Tule Kainuuseen hitaasti ja ajan kanssa

Lentiiran kirkkoherra Jukka Pirttijoki totesi 1980-luvulla, että “Kainuuseen pitää tulla hitaasti ja ajan kanssa”. Lause sopii kaikenlaisen turismin ja vapaa-ajanvieton ohjenuoraksi.

Hitauden varaan rakentuvia Slow-Cities, Città Slow, Slow-Towns eli “festina lente” -konsepteja kehitellään eri puolilla maailmaa. Suomeenkin on saatu orastavia raakileita downshiftaajien ja slow-foodin ystäville. Onko teemaa kehitelty Kainuussa?

Hitaasti kiiruhtaen lomakohteesta saa enemmän irti. Sotkamossa hitauteen voi tarrautua tekemättä yhtään mitään. Jukka Pirttijoen neuvoa voi soveltaa ilmaiseksi: tekijänoikeudestakaan ei tarvitse maksaa Teosto-maksua.

On turha kerätä kiirettä kainaloonsa tai stressiä mielen päälle lomalle lähtiessään. Kannatan kaikkea, joka etenee hitaasti, harkiten ja vakaasti. Parasta jälkeä syntyy lomallakin, kun malttaa istua hetkeksi; kun ei ole kiirettä minnekään.

Näitä blogeja kirjoittaessani noudatan Jukan ohjetta: etenen vaivattomasti aikatauluista (deadline) piittaamatta.  On mahdollista, että Jukka painotti myös “hiljaisuutta”. Luonnossa suksitaan hiljaa ja hitaasti hyssytellen. Kunnioitamme luonnon rauhaa.

Hiki pinnassa sivakoivat ovat asia erikseen. Sotkamossa on urheilulukio, urheiluopisto ja hiihtovalmennuksen osaamista. Kilpaurheilijoille tämän kirjoituksen opit eivät ole päällimmäisinä, vaikka vuoden 2013 MM-kilpailuissa eteneminen oli tuskaisen hidasta.

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (26.08.2012)

Source: Slow vacations in Tuscany

Ruotsinpyhtään ruukissa 17.3.2010

Ruotsinpythää Strömfors 17.3.2010

Yrittäjäbrunchi tänään Ruotsinpyhtää Strömforsin ruukinmyllyn ravintolassa.

Tilaisuuteen osallistui kymmenen yrittäjää, viisi virkamiestä, kaksi poliitikkoa.

Teemoina tänään:

- matkailu

- palvelu

- pendelöinti

- nettiradio

- Venäjä

- Urheiluhotelli

Videossa keskustellaan Ruotsinpyhtään ruukin komeasta talvimaisemasta. Keskusteluun osallistuvat Maarit Hämäläinen ja Jarmo Holopainen Oy Prima Partner Russia Ltd. yrityksestä. Yrityksen toimipaikkana on Ahvenkosken Markkinamäki. Hieno osoite markkinointialan yritykselle.

Yrittämisen into on kadonnut Loviisan-seudulta

Yrittäminen ei kiinnosta loviisalaisia.  Viime vuonna perustettiin ennätysvähän yrityksiä. Innostusta yrittämiseen lama ei ole vielä kasvattaneet. Ihmiset pitävät kiinni työpaikoistaan kynsin, hampain.

Kunnissa ja kaupungeissa viritellään jälleen uusia strategioita. Työpaikkojen lisääminen ja työurien pidentäminen on kaikkien huulille. Valtiovalta ottaa velkaa, kun verotulot eivät riitä kulujen katteeksi.

Kuntien talousvaikeudet tulevat syvenemään tämän vuoden aikana. On arvioitu, että työttömyys nousee tänä keväänä hurjiin lukuihin. Nyt ollaan kymmenessä prosentissa. Kukaan ei ole rohjennut sanoa, miten korkealle pomppaamme kevään 2010 aikana.

Uusyrityskeskuksen tilastot näyttävät:

• Viime vuonna:  40 yritystä ja 32 työpaikkaa
• Vuonna 2008: 55 yritystä ja 56 työpaikkaa
• Vuonna 2007: 48 yritystä ja 58 työpaikkaa

Näin heikkoa uusien yritysten perustaminen ei ole ollut viiteentoista vuoteen. Koko toimintoalueella Loviisassa ja Lapinjärvellä on 18 000 asukasta, joka innoitti 97 perustamiseen. Vuonna 2008 luku oli 137.

