Astronautti Juri Gagarinin kohtalona MIG-15 kunnossapito

Juri Gagarinin ura päättyi MIG-15 koneen maahansyöksyyn vuonna 1968. MIG-15 turman syyksi osoittautui kunnossapidon laiminlyönti.

Maailman ensimmäinen astronautti, satakuusikymmentäsenttinen Juri Gagarin, kiersi maan 108 minuutissa ja selvisi sankarillisesta tehtävästään hengissä. Hänet ylennettiin avaruuslennon aikana kapteenista majuriksi. Neuvostoliitto oli panostanut kaikkensa ensimmäisen avaruuslennon onnistumiseen.

Kolmisen vuotta aikaisemmin maata kiertäneelle Laika-koiralle kävi sen sijaan paljon huonommin. Se paloi kuoliaaksi raketin maahantulon yhteydessä. Silloin ei vielä tiedetty, miten elävät olennot palautetaan avaruudesta ehjinä ja elävinä takaisin.

RCM eli "reliability centered maintenance" kehitettiin aikoja sitten Jumbojettien kunnossapidon tehostamiseksi.

Juri Gagarin oli ensimmäisellä maata kiertävällä radallaan 12 huhtikuuta 1961. Neuvostopropaganda väitti silloin, ettei hän "nähnyt Jumalaa kierroksen aikana". Todellisuudessa Nikita Chrusjtjov väitti eräässä puheessaan ettei Gagarin ollut nähnyt parrakasta ukkoa pilvien yläpuolella.

Gagarinin koneen putoamisen syyt eivät olleet yliluonnollisia. Maahenkilökunnan hutilointi koneen huollon kanssa johti Migin putoamiseen.

Innovaatioiden kaupallistamisessa "loppukäyttäjätietämys kuvaa sitä, miten uusi innovaatio ratkaisee loppukäyttäjän julkilausutun tai latentin arvonlisäämisongelman". RCM pureutui jumbojettien kunnossapidon kalleuteen.

RCM was developed by the commercial aircraft industry about 30 years ago. In the process of obtaining type certification for the new Boeing 747 jumbo jet, it was determined that applying the maintenance strategies of that time made the jet impossible to operate profitably (Smith, 1993). The new technologies employed on the 747 led to the development of new approaches to aircraft maintenance. Maintenance engineers at United Airlines led the effort to reevaluate preventive maintenance strategy and helped develop the basic concepts and processes that have become known as RCM (Matteson, 1995).

Loppukäyttäjällä on innovaation suhteen kaksi roolia: yhtäältä loppukäyttäjä vaikuttaa hankinnan tekemiseen ja toisaalta loppukäyttäjä on uuden innovaation käyttäjä. Ostoprosessista riippuu, miten kaukana hankintapäätöksestä loppukäyttäjä on.

747 matkustajalla ei ole suurta vaikutusta kunnossapito-ohjelmiston käyttöönottoon. Matka päätöksentekoon on pitkä ja kulkee mitä ilmeisemmin markkinoinnin kautta. Lentopelosta kärsiville matkustajille osoitetaan turvallisuuttaa korostavilla tilastoilla, että koneiden todennäköisyys pysyä ilmassa on erittäin korkea: kiitos maaorganisaation toimivuuden. Kunnossapidon asiantuntemus, tarkkuus, huolellisuus ja systemaattisuus takaa sen, että koneet kestävät nousut ja laskut ja pysyvät ilmassa tuhansista lentotunnista toiseen.

Kulutustuotteissa loppukäyttäjä hankkii tuotteen, mutta yrityksen tuotantohyödykkeissä loppukäyttäjä yleensä vaikuttaa vaihtoehtojenvalintaan kuitenkaan tekemättä hankintapäätöstä.
Ohjelmistoinnovaation loppukäyttäjätietämyksessä korostuvat käytettävyys ja elämyksellisyys.

