Arvostava Johtaminen kunniaan

KUVA: Helge V. Keitel, Porvoo (2009)

Loviisassa ja monella muulla paikkakunnalla keskustellaan työhyvinvoinnista, hyvästä johtamisesta ja myös ihmisten huonosta kohtelusta ja irtisanomisista. Aikaisemmassa postituksessa on hyviä kommentteja siitä, miten paljon meillä on pahoinvointia työpaikoilla.

Parempaan tulokseen päästäisiin, jos johtajat ja päälliköt sietäisivät alaisissaan erilaisuutta ja arvostaisivat sitä. Ei meitä ole valettu yhdestä puusta, silti jokainen ihminen on Veikko Lavin mukaan “laulun arvoinen”.

ARVOSTAMINEN on menestyvän johtamisen avainsana. Miksi ihmisten pitäisi mahtua organisaatioiden kaavamaisiin laatikkoleikkeihin? Annetaan erilaisuuden kukkia ja kukoistaa. Johtajien tehtävänä on ymmärtää ja tajuta erilaisuutta ja antaa sen kasvaa ja kehittyä ohi oman rajallisen ymmärryksen ja vallanhimon. Ei helppoa yhdellekään meistä, mutta heitänpä haasteeksi kuitenkin.

LUOVASSA YHTEISÖSSÄ on oltava tilaa oudolle, erilaiselle, fantastiselle, ihmeelliselle, ekstrovertille, introvertille, töksähtelevälle, sujuvasanaiselle, loukkaantuvalle, mursunnahkaiselle, vinksahtaneille, huippuälykkäille, tärähtäneille, sliipatuille… ja ihan tavallisille taatelintallaajille. Jokaista tarvitaan! Ihmemiehiä ja –naisia on niukasti, mutta erilaisuuden (La Différance) hyväksymisellä moni työpaikka muuttuisi elinvoimaisemmaksi ja aikaansaavemmiksi.

PELOLLA johtamisen sirpit ja vasarat poistetaan työkalupaketista. Vallanhimoinen pelolla johtaminen on sotaisan 1900-luvun jäännettä kulttuurissamme. Uutena ilmiönä (ehkä) narsistiset psykopaatit, joille alaiset eivät tunnetasolla merkitse yhtään mitään. Tulos ja ulos! kuulostaa tiukalta ja kannatettavalta, kunnes potku osuu omaan takamukseen. Silti tulosta on tehtävä, mutta tehdään sitä porukalla, luovasti, avoimesti ja yhteen hiileen puhaltaen.

TUNTEETTOMAT teknokraatit ja kirvestä heiluttavat kvartaalijohtajat ovat olleet ja ovat edelleen kriisiyhtiöiden suosiossa. Ehkä jotkut organisaatioista ovat sen takia kriisissä kaiken aikaa? Sano sinä, jos tiedät.

Kannoimme kiireellä kortemme kekoon

Tänä aamuna oli mennä kahvi väärään kurkkuun, kun piti kiireellä tarttua hankalaan asiaan.

Kunnallinen päätöksenteko on tahtotilojen taidetta. Harvoin kaikki menee niin kuin Strömsössä.

Parasta päätöksentekoa demokraattiset prosessit eivät välttämättä tuota, mutta vaikeita ovat asiantuntijaorganisaatioidenkin kiemurat.

Asian yksityiskohdista en voi lausua halaistua sanaa, mutta ajan kanssa oikeus ja kohtuus varmasti vielä voittaa, mutta lopputuloksen näkemiseen on vielä monta vuotta.  Päätin kuitenkin dokumentoida tunnelmakuvan 31.9.2012 tapahtumista jatkokertomustani varten.

Työpaikkakiusaamisen toteen näyttäminen

KUVA: MTV (12.3.2012)

Työpaikoilla tapahtuu: Loviisalla on Hilkka Ahde / ATK tavoin oma työpaikkakiusaamistapaus. Näyttävästi aikoinaan 2000-luvun puolivälissä elinkeinopäälliköksi valittu Tiina Keskimäki joutui kuntafuusion (Loviisa, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää, Liljendal) johtajapelin rattaisiin. Hänen asemansa elinkeinojen kehittämisen johdossa aleni päälliköstä elinkeinovastaavaksi ja lopulta kenkää saatuaan kilometritehtailijaksi.

