäisiä uutisvirtojen junailijoita. Ilman HTT:tä tiedonvälitys olisi “virallista lehteä” tylsimmillään. Näin on näreet, siskot ja veljet. Keep up the great work! sanoo Amerikan serkku.

Chapman Chen Hong Kong

Amerikalainen “esiintyjä,” Obama, on niin mielikuvituksellinen etta han käyttää “siveellinen alijäämä” tuomitsemaan sydanton rikaita.

Vastoin, Hongkongilaisien poliitikkoin puhujakoroket ovat erittain tylsaa ja vaaleaa, esim.,“Edistetään yhteiskuunallista oikeutta;

poistetaan lahden koyhaiden ja rikaiden valilla.”

Obama on paljon eloisempi ja mielikuvituksellisempi

kuin Kiinalaisia intellektuellia jotka ovat tekopyhaa ja pitka-kasvoineen.

Obaman verissa on musikaalinen rythmi;

hanen mielessaan on intohimo;

hanen tunnessaan on luovuus.

Kompeloa kulttuuria kitketään pois;

voittajat ovat aina nuo jokta ovat vilkasta, elamaniloista, ja nopsaa.

Iltapäivälehdet menevät online

Iltapäivälehdet ovat oivaltaneet, mihin suuntaan maailma on kallellaan. Ne ovat kulkeneet suunnannäyttäjinä monissa asioissa kuten:

1. henkilöityminen
2. viihteellisyys
3. keventyminen

Seuraavaksi vuorossa on keltaisen lehdistön siirtyminen verkkoon. Loppuvuona IS:n verkkosivut työnsivät kiihtyvällä tahdilla tavaraa ilmaiseksi verkkoon.

Verkkovierailuja seuraavan TSN-Gallupin tilastot kertovat, että iltapäivälehdet ovat menestyneet riskistrategiassaan. Viikoittain niiden sivuilla käy keskimäärin jo runsaat miljoona lukijaa, yli sataviisikymmentätuhatta päivässä.

Se on miltei saman verran kuin ne myyvät painettua lehteään. Esimerkiksi Ilta-Sanomat tarjosi Yhdysvaltain esivaalihuumassa toista sataa ulkomaan uutista perjantaina 4.2.2007 kaikkien kotimaan sähkeiden, viihde- ja urheilu-uutisten sekä muun media-aineiston ohessa.

Runsas nettitarjonta kostautuu printtilehden myynnissä. Vuodenvaihteen juhlakaudella molempia lehtiä myytiin 50 sentin eli yli 40 prosentin alennuksella. Virallisia myyntilukuja eivät tiedä kuin lehdet itse, mutta tarjoukset kielivät painetun lehden kasvavista menekkivaikeuksista.

Yhtiö on mediataloille hankala: maksavien lukijoiden lisäksi ne menettävät verkossa mainostuloja, sillä vaikka nettimainonta kasvaa, sen tuotto on lapsenkengissä. Ilmoitushinnat verkossa ovat vain murto-osa printtilehteen verrattuna.

Netin syöväreissä iltapäivälehdet yrittävät voittaa lähes hinnalla millä hyvänsä yleisön kiinnostuksen. Jos verkkolehti vetää lukijoita, niiden houkuttelemina ilmoittajien toivotaan tulevan perässä.

Kukaan ei vain tiedä, koska, miten tai millä hinnoin.

Muu media tunkee tiennäyttäjien vanavedessä nettiin. Kotimaisista mediajäteistä vain MTV3 päihittää niukasti iltapäivälehdet, mutta esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat saavat tyytyä viikossa yleensä alle miljoonaan kävijään.

Yle satsaa yhä enemmän nettipalveluunsa, mikä hermostuttaa kaupallisia kilpailijoita. Lupamaksuvaroin se saattaakin ylivertaisen arkistonsa avulla rakentaa vaikeasti voitettavan portaalin.

Sanomalehdistä ani harva on löytänyt verkkoyleisön. Taloussanomat ja Kauppalehti kirjauttavat parinsadan tuhannen kävijän luvut. Sanoman Taloussanomat on varsinainen uuden median koelaboratorio.