Lentokoneita kuljettavan henkilökunnan (vrt. Juri Gagarin) vaikutus kunnossapidon laatuun ja luotettavuuteen on suoraviivaisempaa. Työntekijät edellyttävät tietenkin sataprosenttista työturvallisuutta ja maahenkilö "tuntee ja tiedostaa vastuunsa" koneita käyttäviä työtovereita ja matkustajia kohtaan.

Toisin sanoen, miten loppukäyttäjä ymmärtää innovaation lisäarvon. Käytettävyys
vaikuttaa innovaation hyväksymiseen ja käyttöönottoon. Jotta innovaatio lisää
loppukäyttäjän sitoutumista, siinä on oltava mahdollisimman paljon elämyksellisiä toimintoja
(Prahalad and Ramaswamy, 2003).

1. Turvallisuus
2. Vastuun tunne
3. Kaveria ei jätetä
4. Yleisinhimillinen asenne
5. Elämän kunnioittaminen
   

Tätä kirjoittaessani loppukäyttäjän etääntyminen päätöksenteosta vaivasi minua, mutta ajankohtaisena esimerkkinä on Sampo Pankin tietokoneongelma, joka on inspiroinut kymmeniä pääkirjoituksia, satoja lehtiartikkeleita ja tuhansia nettikirjoituksia. Tuhannet asiakkaat ovat äänestäneet jaloillaan, nostaneet rahat sammosta ja siirtäneet uuteen pankkiin.

Käytettävyys ja elämyksellisyys ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia piirteitä.
Kärkikäyttäjät muokkaavat ja kehittävät ohjelmistoa käyttöä paremmin vastaavaksi.
Ohjelmistotuotteet voi varustaa lisätoiminnoilla, joilla käyttäjä kehittää tuotetta (von Hippel, 2003). Yrityksen henkilöstö voi olla innokas kehittämään innovaatiota myös käyttäjänä eikä ainoastaan tuotekehitystyön osana. Loppukäyttäjätietämysperustaa kartuttavat esimerkiksi asiakaspalautteet, käytettävyystutkimukset ja markkinatutkimukset.

Sampo Pankki rysäytti uudistuksensa kertaheitolla maksimaaliseen käyttöön. Asiantuntijoiden mielestä näin ison muutoksen käyttöönoton porrastuksella ongelmat olisivat jääneet vähäisemmiksi.

Elmas Simuloi historiatietoon ja asiantuntijoihin noajutuen

Simulointi - Historiatietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuen

Jo pelkkä vikapuun mallintaminen tuo kiistattomia etuja suunnitteluun mutta ilman simulointia siitä ei saada mitään numeraalista irti. Simuloinnissa reaalielämää mallinnetaan todennäköisyyslaskennan keinoin. Syötteeksi simulointi saa mm. järjestelmän osille kerättyä vika-, korjausaika- sekä kustannustietoa.

Helge: Okay, ekaksi vikapuu mallinnetaan, kerrotaan, mutta simuloinnilla saadaan numeraalista tieto. Reaalielämää tutkitaan todennäköisyyslaskennan keinoin.

Nykyiset tietokoneet ovat laskentakapasiteetiltaan sen verran tehokkaita, että tutkittavan järjestelmän elinkaarta (esim. 10 vuotta) voidaan simuloida tuhansia kertoja, jolloin tulokset ovat erittäin luotettavia. Simulointiin perustuvien ohjelmistojen kiistaton etu muihin tapauskohtaisesti räätälöityihin sovelluksiin on siinä, että niiden avulla voidaan samaa laskentamoottoria käyttäen mallintaa hyvinkin erilaisia kohteita: koneet, laitteet, laitokset jne.