Olen keskustellut asiasta LOVIISAN SANOMAT FB-ryhmässä. Huomaan, ettei “kuumaa perunaa” juurikaan kosketella tai kommentoida. Aihe on silti kiinnostava, vaikka Lovari ja Östra eivät ole prosessin vaiheita Tiinan mielestä printtisivuillaan käsitelleet. Östran pääkirjoituksessa asiasta kirjoitus: “Krokodiltårarna på Lovisa rådhus”

• Uppdaterat  29.10.2011 kl. 00.03
• Publicerad 28.10.2011 kl. 23.59

Aihe kiinnostaa minua myös siksi, että työpaikkakiusaamista esiintyy työpaikoilla, mutta kiusaamisen ei puututa ajoissa ja toteen näyttäminen on vaikeaa. Pieni ihminen mankeloidaan prosessissa helposti, valtaosa luovuttaa, antaa oikeuden olla, nielee kyyneleensä ja kietoo itsensä häpeän ja masennuksen suojapeittoon – vuosiksi tai ikuisesti.

Joka leikkiin lähtee, tarvitsee 1) hyvän juristin 2) tukiryhmän 3) onnea! Sekään ei välttämättä riitä, koska vastassa on voimakas koneisto, jolla on varaa palkata juristeja ja hakea lisäapua työnantajajärjestöistä tai Kuntaliitosta.

Ahteen voitto oli hiuskarvan varassa ja häneltä ei puuttunut poliittisia tukijoita. Media ehti leimata Hilkan alkoholistiksi, pyrkyriksi, oman edun tavoittelijaksi. Mitä kaikkea Tiinan maineen mustaamiseksi on keksitty tai kehitetään, kun soppa kuumenee?

Helge V. Keitel: Palaan Tiina Keskimäki asiaan. Tietämättä Tiinan pätevyydestä, lähden siitä, että suur-Loviisa -kuntafuusion yhteydessä lähikuntien kunnanjohtajille piti järjestää johtajien virat, sopivuudesta tai pätevyydestä piittaamatta. Tiina jauhettiin tuhannen päreiksi tässä järjestelyssä. Sokea-Reettakin sen tietää: johtaviin virkoihin valittiin tarkoituksenmukaisimmat henkilöt (kabinettisopimus?). Siitä ei ole pienintäkään epäilystä… vai onko? No nyt käydään oikeutta jostain "pottuilusta" tai sivuseikasta ja pelin politiikkaan kuuluu, että normaalisti Tiinan pitäisi hävitä, hävetä ja poistua takavasemmalle haavojaan nuolemaan. Jostain syystä hän ei ymmärtääkseni suostunut avoimeen järjestelyyn, asettui poikkiteloin, ilmoitti tulleensa loukatuksi. No, nyt käydään tätä prosessia. Poliitikot ovat hyväksyneet kunnanjohtajien sijoittamisen suur-Loviisan laatikoihin. Miten helvetissä poliisit voisivat tutkia tai löytää totuutta asiasta, jollei politikointia julisteta laittomaksi. Samaa paskaa nähdään hallitustasolla, ministeriöissä ja muualla. Selkärankaiset poliitikot voisivat heittää lusikkansa soppaan. Se olisi reilua näin ennen vaaleja, eikö?

Tiina Keskimäki: Yhdistyvien kuntien työntekijöiltä kysyttiin toiveita tulevan toimenkuvansa suhteen ennen uuden Loviisan syntyä 2010 alussa. Olin vanhempainvapaalla ja ilmoitin valmistelutyöryhmälle (koostui kunnanjohtajista) toivomukseni tulla nimitetyksi kehitysjohtajaksi. Valmisteluryhmä ei koskaan vienyt toivettani poliittisen päätöksentekoon. Näinpä minulle tarjottiin elinkeinoasiamiehen tointa, ilman alaisia ja toimialavastuuta. Olin pakotettu ottamaan vastaan elinkeinovastaavan toimen, muuten olisi syntynyt irtisanomisperuste.

- Olen siis ollut tämän prosessin aikana kaksi kertaa vanhempainvapaalla eli työpaikan vaihtaminen ei ole ollut itsestäänselvyys.