Kannattamaton sanomalehti lakkautettiin ja nyt tulosta yritetään tehdä pelkän verkon varassa. Vapaaehtoisten irtisanoutumisten jälkeen Talsaan jäi peräti 40 työntekijää - enemmän kuin yhdenkään toisen välineen nettijoukkoihin.

Jos on verkkomaailma hakusessa isoilla, pienillä se on hukassa. Maakuntalehdistä vain muutama yltää yli sadantuhannen haamurajan. Kärjessä ovat journalistisesti vahvat Kaleva ja Aamulehti.

Erityisen vaikeaa on aikakauslehdillä, sillä vain erikoislehti Mikrobit näyttää kunnolla kiinnostavan nettiyleisöä. Suomen Kuvalehden varttunut lukijakunta ei juurikaan surffaa netissä.

Uusi Suomea käy heidän oman ilmoituksensa mukaan lukemassa 70 000 nettiaktivistia. Jos luku on oikea, US kipuaa kepeästi kymmenen seuratuimman verkkosanomalehden joukkoon.

Uuden Suomen startti on ollut vaikea: vanhalta brändiltä odotettiin uutta, mutta saatiinkin vanhaa. Verkkosivu muistuttaa kuollutta ja kuopattua paperilehteä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Tasapano painetun ja sähköisen sanan välillä heilahti syksyllä 2007, kun Jokelan kouluammuskelu veti uutisnälkäiset nettiin.

Jokelan tiedontarve havahdutti mediatalot uuteen todellisuuteen.

Bloggaajan päiväkirja

BLOGGAAJAT KAUPPALEHDESSÄ

Miltä näyttää bloggaajan päiväkirja? Innostuin ideasta ja aiheesta Kauppalehden bloggaajat tapaamisen jälkeen, ajellessani Helsingistä Loviisaan. Mietin, mitä kaikkea ihminen päivän aikana tekee? Keskiviikko 28.3.2007 ei rakenteeltaan poikkea suuresti normaalista. Helsingissä käyntejä on muutama kuukaudessa, joskus viikoittain. Olen iloinen siitä, etten tarvitse olla liikenteessä päivittäin. Hoidan suurimman osan työstäni verkon kautta. Käytän paperia ja bensiiniä entistä vähemmän. Milloin biodiesel tulee asemille? Säästääkö se aidosti luontoa? Paljonko biodiesel maksaa tankilla? Menovettä voi valmistaa puunjalostusteollisuuden jätteistä, soijapavuista, sokeriruoista, maissista, porkkanoista ja nahistuneista salaateista. Autot kulkevat kohta vihanneksilla. Ostetaan Oslasta säkillinen kurkkuja, ja ei kun menoksi.

Kello 09.00 Aamu valkenee aurinkoisena Loviisassa

Avaan tietokoneeni suhteellisen myöhään. Järjestelen pöydälläni olevia papereita, luen muutaman lehden. Haen kupin kahvia, en ehdi laittaa itselleni voileipää, kun puhelin soi, eräs head-hunteri soittaa, kertoo olevansa maisemissa. Aloitan keskustelun kertomalla, että minulla on pähkinöitä suussani. Yritimme sovitella aikataulujamme, mutta emme saa aikaan tapaamista tälle päivälle. Luen sähköpostini. Normaali määrä, poistan spamit ja kirjoitan blogiini Biodieselistä.

Kello 10.00 Mikrobiologiaa

Kasaan ajatuksiani, hahmottelen raporttia. Paljonko maailmassa on paperikoneita? Miten metodi sopii Bioreaktoreiden toiminnan (fermentointi) tarkkailuun? Maailmanlaajuiset vesien laadun tarkkailussa on suuri potentiaali. Olen käyttänyt aikaani maailmanlaajuisen biodiesel potentiaalin haarukointiin. Laulaja Willie Nelson on ryhtynyt mannekiiniksi. Amerikkalaiset osaavat popularisoinnin

Kello 11:32 Sähköposti Kiinasta

"Paine kasvaa Kiinassa" bloggaaja haluaa tietää, miten Presson tilastopuoli toimii. Lupaan hänelle selvityksen tämän päivän Kauppalehti-Presso –tapaamisen jälkeen. [Kirjoitin asiasta palattuani Loviisaan].