Helge: Pannaan tietsikka jurramaan ja saamme otteen objektin eli kohteen "elinkaaresta". Ilmeisesti saamme kuvan siitä, jolloin tuo "kohde menee romuksi" eli koska "laakeri leikkaa" tai kuulat "brakaavat". Sitäkö tämä tarkoittaa? Mieleeni tulvahtaa Kunnossapito niminen lehti. Onko siellä käsitelty näitä asioita? Millaisia seminaareja järjestetään? Kuka opettaa? Onko tämä oppiaineena ammattikorkeakouluissa? Usein innovaattorit joutuvat yksin huolehtimaan uuden tuotteen käyttöönoton argumentoinnista, koulutuksesta ja hyödyntämisen todistusketjusta. Työ on vaativa, vie aikaa ja maksaa paljon rahaa. Onko olemassa oikopolkuja? Miten asiakkaiden ostokäyttäytyminen näkyisi vikapuussa tai simuloituisi ulos tietokoneesta kuin separaattorista, joka kertoo, koska ollaan valmiita tilaamaan...?

Mikä meni vikaan? Auttaisiko vikapuu?

Näiltä miehiltä pallo ei ole hukassa. Tiimikuvassa henkilöt vasemmalta oikealle: Jussi-Pekka Penttinen (ohjelmistosuunnittelija), Timo Lehtinen (toimitusjohtaja) ja Joel Turpela (ohjelmistosuunnittelija). "Tiimikuva liittyy Pohjoismaiseen kunnossapidon kilpailuun Stora Produktivitetspriset, jossa ohjelmistomme saivat jaetun ykkössijan. Kilpailussa huomioitiin ennen kaikkea tuotteiden innovatiivisuus", kirjoittaa kuvan ja lisätietojen lähettäjä, ohjelmistosuunnittelija Sauli Konttila.

Lisää infoa kilpailusta: RAM-ohjelmistot voittoon Stora Produktivitetspriset -kilpailussa.

Teollisuuden kunnossapidon innovatiiviset ratkaisut palkittiin Göteborgissa Skandinavian kunnossapitomessuilla: RAM-OHJELMISTOPROJEKTILLE JAETTU ENSIMMÄINEN PALKINTO Stora Produktivitetspriset - Scandinavian First Maintenance Service Award –palkinto jaettiin Göteborgissa maaliskuussa pidetyssä Underhållsmässan –tapahtumassa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi toimittajalle, jonka tuotteiden avulla voidaan merkittävästi parantaa yritysten tuotantovälineiden tehokkuutta ja kannattavuutta. Kilpailua tukevat mm. ABB, SKF ja Statoil.

Helge: Palkinnnosta kertova tiedote on kirjoitettu 14.3.2006 eli tasan tarkkaan melkein kaksi vuotta takaperin. Tämä herättää lisää kysymyksiä. Minkä kokoinen yritys Ramentor Oy on?

Ramentor/Artekus oli mukana kilpailussa RAM (Reliability, Availability, Maintainability) -ohjelmistoperheen kehitysprojektilla. RAM-ohjelmisto on tuotteiden ja tuotantolaitosten käyttövarmuuden ja kunnossapidon suunnitteluun kehitetty ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla voidaan jalostaa järjestelmien historiatietoa ja organisaation ns. hiljaista tietoa päätöksenteon tueksi. Ohjelmistolla pystytään ennustamaan matemaattisen mallinnuksen avulla kunnossapidon tapahtumia kuten vikaantumisia, ennakkohuollon tarvetta, resurssitarvetta, kustannuksia sekä niiden syitä, seurauksia ja vaikutuksia muuhun tuotantoprosessiin. Sen avulla yritys voi optimoida tuotantovälineidensä tehokkuuden käyttövarmuuden kannalta ja suunnitella niiden elinkaaren kestävän kunnossapito-ohjelman.

Helge: Milloin ELMAS-tuotekehitys käynnistyi? Miten laajasti tuotetta myydään maamme rajojen ulkopuolella?

Käyttövarmuuden laskentaohjelmistoille on ollut tarvetta ja kysyntää erityisesti suurten teollisuusyritysten parissa. Ohjelmistoja ovat olleet kehittämässä ja testaamassa muun muassa YIT, ABB, Nokia, UPM-Kymmene, StoraEnso, TVO, Puolustusvoimat, VR, Wärtsilä, Metso ja Kone.