Kehittämisjohtaja Risto Nieminen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kehittämisjohtajan pätevyysvaatimuksiin kuului alun alkaen ylempi korkeakoulututkinto. Ex-perusturvajohtaja Sten Frondén ei ehtinyt suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa kahden vuoden määräajassa ja Loviisa joutui palkkaamaan tilalle pätevän. Minut irtisanottiin sairaslomalta ja ilman varoitusta viime marraskuussa (2011). Kehittämisjohtajan pätevyysvaatimuksia alennettiin ja Sten Frondén nimitettiin kehittämisjohtajaksi.

- Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Helsingin Hankenilta, kirjoittaa Tiina Keskimäki.

Tiina Keskimäki lähti rohkeasti penäämään oikeuksiaan verkossa, toi huolensa julkisuuteen, ja leimautui varmaan monen mielestä itsekkääksi pyrkyriksi, joka ei tyytynyt poliitikkojen ja virkamiesten junailemaan kuntaliitoslaatikkoleikkiin.

Duunarin pitää olla NÖYRÄ ja tyytyä osaansa! Tiina meni kylille (tarkoitan Lovarin sivuille) “huutamaan ja valittamaan” (tuomaan hätäänsä julki).

Olen yrittänyt selvittää, kuka tässä on konna ja miten on Keskimäkeä on kiusattu. Onko irtisanominen aiheellinen? Onko pyrkyryys jotenkin hienompaa, jos omaa etua ajetaan poliittisilla kabinettisopimuksilla kuin avoimesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Tässä vaiheessa olen lopullista vastausta vailla, koska toinen osapuoli vetäytyy neljän seinän sisälle. Ehkä ideana on, että Loviisan imagoa tahraava juttu halutaan vaieta kuoliaaksi? Ahde-jupakassa ATK taisi olla suurin menettäjä.

Johtajan tai duunarin pätemättömäksi ja hankalaksi julistaminen on edelleen helppoa kunnissa,virastoissa ja yksityisissäkin työpaikoissa. Pannaan sana kiertämään: virheitä löytyy jokaisen tekemisistä. Mitään tekemättömät ehkä selviävät paremmin?

Tiina Keskimäki: Suomessa on 140 000 ihmistä, jotka kokevat päivittäin vakavaa henkistä väkivaltaa työpaikoillaan. Työsuojeluviranomaisten metodit valvoa asiaa ovat viime vuosituhannelta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue siirsi viime vuonna vireille tulleesta 400 tapauksesta poliisin esitutkintaan vain 4 kpl eli 1%. Näistä yksi oli kuuluisa Ahde/Räty/AKT-tapaus, joka todellakin edustaa vain jäävuoren huippua. STM:n työsuojeluosaston päällikkö Leo Suomaan viesti eduskunnan Pikkuparlamentissa maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa oli "tehtävänämme ei ole täyttää Suomen vankiloita". Noh, itse olen vakaasti sitä mieltä, että henkinen väkivalta niin kotona, kouluissa kuin työpaikoillakin täytyy sanktioida kunnolla ja tekijät täytyy saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Muuten tätä terroria ei saada koskaan loppumaan.

Helge V. Keitel:  En tunne tämän prosessin yksityiskohtia, siksi voin riehua porsliinikaupassa ;) Tunnen Stenan ja hän on mukava mies. [Tiinan olen tavannut muutaman kerran Face-to-Face]. Perustan kommentointini poliittisen ja pätevyysvalinnan pohjalle. Tiinan asema oli ehkä alunperin vahva, mutta Product Price Place Promotion Politics Process kaavassa Tiina on tietenkin hätää kärsimässä. Jokainen asioita tunteva tietää: Tiina on ulkopuolinen ja asemaansa puolustavana "hankala tyyppi", eikö? Ei muuta kuin mäkeen… Näin äijien kesken, muijat ovat hankalia. Stena on varmaan helpompi alaisenakin. Sorry, Stena! (ei sun  vika) Hän on toiminut Itä-Uudellamaalla (Loviisan seudulla) pitkään ja tiesi, miten kuntafuusiossa pitää toimia.