Kello 12:00 Syömme lounasta toimistolla

Painonhallintaohjelma on tepsinyt. Kiloja on kadonnut seitsemään ja vyötärö on ohentunut. Olen iloinen uusista kesähousuistani, jotka ostin viime vuonna Italiasta, mutta joita en ole vielä pitänyt päälläni kertaakaan. Lahkeita pitänee lyhentää. Nyt ne mahtuvat jalkaani, eivätkä kiristä edestä eikä takaa. Hyvä näin. Minustahan tulee tällä menolla vielä rantojen mies.

Kello 12:30 Kirjoitan muutaman sähköpostin

Käyn katsomassa, mitä Dagens Industri kirjoittaa TeliaSonerasta. Kirjoitan aiheesta blogiini. Operaattoreista kirjoittaminen ei oikein innosta. Kaipaan jotain uutta: innovoikaa! Tutkimuslaitos Gartnerin mielestä MobileTV on pantava ilmaiseksi jakeluun. Olen samaa mieltä. Netti-tv:stä ei tule suurta juttua, mutta siinä on lisäarvopalvelun aineksia. Nyt sitä käyttää 60 miljoonaa ja tavoitteena on miljardin mobiletelkkarisopimuksen solmiminen vuoteen ”jotakin mennessä”. Hukkasin lähteen. Ehkä se löytyy. Korjaan silloin tämän kohdan.

Kello 13.00 Kauppapaikka

Tutustun käyttöohjeisiin ja mietin maksuohjelmien rinnakkaistestausta nykyisen version kanssa. Minulla on tarvittavat tiedot Nordea pankista ja muiden pankkien koodit tulevat perjantaina, viimeistään maanantaina. Hyvä näin, tämä on hanskassa.

Kello 13:21 NOUVEAU sur le Salon Bois Energie 19 – 22 Avril 2007 !

• Investir dans le Bois Energie en Europe – Conférence Internationale
• Visites guidées de la chaîne des combustibles bois-énergie
• Annonce des finalistes du Concours des Installateurs
• La Journée de la Région Centre
• 200+ exposants et sociétés représentées, et plus encore !

Sain kutsun Orléansiin. Meillä on uusia juttuja tähän tarpeeseen. Pitäisi ehtiä tutustumaan

Kello 14:36 Saan sähköpostia Tarjalta

Hei, tervetuloa Kauppalehden tiloihin Eteläesplanadi 20:een (3. krs.). Juttelen Takapirun kanssa osoitteesta. Päädyn ajatuksissani Stockmannin parkkiin. Toivottavasti siellä on tilaa.

Kello 14:40 Kaksi virkamiestä pölähtää toimistolle

Hups!, tämä tuli äkkiä, joudumme käyttämään kolmekymmentä minuuttia muutaman lomakkeen ja muiden asioiden läpikäyntiin. Aikatauluni pettää, en ehdi ajoissa KL tilaisuuteen. Olin varautunut lähtöön kello 15. Matka Loviisasta Helsinkiin nappaa 60 minuuttia ja parkkipaikan etsiminen päälle. Myöhästyn. Harmi, en voi sille mitään. Lasken ajaessani, että olen perillä kello 16:30. Auton parkkiin saaminen vei ylimääräiset viisi minuuttia.

Kello 15:15 – 16.20 Matka Helsinkiin

Juttelen arkkitehdin kanssa sementistä. Etsimme sitä 25 000 tonnia per laivaus. Spot-erät ovat liian kalliita. Mistähän saataisiin 42 € per tonni? Keskustelemme muistakin infrastruktuurihankkeista. Olemme yhtä mieltä siitä, että yhä enemmän on tehtävä hankkeita rajojemme ulkopuolella. Leipä on pieninä palasina maailmalla!