Helge: Suuret yritykset käyttävät ELMASta. Kyselin aikaisemmassa postauksessasin, olisiko Danske Bank / Sampo Pankki ohjelmistorysäyksen ongelmia voitu välttää ELMAS -vikapuuta hyödyntämällä? Miten helppoa laajalta tuntuvan ohjelmiston käyttöön ottaminen on?

Kilpailun finaaliin oli kelpuutettu mukaan kahdeksan yritystä 17 joukosta. Ensimmäisen palkinnon Artekuksen kanssa jakoivat Fortum, MCC, Skandinavisk Industriutveckling. Lisäksi finalisteina olivat, Clamator ja ABB, SKF ja Temytech. Kilpailun tuomaristoon kuului pohjoismaisia kunnossapidon järjestelmiä käyttäviä yrityksiä, teknisiä korkeakouluja sekä elinkeinoelämän johtotehtävissä olevia henkilöitä. He painottivat valinnassaan ohjelmiston kannattavuusvaikutuksen lisäksi ratkaisun innovatiivisuutta ja käytettävyyttä.

Helge: Artekusko on Ramentorin edeltäjä? Sauli Konttila kommentoi Artekusta ensimmäisessä sähköpostissaan. Pitää udella lisää. Innovaatioiden synnystä ja kehityspoluista kerrotaan yleensä liian vähän. Amerikassa "autotallista rikkauksiin" tarinat ovat menestyksen siivittäjiä. Tarinoiden avulla "monimutkaiset ohjelmistot" avautuvat, kun havaitaan, että järjestelmien rakentajat ovat eläviä ihmisiä ja Ramentorin kuvista päätellen porukka on nuorekasta. "Tietotehtaat" eivät muodostu "harmaasta massasta", josta innovaatiot kuplivat pintaan mikrobiologisena prosessina. Koodaajat ovat osaavia miehiä ja naisia. Nykyäään suuria kokonaisuuksia rakentavat "joukkueet". Ramentor Oy näyttäytyy mielikuvissani uudelta joukkoälyn hyödyntäjältä.

Vikapuu - Järjestelmän rakenteen mallintaminen

Onko tehdas kunnossa? Toimiiko prosessi? Miten hyvin eri toimijat tuntevat prosessin? Miten vikapuuta voidaan käyttää järjestelmän mallintamiseen? Tartun Sauli Konttila, Software Designer, Ramentor Oy:n lähettämään vikapuu viestiin.

• Vikapuu visualisoi
• Graafinen tapa mallintaa järjestelmää
• Loogisten ehtojen linkittäminen
• Vikapuu intuitiivinen tapa mallintaa ongelma
  

Vikapuu - Järjestelmän rakenteen mallintaminen

Nykyaikaiset järjestelmät ovat niin monimutkaisia, että vikapuun kaltaista visuaalista esitystä tarvitaan kokonaisuuden hahmottamiseksi. Vikapuu on graafinen tapa mallintaa järjestelmä tapahtumien ja niihin liittyvien loogisten ehtojen avulla.

Vikapuumuoto on osoittautunut erittäin intuitiiviseksi tavaksi mallintaa ongelmaa ja sen avulla eri yrityksen/organisaation työntekijöiden (mm. suunnittelijat, myyntimiehet, johtoporras, huolto) välille syntyy yhteinen "kieli" puhua tutkittavasta järjestelmästä.

"Myös tekniikkaa vähemmän ymmärtävät saavat näin otteen tutkittavan kohteen toiminnasta", toteaa Sauli Konttila.