Kielipoliittisestikin Stena voittaa Tiinana, joka lienee ruotsinkielentaitoinen. Mutta "alkuperäinen" ja "bussin tuoma" eivät ole pikkupaikkakunnilla samalla viivalla. Hyvä, että näitä kuntafuusioiden valuvikoja pengotaan. Oikeuslaitoskin tietää, että nämä ovat "shit happens" ja yrittävät päästä niistä eroon, koska kohta niitä tulee valtavasti lisää. Poliitikot, ottakaa nyt ohjakset käsiin ja saneeratkaa puljunne ennen uusia liitoksia!

Tiina Keskimäki: Juu, Stena on oikeinkin mukava mies, valmistelimme Stenan ja Vaittisen Antin kanssa hyvässä yhteistyössä Loviisan kuntafuusiosopimuksen kehittämispalvelujen osuuden. Lisäksi Stena tuki minua aikoinaan vahvasti kun pyrin RKP:n eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Näinä kuntafuusioiden aikoina onkin mielenkiintoista miten toimitaan kun kaikille kunnan työntekijöille suodaan viiden vuoden irtisanomiskielto. Loviisan tapauksessa kohdallani se olisi ulottunut vuoden 2014 loppuun. Toivottavasti Arkadianmäellä todellakin herätään näihin fuusioiden valuvikoihin tai muuten ollaan vuoden kahden kuluttua todellisessa liemessä.

PS: Päätin kirjoittaan Tiina Keskimäen tapauksesta, koska tiedän, että näitä juttuja on paljon maassamme. Valtaosa luovuttaa, alistuu nöyrästi kohtaloonsa, nielee ylpeytensä ja antaa häpeän mustata mielensä. Taistelijoita on harvassa, voittajasta on vaikea tässä vaiheessa lyödä vetoa. Mitä mieltä sinä olet?

Futuro-taloja tehtiin Kuninkaankylässä

KUVA: Helge V. Keitel, Kuninkaankylä (2006)

Kuninkaankylän Meijerin kiinteistöissä on kasvatettu sikoja, jalostettu isäntien maitoa, tuotettu itäuusmaalaisia juustoja.

1960-luvulla, Meijerin lopetettua, käynnistyi Futuro-talojen tuotanto. Suomalaiset ja kansainväliset julkkikset ostivat tulevaisuuden taloja. Nimekkäin heistä lienee taiteilija ja julkimo Andy Warhol.

Maineikkaan Futuro-talon menekin katkaisi 1970-luvulla ensimmäinen energiakriisi, joka nosti tuotteen tuotantokustannuksia: Matti Suurosen suunnittelema menestystarina ajautui kustannuskriisin ja tuotanto lopetettiin.

More information about the Futuro House: http://en.wikipedia.org/wiki/Futuro

Wiirilässä kaksi koulua, paljon lapsia, kauppoja joka kylässä

KUVA: Åke Keitel, Viirilä (1955)

Helge ja Helmer Keitel opintiellä, taustalla Selma ja (en muista sedän nimeä)  Kallströmin mökki. 1950-luvulla Viirilässä elettiin rauhanomaista sodanjälkeistä jälleenrakentamisen aikaa. Joka tönössä oli lapsia. Vuonna 1955 Heimo Veli oli vuoden ikäinen. Kylässä oli suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu. Elämässä kaikki hyvin, ison veljen pipo ei kiristänyt, vaikka kuvasta niinkin voisi päätellä. Viirilässä ei ollut golfrataa, mutta golffarit olivat tuolloin muodissa.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain Facebookissa

KUVA: Helge V. Keitel, Kuggomskolan
Ingegerd Niemi ehdotti tänä aamuna Facebook-ryhmän perustamista, jonne viiriläläiset, sukulaiset, yrittäjät, kylien kehittämisestä kiinnostuneet voisivat lähettää kuvia ja blogi-postausehdotuksia. 

Hej Helge, var in och tittade på Viirilä Verkossa Viikottain. Skulle inte Viirböle  / Viirilä kunna vara en Facebook vän där vem som helst kan lägga in foton, -fotoalbum och skriva nånting om platsen samt har minnen från Virböle. Som du skrev finns det många som har anknytning till Virböle. Alla Raimos brödersbarn och våra egna är mina facebokvänner + våra vänner som kanske har foton och minnen. Vi hörs, hälsa Irja. 