Kello 16:35 Bloggaajat tapaamine Kauppalehdessä

Meitä on pöydällinen paikan päällä. Näin uusia kasvoja, mutta monet olivat tuttuja tekstiensä kautta. Kivoja ihmisiä. Juttelemme bloggaamisesta, motiiveista, bloggaamisen ja journalismin eroista. Opi muutamia uusia asioita Word Pressistä. Ehdotan nuppineulakartaston lisäämistä. Kuulen, että aktiivi-bloggaajia on 200. Blogien lukijoita on viikoittain 30 000 kpl. Kauppalehden jakelu on 80 000 ja lukijoita on 250 000. Muistinkohan numerot oikein? RedTail Media on rakentanut blogialustan. Sain kortin Jannelta. KL antoi Henri Elon kirjan, ”Löydä Helmet – Vältä kuplat – Tie tuottavaan osakesijoittamiseen.”

Kello 18:08 Ajan ulos Stockmanin paikoituksesta

Jätämme jälkeemme sähköisiä jälkiä. Luen tuon tiedon parkkilipustani. Luottokortilla maksaneen henkilön tiedot rekisteröityvät lukuisiin järjestelmiin. Kamerat valvovat kaikkia liikkeitämme. Iso veli valvoo. Blogin julkaiseminen on sentään tahdonvaraista toimintaa. Voin itse konstruoida omaa elämääni ja vaikuttaa mielikuvien rakentumiseen. Monet muuta välineet tallentavat tekojamme tietokantoihin ilman että tulisimme ajatelleeksi, mitä meistä kerätään. Pieni annos vainoharjaisuutta on paikallaan. Pitäisikö poiketa kaupassa? Tarvitsemmeko jotain? Päätän lähteä takaisin ilman kaupassa käyntiä Stockan kirjakaupassa on Hullut Päivät. Nyt ei ole aikaa kirjojen lukemiseen.

Kello 19:00 Kuudes ydinvoimala Loviisaan!

Fortum tahtoo kuudennen ydinvoimalan Loviisaan. Kuulostelen omaa kantaani: miten on, tahdonko lisää ydinvoimaa naapurustoon. Vanha voimala näkyy melkein toimistomme ikkunasta. Eihän tuo ole vielä kertaakaan posahtanut. Fatalisti, ajattelen, olen fatalisti, meidän on pärjättävä teknologian kanssa. Onko uusi voimala vielä entistäkin turvallisempi? Toivottavasti se ei sano POKS! Kaverini kertoi, että vanhalla atomimyllyllä tehdään sähkö vielä pari vuosikymmentä. Pitänee tarkistaa tuokin kohta.

Kello 19:30 Lähestyn Loviisaa

Selkouutisissa kerrotaan, että Suomi on maailman neljänneksi teknologisin maa. Tanskalaiset ovat nousseet ykköseksi kolmannelta sijalta ja USA on tipahtanut ykköspaikalta seitsemänneksi. Latinalainen Amerikka on nousussa. Minua kiinnostaa Mexico, Brasilia, Chile, Uruguay ja Argentiina. Hyvä, kun ovat nousussa, pidän latinameiningistä. Meillä oli jouluna vieraita Meksikosta.

Kello 19:40 Loviisassa

Luen päivän postin. Viesti Barcelonasta. Ok, ymmärrän yskän. VTT saa kannatusta. Iittalan pörssiin meno kariutui. Kurssivaihtelut panivat pupuja pöksyyn. Pankit saavat huutia. Harry Harkimo arvostelee listautumista hoitaneita pankkeja. H&M teki hyvän tuloksen. Kotona luen, että ”Kauppalehti syntyy nyt uudella organisaatiolla.”

Kello 20:20 Tavallinen työpäivä päätöksessä

Juttelemme Irjan kanssa päivän annista. Mikä meni putkeen ja mitkä asiat ovat auki. Emme ole vieläkään saaneet järkevää vastausta Pariisista. Miksi niin ison kaupan rakentamiseen ei löydy aikaa? Liittykö tämä Networks –kuvioon?

- Hitto, mikä niitä vaivaa, totean hänelle.

- Odotamme kärsivällisesti, Irja kommentoi

Kerron hänelle sementistä.

- Ja on minulla jotain Journalismistakin: UUTINEN MICROSOFTISTA, jonka sain TechCrunchista. http://www.wired.com/wired/archive/15.04/msftmemo.pdf . Microsoft lähetti sisäisen kirjeen vahingossa toimittajalle. Tästä MS saa vielä huutia.