Tartun virkkeeseen "vikapuumuoto on osoittautunut erittäin intuitiiviseksi tavaksi mallintaa ongelmaa" ja yritän tarttua vikaantumiseen tästä näkökulmasta. "Intuitiivinen tapa mallintaa" näyttäytyy silmissäni lähes taideteoksen tulkinnan välineeltä. Hienoa. Kirjoitan aiheesta lisää. Tähän kohtaan lisäisin mielelläni kuvan, etten jää hienoilta kuuluvien sanojen vangiksi.

Kuvassa "Pumppausjärjestelmä pysähtyy - Elmas" kuvattu vikapuumuodossa. Tietyt tapahtumat johtavat järjestelmän pysähtymiseen, joita mallinnetaan "ylhäältä alas" niin syvälle vikapuussa, kuin suunnittelija näkee tarpeelliseksi.

Vikapuuhun liittyy loogisia ehtoja, jotka määrittävät, että millaiset kombinaatiot johtavat ylemmän puun solmun vikaantumiseen. Esimerkiksi Pumppausjärjestelmä pysähtyy vasta sen jälkeen, kuin sekä Pumppausyksikkö 1 että Pumppausyksikkö 2 ovat vikatilassa (ehto AND).

Kirjoitin blogin Elmaksesta viime vuonna ja kommentoin sitä tämän vuoden aikana. Olen aika ajoin kirjoittanut teollisuuden kunnossapidosta, RCM:stä, käyttövarmuudesta ja myös mikrobiologisesta puhtaudesta paperi- ja kartonkitehtailla.

Ohjelmistosuunnittelija Sauli Konttila Ramentor Oy:stä kiinnitti huomiota blogiini ja kommentoi kirjoitustani sähköpostissaan 20.3.2008. Lupasin kirjoittaa lisää aiheesta ja sain Saulilta lupauksen lisätiedoista.

Kunnossapidon alueelle on tarjolla uusia tietokoneohjelmia käyttövarmuuden lisäämiseksi ja kunnossapidon parantamiseksi. Miten hyvin näiden uusien ohjelmien lupaukset avautuvat tehtaan kunnossapidosta vastaaville?

"Ramentorin tuotteet ovat vielä Suomen kaltaisessa maassa innovaatioita, joille joudutaan käytännössä luomaan kysyntä ja markkinat itse," kommentoi Sauli.

Innovaatioiden "kysyntää" ei oikeastaan ole, markkinat joudutaan luomaan. Innovaattorin alkutaival on yleensä vastamäessä kiipeilemistä; yritykset tukeutuvat mielellään "hyviin käytäntöihinsä".

Muutokset ja uudistukset koetaan "status-quon" uhkana. Uuteen käytäntöön ja teknologiaan siirtyminen vaatii onnistuakseen "strategista päätöksentekoa", mutta innovaatioiden kauppiaat soveltavat myynnissä taktisia keinoja.

Suuryritysten johtajat joutuvat kamppailemaan kvartaalitalouden arkihuolten parissa: pörssikurssit, yritysvaltaukset, strategiset investoinnit jne. Tehtaillakin kunnossapito mielletään tuotannon johdon aputoimena. Miten uusi innovaatio saadaan keskeisten päättäjien tietoisuuteen? Tehtaanjohtajat eivät mieti vikapuita, heitä kiinnostaa vain ja ainoastaan, että koneet pyörivät ja lopputuotteen laatu on kohdallaan.

Tässähän sitä olisi yhteistä urakkaa!

Ratkaisujen myyjät yrittävät pilottien ja kokeilujen kautta päästä "näyttämään uuden ratkaisun paremmuutta". Mutta monimutkaisten järjestelmien ominaisuudet, edut ja hyödyt eivät välttämättä avaudu muutamien viikkojen pikatesteillä.

Sauli Konttila jatkaa: "Tämä pakottaa yhteistyöhön koulutuslaitosten kanssa, mikä tarkoittaa käytännössä vuosien pitkäjänteistä toimintaa. Muutosvastustus on meille myös erittäin tuttua. Erityispiirteenä Ramentorin tapauksessa on usein yrityksessä huippuunsa viritetty viankorjausorganisaatio, jolloin suunnittelua ja ennakointia painottavat käyttövarmuusohjelmistot saatetaan nähdä jopa uhkana omalle työpaikalle viankorjauksessa."

