Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loviisa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loviisa. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, toukokuuta 09, 2014

Loviisalaisen “sotakirjeenvaihtajan” mietteitä

 

Loviisan kaupunki vastaan Tiina Keskimäki –tapausta käsitellään toukokuussa 2014 hovioikeudessa. Kirjoitin tämän postauksen eilen, mutta saan sen teknisistä syistä johtuen julkaistua vasta tänään.

Keskimäen vastineessa todetaan muun muassa: “Kaupungilla ei ollut ollut asiallista ja painavaa Keskimäen henkilöön liittyvää syytä päättää työsuhdetta. Väitettyä lojaliteettivelvoitteen rikkomista ei voitu pitää erittäin vakavana ja suurta haittaa aiheuttavana. Keskimäelle olisi tullut joka tapauksessa antaa varoitus ennen irtisanomista.”

Loviisan kaupunki on käräjäoikeudessa esittämäänsä vedoten vaatinut, että Keskimäen valitus hylätään.

“Kaupungilla oli ollut oikeus irtisanoa Keskimäen työsopimus varoitusta antamatta, koska Keskimäki oli rikkonut vakavasti lojaliteettivelvoitettaan. Kaupungilla olisi ollut oikeus jopa purkaa Keskimäen työsuhde tämän menettelyn johdosta, mutta kaupunki oli valinnut lievemmän päättämistavan eli irtisanomisen. Keskimäen viranomaisille tekemät tutkintapyynnöt eivät olleet olleet irtisanomisen perusteena.”

loviisankirkkojatori_2006-0

KUVA: Voisiko maallistuneessa kaupungissa kirkolla olla sovittelijan rooli? On ristiriitojen repimässä maailmassa isommistakin asioista sovittu. Järki käteen, tunteiden hallintaa ja sovinnon sorvaamista paremman huomisen hyväksi.  

Vaatimukset ja vastineet ovat paljon pidempiä, juristit ja hovioikeuden tuomarit ottavat kantaa ja hovioikeuden päätös tulee tämän kuun aikana.

Olen seurannut tapatusta alusta alkaen, asuin Loviisassa, kun riita käynnistyi. Aineistoa on kertynyt valtavasti ja täältä kaukaa katsottuna riita tuntuu perin epäsymmetriseltä: instituutio (suuri työnantaja) vastaan ei periksi antava (hankala?) ylempi toimihenkilö.

Tiina Keskimäki on hakenut oikeutta, ymmärrystä ja henkistä tukea sosiaalisessa mediassa, lukuisilla forumeilla, on esiintynyt television MOT-ohjelmassa. Kaupunki on panostanut asian juridiseen käsittelyyn ja on ollut huomiota herättävän säästeliäästi julkisuudessa.

Molemmat osapuolet on tuomittu lukuisissa some- ja toriparlamenteissa syylliseksi, voittajiksi ja häviäjäksi. Osapuolten porukoista valtaosa on tipahtanut kärryiltä, minä mukaan lukien, sovintoa ei ole yritetty. Oletettavasti työnantaja kokee olevansa vahvoilla ja haluaa Keskimäestä varoittavan esimerkin.

Tiina Keskimäki on pannut paljon yhden kortin varaan. Nuorehko, osaava, hyvin koulutettu nainen ei kuuntele rivien välistä luettavissa olevaa “järjen ääntä”; metsästää apinan raivolla oikeutta itselleen.  

Eihän se yhteiskunta tällä tavalla pyöri…

Kaltoin kohdelluksi tullut työntekijällä on kaupunkiin verrattuna suhteettoman paljon pelissä: työelämän ulkopuolelle tipahtaminen vuosiksi eteenpäin, arjen hallinnan vaikeutuminen, velkakierre (jos kohtuullistamista ei tapahdu), perheen taloudenhoidon vaikeutuminen, henkilökohtainen tulevaisuus umpikujassa, pitkä tie eläkeikään…

Mitä järkeä tässä on, vaikka vahvemman oikeus toteutuisi? Työntekijöiden kyykyttäminen ja nöyryyttäminen ei voi olla kuntatyönantajan etu, vaikka osaisi navigoida pykäläviidakossa ahtaalle ajettua työntekijää paremmin.