Nyt Wiirilä Werkossa Wiikoittain löytyy Facebookista ja keskustelu tulevaisuuden kylästä on käynnistymässä.
Niemi Product blogi: http://niemiproduct.blogspot.fi/

Verkkojournalismia Ukkolassa kesällä 2007

KUVA: Irja Kallio, Loviisa (2007)

Kuvitella, tästä hetkestä on kulunut yli viisi vuotta. Haastattelimme Irjan kanssa alueen yrittäjiä Ukkolassa kesällä 2007. 

Kuva on otettu 13.7.2007 ja kertojana lapinjärveläinen yrittäjä, joka toi jänniä käsitöitä Ukkolaan myytäväksi. Jossain kansiossa on piilossa hänen käyntikorttinsa ja yksilöidympi kertomus tuotteista. Olen myös säilyttänyt autenttiset muistiinpanot.

Viirilään tämä liittyy tietenkin siten, että kylämme kuuluu suur-Loviisaan, joka pantiin alulle vuonna 2010? Kuriositeettina mainittakoon, ettei Lapinjärvi lähtenyt mukaan “suur-Loviisaan” – mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. 

Itä-Uudenmaan Messut

 

Itäuusmaalaiset yrittäjät esittelevät sekä myyvät tuotteitaan ja palvelujaan. Yli 50 näytteilleasettajaa, rahoitusseminaari, workshoppeja, arvontoja, terveyskartoituksia, ym... lue lisää, kertoo POINT News Elokuu 2012.

POINT Koulutustarjonta

Oppisopimus on nykyaikainen tapa kouluttautua ja kouluttaa henkilöstöä. Valtaosa koulutuksesta tapahtuu työpaikalla ja työssä opittua täydennetään oppilaitoksen antamalla tietopuolisella opetuksella

Liiketalous

• liiketalouden perustutkinto, merkonomi
• tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi
• myynnin ammattitutkinto
• taloushallinnon ammattitutkinto
• yrittäjän ammattitutkinto
• yrityksille räätälöidyt kurssit ja koulutukset

Sosiaali- ja terveysala

• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja

Porvoo International College | Opistokuja 1, 06100 Porvoo | www.pointcollege.fi

aikuiskoulutus@pointcollege.fi

Fellmannit yrittäjinä Ruotsinpyhtään Ruukissa

KUVA: Atte Fellman, Ruotsinpyhtää
Ruotsinpyhtään Ruukissa toimiva FELLMANNI on monialayritys, jonka palveluja olen käyttänyt kylillä käydessäni yrittäjien taustoista tietämättä. Eilen selvisi Pussy Riot –kommentoinnissa, että Atte Fellman on juuriltaan viiriläläinen (Kukkumäki). Hänen isänsä on minua nuorempi ja kävimme setiensä kanssa samaa kansakoulua – folkskolan i Virby.

Rouvaansa, Annika Fellmania, Atte kehui ahkeraksi, yritteliääksi ja taitavaksi. Fellmannin kotisivut kertovat, että Ruotsinpyhtään Ruukissa sijaitsevan Lounaskahvila Fellmannin on perustanut Annika Fellman vuonna 2007. Lounasravintolasta saa alla olevien palvelujen lisäksi keskiviikkoisin uunituoreita leivonnaisia kotiin vietäväksi!
Palvelut

• Kahvilapalvelut
• Lounas
• A la Carte-lista
• Alkoholin vähittäismyynti
• C-anniskeluoikeudet
• Veikkauspiste
• Pitopalvelu
• Rakennuspalvelut
• Apteekin lääkekaappi (Käsikauppa lääkkeet)
• www.vipstore.fi

Yhteystiedot
Fellmanni
Koivulanmäentie 2
07970 RUOTSINPYHTÄÄ
Puh. 019 618217
eMail: annika.fellman(at)pp.inet.fi
Annika Fellman: 044-2578891
Katso kartta
Yhteistyökumppanit

• Strömforsin työväentalo
• Eija's Garden
• Fisherman´s Adventures
• www.ladysflame.fi

Ruukin rakennuskulma/M-A Fellman Oy on sadan kilomterin säteellä toimiva  rakennusalan monitoimija. Puhelin: 0400-985 862 / Atte Fellman

Facebook-sivustolla kerrotaan, että M-A Fellman Oy tarjoaa LVIS palveluja, sekä tarvittaessa kiinteistöhuoltoa, lumen pudotusta jne.