Aihepiiri on laaja ja monisäikeinen. Mietin "taviksen" näkökulmasta, miltä nämä ohjelmat näyttävät, mitä ne tarjoavat ja miten suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista voitaisiin edistää Web 2.0 ja sosiaalisen median sovelluksilla.

Moniko meistä / teistä tietää, mitä nämä termit tarkoittavat?

1. Elmas-vikapuusovellus
2. RCM
   
3. FMEA

Kunnossapidon ideana on tietenkin, että kalliit tehtaat pyörivät yötä päivää ilman ennakoimattomia katkoksia. Uusilla tilastollisilla menetelmillä monimutkaisia prosesseja voi tutkia, arvioida, vikaantumista ennakoida ja virheiden vaikutuksia simuloida...

Mutta, miten näihin uusiin konsteihin suhtautuvat tehtailla kunnossapidosta vastaavat henkilöt? Ovatko uudet vempaimet ja kaikkitietävät ohjelmat "mörköjä", jotka vallan ottaessaan vievät työn alta pois?

Pankkiautomaatit ja sähköiset pankkipalvelut tyhjensivät pankkien konttorit. Pelätäänkö asiantuntijajärjestelmissä kokemusperäisen tiedon valta-aseman vähenemistä?

Sampo-pankin uuden tietojärjestelmän ongelmia on ruodittu viime päivinä medioissa hyvinkin kriittisesti. Mieleeni tulee, olisiko ELMAS-vikapuusovellus pystynyt ennakoimaan uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ongelmia?

Käyttövarmuus : ELMAS-vikapuusovellus

Teollisuuden käyttövarmuusohjelmistot ovat Suomessa ja maailma kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tällaisten sovellusten pääasiallisena tavoitteena on mitata, parantaa ja ennustaa laitteiden sekä järjestelmien käyttövarmuutta.

Ohjelmat pyrkivät siis optimoimaan mm. laitteiden suunnittelua sekä ennakoivaa kunnossapitoa, jolloin kalliita järjestelmän ajonaikaisia vikoja saadaan vähennettyä mahdollisimman paljon.

”Suomalaisista ohjelmistoyrityksistä Ramentor Oy on pisimmälle erikoistunut tällä sovellusalueella”, Sauli Konttila toteaa.

Käyttövarmuusohjelmistot tarjoavat työkaluja laajalla skaalalla ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittyneimmät sovellukset sisältävät pitkälle kehitettyjä laskentamoottoreita, jolloin samalla laskentamallilla päästään käsiksi hyvinkin erilaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun.

”Tyypillisiä lähestymistapoja ovat tähän mennessä olleet mm. FMEA ja RCM mutta näistä askeleen pitemmälle päästään mallintamalla tutkivasta kohteesta ensin vikapuu ja suorittamalla tämän jälkeen simulointi”, Konttila jatkaa.

Tarkastelen avainsanoja:

1. Vikapuu
2. Simulointi
3. Mallintaminen
4. Käyttövarmuus
5. Kunnossapito
6. Laskentamoottorit
7. Mitata
8. Parantaa
9. Ennustaa
10. ELMAS
11. FMEA
12. RCM
    

Sain aiheeseen liittyvän kirjoituksen Xingistä! Joku kutsui minut RCM-ryhmän jäseneksi. Kommentoin Xingin kirjoituksia jatkossa.

Dear Mr Keitel,

Your membership in the Reliability Management group has been confirmed.

• http://www.xing.com/net/rm

The group moderators have entered the following welcome message:

Herzlich willkommen in der noch jungen Gruppe "Reliability Management".

Bitte unterstützen Sie den Gruppenaufbau, durch Beantwortung von ein paar Fragen per Mausklick.