Oikeuden päätöksen ennakointiin en viitsi lähteä, eikä siitä olisi mitään apua. Sopimusyhteiskunnassa on aina mahdollisuus asettua kiltisti neuvottelupöytään, maistella kahvia ja paikallista berlinermunkkia.

Pöydän siivoamisen jälkeen loviisalaiset voisivat panostaa Strömforsin tehtaan lopettamispäätöksen (yt-neuvottelut) vaikutusten vaimentamiseen. Sekin vaatii lukuisten uusien myönteisten uutisten tekemistä.

Ohjatkaa energianne uuden rakentamiseen. Vanhat rakenteet romuttuvat muutenkin järkyttävällä ripeydellä.

Tässä oma kannanottoni asiaan, jossa en näe voittajia ilman sopua.

tiistaina, elokuuta 28, 2012

Työpaikkakiusaamisen toteen näyttäminen

hilkkaahde

KUVA: MTV (12.3.2012)

Työpaikoilla tapahtuu: Loviisalla on Hilkka Ahde / ATK tavoin oma työpaikkakiusaamistapaus. Näyttävästi aikoinaan 2000-luvun puolivälissä elinkeinopäälliköksi valittu Tiina Keskimäki joutui kuntafuusion (Loviisa, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää, Liljendal) johtajapelin rattaisiin. Hänen asemansa elinkeinojen kehittämisen johdossa aleni päälliköstä elinkeinovastaavaksi ja lopulta kenkää saatuaan kilometritehtailijaksi.
Olen keskustellut asiasta LOVIISAN SANOMAT FB-ryhmässä. Huomaan, ettei “kuumaa perunaa” juurikaan kosketella tai kommentoida. Aihe on silti kiinnostava, vaikka Lovari ja Östra eivät ole prosessin vaiheita Tiinan mielestä printtisivuillaan käsitelleet. Östran pääkirjoituksessa asiasta kirjoitus: “Krokodiltårarna på Lovisa rådhus”
  • Uppdaterat  29.10.2011 kl. 00.03
  • Publicerad 28.10.2011 kl. 23.59
Aihe kiinnostaa minua myös siksi, että työpaikkakiusaamista esiintyy työpaikoilla, mutta kiusaamisen ei puututa ajoissa ja toteen näyttäminen on vaikeaa. Pieni ihminen mankeloidaan prosessissa helposti, valtaosa luovuttaa, antaa oikeuden olla, nielee kyyneleensä ja kietoo itsensä häpeän ja masennuksen suojapeittoon – vuosiksi tai ikuisesti.

Joka leikkiin lähtee, tarvitsee 1) hyvän juristin 2) tukiryhmän 3) onnea! Sekään ei välttämättä riitä, koska vastassa on voimakas koneisto, jolla on varaa palkata juristeja ja hakea lisäapua työnantajajärjestöistä tai Kuntaliitosta.

Ahteen voitto oli hiuskarvan varassa ja häneltä ei puuttunut poliittisia tukijoita. Media ehti leimata Hilkan alkoholistiksi, pyrkyriksi, oman edun tavoittelijaksi. Mitä kaikkea Tiinan maineen mustaamiseksi on keksitty tai kehitetään, kun soppa kuumenee?

Helge V. Keitel: Palaan Tiina Keskimäki asiaan. Tietämättä Tiinan pätevyydestä, lähden siitä, että suur-Loviisa -kuntafuusion yhteydessä lähikuntien kunnanjohtajille piti järjestää johtajien virat, sopivuudesta tai pätevyydestä piittaamatta. Tiina jauhettiin tuhannen päreiksi tässä järjestelyssä. Sokea-Reettakin sen tietää: johtaviin virkoihin valittiin tarkoituksenmukaisimmat henkilöt (kabinettisopimus?). Siitä ei ole pienintäkään epäilystä… vai onko? No nyt käydään oikeutta jostain "pottuilusta" tai sivuseikasta ja pelin politiikkaan kuuluu, että normaalisti Tiinan pitäisi hävitä, hävetä ja poistua takavasemmalle haavojaan nuolemaan. Jostain syystä hän ei ymmärtääkseni suostunut avoimeen järjestelyyn, asettui poikkiteloin, ilmoitti tulleensa loukatuksi. No, nyt käydään tätä prosessia. Poliitikot ovat hyväksyneet kunnanjohtajien sijoittamisen suur-Loviisan laatikoihin. Miten helvetissä poliisit voisivat tutkia tai löytää totuutta asiasta, jollei politikointia julisteta laittomaksi. Samaa paskaa nähdään hallitustasolla, ministeriöissä ja muualla. Selkärankaiset poliitikot voisivat heittää lusikkansa soppaan. Se olisi reilua näin ennen vaaleja, eikö?