Yhteisiä kavereitakin meillä on, Lovarin ja Östran FB-sivuston kommentaattorien lisäksi, Otto Keitel, jota Atte kuvasi “hyväksi kaveriksi”, vaikka onkin muutaman vuoden Attea nuorempi.  Veli Keitel ja Atte ovat hekin etäisesti tuttuja. Atte taitaa hänkin olla kunnallisvaaliehdokkaana. Numerosta en ole varma tällä kierroksella. Ehkä ehdokas Fellman kommentoi, kun numerot julkaistaan.

Innovaatiojuna 2.0 Kajaaniin ja Kainuuseen

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo

Meillä oli tänään 21.8.2012 kello 09 – 11 moni-ilmeinen keskustelu Veli-Matti Karppisen kanssa Kainuun Nuotta ry toimistossa, entisen rajavartioston esikunnan tiloissa.

Veli-Matti innostui kylien kehittämisestä 1990-luvun alussa. Itse pääsin vauhtiin vasta Ranskasta palattuamme “Wirby the Global Village” televisio-ohjelman jälkeen 1998.

Kainuussa kylien kehittämisen juuret ovat syvemmällä kuin mielikuviemme vauraammassa etelässä.

Tiukemmin orientoiduin kyläteemaan Itä-Uudenmaan Kylät ry perustamisen jälkeisinä vuosina. Toimin sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana. Ehdin jopa kyllästyä koko kyläteemaan paikallispolitiikan tunkeuduttua päätöksentekoon.

Digital Villages –kehittämishankkeessa etsimme kylien kehittämiselle uutta suuntaa. Kuvassa mukana oli 2000-luvulla muun muassa puurakentamisen ja etätyön yhdistäminen. Pernajan Koskenkylässä saimme kylärakentamisen ituja liikkeelle: ITU = Itä-Uudenmaan kylät!

ITU:lla viitattiin ajattelussamme sekä IT että Unioniin! Sieltähän niitä kehittämisrahoja kaivattiin ;) Mainitsen vielä, että Wirby the Global Village valittiin Itä-Uudenmaan ensimmäiseksi vuoden kyläksi 1998.

Valinnan kunniaksi järjestimme Galaxy Galan, josta tuli Ungdomsföreningen Framåt rf. suurin tapahtuma “ever”.

Haluan nyt tässä nostaa tapetille Nakertajan: www.nakertaja.net Nakertajan kehittämisestä on Anna-Katriina Salmikangas tehnyt väitöskirjan (Jyväskylän yliopisto), jonka haluaisin lukea. Salmikangas toi yhteissuunnittelun Kainuuseen: kolmiyhteydessä mukana yhteisön  asukkaat, viranomaiset ja luottamushenkilöt.

Nakertajan merkittäväksi eduksi on tulkitsen, että toiminta on saavuttanut 30 vuoden merkkipaaluun, se työllistää ja tuottaa merkittävää liiketoimintaa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle nostan hattua!

Innovaatiojuna 2.0 tavoitteeksi nostimme Veli-Matin kanssa DISTANCE = etäisyyden poistamisen. Nykyteknologian ansiosta mikään kylä tai maa ei enää ole syrjässä. Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää meiltä halua ja toimintaa yhteisölliseen sosiaalisen pääoman kehittämiseksi.

Mikään ei le mahdotonta: kaikkien tuntema Apple nousi autotallista maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ($550 billion = Miljardia] vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa.

Kuka teistä / meistä tietää, mitä kotikyliemme autotalleissa tänään puuhataan?

Rintamamiestalollinen pohtii uusia juttuja kylien kehittämiseksi

KUVA: Heimo Veli Keitel, Viirilä

Heimo miettii rintamamiestalotapahtumaa, jossa teemana Viirilän kylän elämä ja vaiheet… yhteinen tilaisuus syyskuun pimeydessä, tuli palamaan pihalle, hernekeittoa ja muuta mukavaa.  Rajoituksena vain tulijoiden määrä sataan (100), jotta tulijoiden autot saadaan pihalle mahtumaan.