Es gibt 6 Fragen auf 3 Seiten. Sie können vorwärts und rückwärts blättern. Nur Name, Firma und Email sind "Muss-Felder". Es besteht keine Virus-Gefahr.

• Hier die wenigen Fragen:
• Die Zusammenfassung der Antworten finden Sie hier:

Schauen Sie sich bitte auch das Programm der Tagung "Reliability Management" 28.-29, Mai 2008 in Potsdam mit Workshops am Vortag an. Sie erhalten dadurch einen ersten Eindruck, was wir unter Reliability Management verstehen.

• http://www.tacook.com/RM2008

Beste Grüße
Günter Schmittberger und das Co-Moderatorenteam

ps.: Ich schalte Ihnen meine geschäftlichen Kontaktdaten frei und würde mich freuen, wenn auch Sie mir Ihre geschäftlichen Kontaktdaten freischalten würden. Ihr G.S.

Elmas vikapuu 2007 ja päivitys 2008

Kirjoitin blogin ELMAS vikapuusta Thursday, March 08, 2007. Vuosi myöhemmin eli 18.3.2008 sain sähköpostin Sauli Konttilalta (Ramentor Oy) ja päätin tarkastella asiaa uudelta pohjalta. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Sauli lupaili uutta tuoretta tietoa ELMAS aihepiiristä. Mutta katsotaan ensin, mitä kirjoitin 8.3.2007. Aikaisempi tarkastelu oli pintapuolinen. Voisin nyt syventyä aiheeseen paljon perusteellisemmin.

ETÄHUOLTO

Look at this: "Materiaalitutkimuksen ja etähuoltojärjestelmien kehittämisen ympärille on syntynyt ainutlaatuinen osaamiskeskittymä. Nämä tutkimusalueet tulevat olemaan keskeisessä roolissa Iterissä ja tarjoavat teollisuudelle mahdollisuuksia toimituksiin ja uusiin innovaatioihin", toteaa ohjelmapäällikkö Seppo Karttunen VTT:ltä. Hän on koordinoinut nelivuotista teknologiaohjelmaa. Sen osana syntyi 220 tieteellistä julkaisua alan johtaviin lehtiin sekä kahdeksan väitöskirjaa.

Helge 19.3.2008: "Look at this", oli viesti itselleni. Minun piti palata aiheeseen, olimme keskustelleet siitä. Se liippasi UPM Kymmenen Voikkaan tehtaan lopettamiseen, mutta kuvioissa oli muitakin teemoja. Sen jälkeen tuli Stora Enson Summan lopetus ja kunnossapito-organisaation sijoittaminen Sumaan.

We continue talking about the subject: "In Finland they already do a lot of that in the p&p industryit is really important to define the areas of responsibility and most important tohave the right KPIs to know that we don't drift into chaos."

"I just read a book thatshows that we operate in a window of order (predictability) and how easy things can slip inot chaos (unpredictability and remote maintenance is in my mind a great candidate for that. Some things in mainetance need fast response to prevent major damages and/or major process breakdown costs."

ELMAS

ELMAS-ohjelma on kehitetty käyttövarmuuteen liittyvien tekijöiden täsmälliseen mallintamiseen ja analysointiin. Tutkittavana kohteena voi toimia mikä tahansa laite tai tuotantoprosessi, joka koostuu osajärjestelmistä. Kohde mallinnetaan ohjelmalla vikapuumuodossa, joten se soveltuu hyvin monimutkaisten järjestelmien mallintamiseen ja analysointiin.

Helge 19.3.2008: Perehdyin silloin hiukan ELMAS-ajatteluun. Pitänee lukea tarkemmin... Sauli Konttila lupaili sähköpostissa uunituoretta kamaa.