Tiina Keskimäki: Yhdistyvien kuntien työntekijöiltä kysyttiin toiveita tulevan toimenkuvansa suhteen ennen uuden Loviisan syntyä 2010 alussa. Olin vanhempainvapaalla ja ilmoitin valmistelutyöryhmälle (koostui kunnanjohtajista) toivomukseni tulla nimitetyksi kehitysjohtajaksi. Valmisteluryhmä ei koskaan vienyt toivettani poliittisen päätöksentekoon. Näinpä minulle tarjottiin elinkeinoasiamiehen tointa, ilman alaisia ja toimialavastuuta. Olin pakotettu ottamaan vastaan elinkeinovastaavan toimen, muuten olisi syntynyt irtisanomisperuste.
- Olen siis ollut tämän prosessin aikana kaksi kertaa vanhempainvapaalla eli työpaikan vaihtaminen ei ole ollut itsestäänselvyys.
Kehittämisjohtaja Risto Nieminen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kehittämisjohtajan pätevyysvaatimuksiin kuului alun alkaen ylempi korkeakoulututkinto. Ex-perusturvajohtaja Sten Frondén ei ehtinyt suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa kahden vuoden määräajassa ja Loviisa joutui palkkaamaan tilalle pätevän. Minut irtisanottiin sairaslomalta ja ilman varoitusta viime marraskuussa (2011). Kehittämisjohtajan pätevyysvaatimuksia alennettiin ja Sten Frondén nimitettiin kehittämisjohtajaksi.
- Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Helsingin Hankenilta, kirjoittaa Tiina Keskimäki.
Tiina Keskimäki lähti rohkeasti penäämään oikeuksiaan verkossa, toi huolensa julkisuuteen, ja leimautui varmaan monen mielestä itsekkääksi pyrkyriksi, joka ei tyytynyt poliitikkojen ja virkamiesten junailemaan kuntaliitoslaatikkoleikkiin.

Duunarin pitää olla NÖYRÄ ja tyytyä osaansa! Tiina meni kylille (tarkoitan Lovarin sivuille) “huutamaan ja valittamaan” (tuomaan hätäänsä julki).

Olen yrittänyt selvittää, kuka tässä on konna ja miten on Keskimäkeä on kiusattu. Onko irtisanominen aiheellinen? Onko pyrkyryys jotenkin hienompaa, jos omaa etua ajetaan poliittisilla kabinettisopimuksilla kuin avoimesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Tässä vaiheessa olen lopullista vastausta vailla, koska toinen osapuoli vetäytyy neljän seinän sisälle. Ehkä ideana on, että Loviisan imagoa tahraava juttu halutaan vaieta kuoliaaksi? Ahde-jupakassa ATK taisi olla suurin menettäjä.

Johtajan tai duunarin pätemättömäksi ja hankalaksi julistaminen on edelleen helppoa kunnissa,virastoissa ja yksityisissäkin työpaikoissa. Pannaan sana kiertämään: virheitä löytyy jokaisen tekemisistä. Mitään tekemättömät ehkä selviävät paremmin?

Tiina Keskimäki: Suomessa on 140 000 ihmistä, jotka kokevat päivittäin vakavaa henkistä väkivaltaa työpaikoillaan. Työsuojeluviranomaisten metodit valvoa asiaa ovat viime vuosituhannelta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue siirsi viime vuonna vireille tulleesta 400 tapauksesta poliisin esitutkintaan vain 4 kpl eli 1%. Näistä yksi oli kuuluisa Ahde/Räty/AKT-tapaus, joka todellakin edustaa vain jäävuoren huippua. STM:n työsuojeluosaston päällikkö Leo Suomaan viesti eduskunnan Pikkuparlamentissa maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa oli "tehtävänämme ei ole täyttää Suomen vankiloita". Noh, itse olen vakaasti sitä mieltä, että henkinen väkivalta niin kotona, kouluissa kuin työpaikoillakin täytyy sanktioida kunnolla ja tekijät täytyy saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Muuten tätä terroria ei saada koskaan loppumaan.