Idea rintamamiestapahtumasta sai alkunsa viikonlopun upeassa tapahtumassa Mickelsin tilalla. Ilma suosi tapahtumaa kulttuuririkkaassa kartanorakennuksessa.  Vieraita tuli tasaisesti pieninä ryhminä. Juttua riitti sukulaisten ja kyläläisten kanssa niin että kuvat jäivät ottamatta, vaikka Heimolla oli kaksi kameraa mukanaan.

Hienoa, että maaseudun asukkaat toteuttavat maailmallakin tutuksi tulleita ideoita.  

Pienet oivallukset edistävät uusien elinkeinojen syntymistä. Rohkeutta peliin. Monet ovat muualla aloittaneet “Peti ja Aamiainen” –palvelujen tarjonnan, kun tilojen lapset ovat lähteneet kaupunkeihin. Nyt mammat ja papat pyörittävät  tuottoisaa B&B toimintaa.

• B&B  ovat ihania ja avoimia, vieras tuntee olevansa lähes perheenjäsen.
• B&B  hinnat ovat toista kuin “monen tähden hotelleissa”.
• B&B ideat pyörimään, kannustavia kommentteja tarvitaan.
• Heimo suunnittelee rintamamiestalopäivää syyskuulle.

Ideointi käynnissä; hernerokkaa, Rock and Rollia, sekä Jazzin soitantaa.

By Weli. Klo.16.19. 19.08. 2012. Wiirilä. Pieni mutta pippurinen kylä verkkomaailman keskiössä.

Pussy Riotilla mielenosoitus Loviisassa

KUVA: Minerva Martinoff, Loviisa

Loviisalaiset ladyt järjestivät näyttävän Some-mielenosoituksen Loviisan torilla ja aiheesta käydään hulvatonta sanavaihtoa LOVIISAN SANOMAT FB-sivuilla.

Kunnia kaunottarille ja rohkealle ulostulolle. Sananvapauden puolesta kannattaa taistella kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Pannupihviä wiiriläisittäin

KUVA: Heimo Veli Keitel, Viirilä

Veikkaan, ettei kyseessä ole ministerin leike, eikä pannupihvi: tiedän Heimon hyväksi ruoan tekijäksi. Hänellä on pitkä ura ja paljon kokemusta tältä saralta.

Helsingin Klippanillako valmistit ensimmäisiä annoksia vuosia takaperin? Muistan Otto & Anna-Liisa vierailun Klippanilla ja isä muisti mainostaa kaunista laulajatarta, Rosita Serranoa.  Mahtoiko laulaa La Palomaa elämää suuremmassa tilaisuudessa?

Rosita Serrano (María Martha Esther Aldunate del Campo), nacida en Viña del Mar el 10 de Junio de 1914, murió en Santiago de Chile el 6 de Abril de 1997. Cantante y actriz chilena que tuvo sus mayores éxitos en la década de 1930 en Alemania, donde fue conocida como „Die chilenische Nachtigall (El ruiseñor chileno).

Viirilän merkitys kasvuympäristönä, inspiraation lähteenä, turvapaikkana, kotina ja koulupaikkana on mielen tasolla vaihdellut monta kertaa. Kotikylän pienuus ja ahtaus tuntui teinivuosina ahdistavalta, mutta aina tapahtui tärkeitä juttuja.

Wiirilä Werkossa Wiikoittain tekee nyt toista tulemistaan. Olemme ehkä aikaisempaa kypsempiä tajuamaan kotiseudun merkitystä (Heimat, hembygd, home village…)

Wiirilä Werkossa Wiikoittain 2.0

KUVA: Heimo Veli Keitel

Heimo Veli Keitel, tästä on hyvä aloittaa: näyttävä ruoka myy hyvin. Tarvitsemme autenttista paikallista kuvamateriaalia, kuvia luonnosta, elämäntyylistä, ihmisistä ja paikallisesta kulttuurista.