VIKAPUU

Mallinnettu syyrakenne kuvaa täsmällisesti kaikki tapahtuman toteutumiseen liittyvät syyt sekä niiden suhteet. Elmas-ohjelmistolla mallinnuksessa otetaan huomioon koko järjestelmän toiminnallisuus, tunnistetaan kriittisimmät kohteet, arvioidaan riskit ja kohdistetaan kunnossapito- ja/tai suunnittelutoimenpiteet vastaavasti. Visuaalisuutensa ansiosta ELMAS on myös oiva kunnossapito- ja käyttöhenkilöstön yhteistyön apuväline ja tukee mm. RCM-tyyppistä ongelmanratkaisua ja kunnossapidon kehitystä.

I learn more. "Elmas is a great idea, great program but thanks to its top down approach to the problem you end up with a tool that requires highly educated engineers to run it, not very conducive to the industry."

Helge 19.3.2008: Miten vaativat ELMAS käyttöönotto on? Ketkä käyttävät? Miten paljon referenssejä? Mitkä teollisuudenalat hyötyvät Elmaksesta? Pitänee poiketa Ramentorin sivuilla. Kirjoitan mielelläni tästä aihepiiristä.

SIMULOIMALLA

Analysointi suoritetaan simuloimalla tuotantolinja rakennetun syyrakennemallin ja määriteltyjen juurisyiden pohjalta. Simuloinnin avulla voidaan määrittää ennusteet mm. kohteen osien vikaantumistodennäköisyyksille ja -syille sekä vaikutukset koko prosessin riskeihin. Tulosten analysointi antaa arvokasta tietoa koko systeemin käyttäytymisestä. Analysoinnin tavoitteena on löytää keinot, joiden avulla kokonaisprosessin luotettavuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Luotua mallia voidaan käyttää sekä nykyisen että suunnitteilla olevan kohteen analysointiin.

Helge 19.3.2008: "Syyrakennemalli", Okay, juurisyiden tarkastelua, simuloidaan, ennakoidaan, haetaan kokonaisprosessin luotettavuutta.

"I wish I would knew more about Elmas. Perhaps you can tie the economics into their failure tree analyses. But the Elmas people are not very open yet about the economics." I learn and think about what culd be done.

"What about, if you would like to sell it? To make it a part of your portfolio? How should or coud it be packaged into a complete solutions delivery?" I ask and learn that this is a program that has been financed by the big industries.

• http://www.ramentor.com/etusivu/

Helge 19.3.2008: Kiitos Sauli Konttila sähköpostistasi. Tarkastelin tätä aihepiiriä muutama vuosi takaperin, mutta aihe on osaltani nousemassa uudelleen päivän valoon, lähemmän tarkastelun kohteeksi.

Hei, huomasin, että pidät netissä blogia, jossa on käsitelty yrityksemme ELMAS-ohjelmaa:

• http://nylands.blogspot.com/2007/03/elmas-vikapuu.html

Haluaisin kiittää mielenkiinnosta ja ajattelin samalla mainita, että nykyään kyseistä ohjelmaa kehittää Ramentor Oy. Ramentor on Artekuksesta eriytynyt ohjelmistofirma, joka keskittyy teollisuuden RAM-ohjelmistoihin (reliability, availability ja maintainability).

Jos aihe kiinnostaa, niin yrityksemme nettisivulta http://www.ramentor.com/etusivu/ löytyy
runsaasti materiaalia esim. demovideoita ohjelmista ja yritysreferenssejä.

Jos mahdollista, niin olisi mukava jos kääntäisit blogissasi olevat linkit Ramentorin sivuille, sillä nykyiset osoittavat Solteqin sivuille, jonka kanssa Artekus jokin aikaa sitten yhdistyi ja näin ollen
ne menevät hieman väärään paikkaan. Voimme myös järjestää sinulle hieman lisää uniikkia
materiaalia aiheeseen liittyen, jos haluat lisää tekstiä blogiisi.


Ystävällisesti

Sauli Konttila
Software Designer
Ramentor Oy
+358 (0) 40 530 3082
P.O. Box 916
FI-33101 Tampere
www.ramentor.com