Helge V. Keitel:  En tunne tämän prosessin yksityiskohtia, siksi voin riehua porsliinikaupassa ;) Tunnen Stenan ja hän on mukava mies. [Tiinan olen tavannut muutaman kerran Face-to-Face]. Perustan kommentointini poliittisen ja pätevyysvalinnan pohjalle. Tiinan asema oli ehkä alunperin vahva, mutta Product Price Place Promotion Politics Process kaavassa Tiina on tietenkin hätää kärsimässä. Jokainen asioita tunteva tietää: Tiina on ulkopuolinen ja asemaansa puolustavana "hankala tyyppi", eikö? Ei muuta kuin mäkeen… Näin äijien kesken, muijat ovat hankalia. Stena on varmaan helpompi alaisenakin. Sorry, Stena! (ei sun  vika) Hän on toiminut Itä-Uudellamaalla (Loviisan seudulla) pitkään ja tiesi, miten kuntafuusiossa pitää toimia.

Kielipoliittisestikin Stena voittaa Tiinana, joka lienee ruotsinkielentaitoinen. Mutta "alkuperäinen" ja "bussin tuoma" eivät ole pikkupaikkakunnilla samalla viivalla. Hyvä, että näitä kuntafuusioiden valuvikoja pengotaan. Oikeuslaitoskin tietää, että nämä ovat "shit happens" ja yrittävät päästä niistä eroon, koska kohta niitä tulee valtavasti lisää. Poliitikot, ottakaa nyt ohjakset käsiin ja saneeratkaa puljunne ennen uusia liitoksia!

Tiina Keskimäki: Juu, Stena on oikeinkin mukava mies, valmistelimme Stenan ja Vaittisen Antin kanssa hyvässä yhteistyössä Loviisan kuntafuusiosopimuksen kehittämispalvelujen osuuden. Lisäksi Stena tuki minua aikoinaan vahvasti kun pyrin RKP:n eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Näinä kuntafuusioiden aikoina onkin mielenkiintoista miten toimitaan kun kaikille kunnan työntekijöille suodaan viiden vuoden irtisanomiskielto. Loviisan tapauksessa kohdallani se olisi ulottunut vuoden 2014 loppuun. Toivottavasti Arkadianmäellä todellakin herätään näihin fuusioiden valuvikoihin tai muuten ollaan vuoden kahden kuluttua todellisessa liemessä.

PS: Päätin kirjoittaan Tiina Keskimäen tapauksesta, koska tiedän, että näitä juttuja on paljon maassamme. Valtaosa luovuttaa, alistuu nöyrästi kohtaloonsa, nielee ylpeytensä ja antaa häpeän mustata mielensä. Taistelijoita on harvassa, voittajasta on vaikea tässä vaiheessa lyödä vetoa. Mitä mieltä sinä olet?

keskiviikkona, elokuuta 08, 2012

Loviisa on kaunis kaupunki

E71_June7_Porvoo_2009_079c

KUVA: Heimo Veli Keitel, Viirilä

Tämä oli meidän (KK-Net) maisemaa toistakymmentä vuotta. Loviisassa oli paljon tyhjää ja hyödyntämätöntä. Se ei ole koskaan toiminut innostavana ja inspiroivana. Loviisa uskoi vielä 2009 ydinvoimaan ja odotti päätöstä Loviisa III:sta tai ainakin Fennovoiman sijoituspäätöstä. Onneksi Loviisa joutuu rakentamaan tulevaisuutensa uudelta pohjalta. Ydinvoima olisi tarkoittanut halvan ja helpon vaihtoehdon jatkumista vuosiksi eteenpäin. Nyt Loviisan on keksittävä itsensä uudelleen. Helppoa se ei tule olemaan, koska Ruususen unta on nukuttua ensimmäisestä ydinvoimapäätöksestä lähtien. Onnea Loviisalle!

torstaina, heinäkuuta 23, 2009

Loviisan vanha kaupunki

Loviisa tunnetaan sekä atomivoimasta että uinuvasta muusta toiminnasta.

Porvoo on hyödyntänyt vanhaa kaupunkiaan turismia varten tehokkaasti, Loviisa ei ole vielä päässyt käyntiinkään.

Ruususen uni jatkuu.

Liekö säteilyn syytä?