Hahmottelin yhdeksi teemaksi matkakertomusta Elimäen Liikenteen linja-auton ikkunasta. Olen myös miettinyt hankkeen rahoitusta. Alku on aina hankalaa, koska budjettimme on “nolla euroa”, mutta emme anna sen masentaa mieltämme. Tavoittelemme matkan varrelta yksityisiä ja yhteisöllisiä sponsoreita.

Tulemme haastattelemaan paikallisia ihmisiä: videot, kuvat ja audioäänitykset tuovat lisämaustetta sisältöön.

AUTIOTALO kuuluu luonnollisella tavalla tämän operaation ravintoketjuun. Seuraamme sen kehitystä; ehkä niitä on useita. Osoitamme, että määrätietoisilla tavoitteilla autiotalot muuttuvat jälleen asutuiksi ja halutuiksi.

Haasteet ovat hurjia, mutta “vesi on verta sakeampaa” ja sitä löytyy Kymijoesta. Wiirilä Werkossa Wiikoittain voi henkilöittensä kautta poiketa The Global Village kontaktien kautta maailman äärissä.

Kuvat, jutut, videot ja äänitteet eivät tarvitse olla tiukasti sidottuna paikalliseen turpeeseen, mutta materiaalin pitää olla autenttista ja omaa.

Tavalla tai toisella ratkaisemme ensimmäisen www-operaation ongelmat. Tällä kertaa emme tavoittele kankeaa systeemiä, yhdistystä tai organisaatiota. Sisällöntuotanto tapahtuu verkossa, joka mahdollistaa nopean ja vaivattoman materiaalin siirron.

Mitä mieltä?

Loviisa on kaunis kaupunki

KUVA: Heimo Veli Keitel, Viirilä

Tämä oli meidän (KK-Net) maisemaa toistakymmentä vuotta. Loviisassa oli paljon tyhjää ja hyödyntämätöntä. Se ei ole koskaan toiminut innostavana ja inspiroivana. Loviisa uskoi vielä 2009 ydinvoimaan ja odotti päätöstä Loviisa III:sta tai ainakin Fennovoiman sijoituspäätöstä. Onneksi Loviisa joutuu rakentamaan tulevaisuutensa uudelta pohjalta. Ydinvoima olisi tarkoittanut halvan ja helpon vaihtoehdon jatkumista vuosiksi eteenpäin. Nyt Loviisan on keksittävä itsensä uudelleen. Helppoa se ei tule olemaan, koska Ruususen unta on nukuttua ensimmäisestä ydinvoimapäätöksestä lähtien. Onnea Loviisalle!

Niemen ja Ståhlsin tilat Teutjärven rannalla

KUVA: Ingegerd ja Raimo Niemi, Alakylätie 68, 07980 Kuninkaankylä

Minulla ei ole tarkkaa ajankohtaa tämän kuvan ottohetkestä, mutta olettaisin, että tämä on 1970-luvulta.

Raimo ja Ingegerd Niemi, sekä Marjut Ståhls olivat Wiirilä Werkossa Wiikoittain kantavia voimia 199o-luvun lopulla.

Tämä kuva viittaa kyllä aikaan ennen EU:ta, josta alkoi perinteisen maatalouden ja maaseudun alasajo.

Tässä kuvassa ei vielä näy Niemen tilan lampolaa. Kuva kertoo myös, miten vahvasti luonto ottaa ympäristöä valtaansa: näkymä Teutjärvelle on nyt puitten ja pensaitten peitossa.

Eläimet pitivät maisemaa avoimempana. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain. Lisää lampaita Loviisan lähiöön!

NIEMI PRODUCT
Alakyläntie 68
FIN-07980 KUNINKAANKYLÄ
Ruotsinpyhtää
GSM 0400 859269
GSM 040 8440672
Email: ingegerd@niemiproduct.com
www.niemiproduct.com

Wiirilä uudelleen verkkoon

Olemme Heimon kanssa päättäneet Wiirilä Werkossa Wiikoittain –sivuston elvyttämisestä.

Ensimmäisen version teko alkoi vuonna 1998 html-tekniikalla. Nyt hyödynnämme valmista blogialustaa.

Teemoja vielä tavoitellaan. Heimo asuu Viirilässä ja tämä mahdollistaa tuoreiden ja autenttisten kuvien tulvan yhteisvastuulliseen blogiin.