Uusia yrityksiä perustettiin kotipalvelu ja hoiva-alalle. Yli puolet uusien yritysten perustajista ovat naisia. Koko maassa perustettiin viime vuonna 30 400 yritystä. Vuonna 2008 uusia yrityksiä perustettiin Suomeen 33 600.

Vuoden 2009 aikana Loviisa – Lapinjärvi –akselilla lakkautettuja yrityksiä oli 87. Lamasta huolimatta toimintansa lopettaneiden lukumäärä arvioidaan yllättävän pieneksi.

Loviisan kaupungissa 15 550 asukasta ja kuvan vieressä olevat luvut viittaavat uuteen Loviisaan.

Koko maassa lakkautettiin viime vuonna 17 100 yritystä ja edellisvuonna 18 800.

Talouakriisin pudotusvaihe

Talouden taantuma on iskenyt nopeudella ja voimalla vientiteollisuuteen.

Yritysjohtajien mielestä markkinat ovat pudonneet "hallitsemattomasti".

Kestää aikansa ennen kuin jälleenmyyjien varastoihin kertyneet varastot on saatu purettua.

Sen jälkeen on sovittava uusista toimitusmääristä.

Oikean "alhaisemman toimitusmäärän" määrittely on arvailujen varassa, koska kuluttajien aikomuksia on vaikea ennakoida nopean syöksykierteen aikana.

Metsäteollisuutemme on oireillut pitkään, mutta kuvaan kuuluu, että Nokiakin kamppailee kannattavuutensa palauttamiseksi.

Nyt [julkisuudessa] monet ovat näkevinään "valoa tunnelin päässä". Nämä valoilmiöt ovat kuitenkin johtajien hartaita toiveita siitä, että käänne tulee jossain vaiheessa.

Tuleehan se, mutta moni kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Laman jälkeinen maailma ei nouse jaloilleen entisessä muodossa. Tulemme näkemään paljon yritysjärjestelyjä. Suurimmat kohdistuvat metsäteollisuuteen. Pankkijärjestelyt saattavat kuulua samaan isoon pakettiin.

Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen!

Taantuma on täällä, yritykset suunnittelevat säästöjä. Lomautusvaroituksia satelee sahureille, rakennustarvikkeiden valmistajille, metsäkoneiden tekijöille, autonrenkaita valmistavan tehtaan työntekijöille. Pankitkin aikovat lomauttaa, mutta uskon silti tulevaisuuteen.

Taloudellisten ennustelaitosten näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet nopeasti. Etla ennusti vielä kuukausi takaperin vuosille 2009 ja 2010 kahden prosentin kasvua, mutta torstaina 30. lokakuuta 2008 kansantalouden kasvuarvio oli tipahtanut nollaan.

Nyt tarvitaan ihmisiä, joilla on turnauskestävyyttä.

Hallitusherrat puhuvat elvytyksestä, joka estää kotitalouksien kysynnän notkahduksen. Puheenjohtaja Sauli Niinistö esitti vuorostaan vastavirtaan kulkemista. Hän poistaisi veronalennukset. Pääministeri Vanhanen kontraa: Veronkevennykset toteutetaan eikä leikkauksia suunnitella.

Public-Private yhteistyöllä eteenpäin!

Kunnissakin varaudutaan leikkauksiin, mutta toisaalta rakentamisen piristämiseksi haetaan keinoja. Syytäkin on: UPM ja Stora Enso ovat ilmoittaneet pitkistä seisokeista sahateollisuudessa. Levyä ja vaneria tarvitaan entistä vähemmän. Rakennustarvikkeiden kauppiaatkin ovat hepakssa.

Suomi elää metsästä vielä 2100!

Hellurei ja hellät tunteet, kun sirkkelit ny sammutetaan, on syytä olettaa, etteivät kaikki sahat käynnisty vuonna 2010; Stora Enson Tolkkisten saha kuuluu näiden joukkoon. Heinolan vaneritehtailla pelätään samaa kohtaloa. Tarkempaa tietoa päätöksistä löytyy esim. UPM:n verkkosivuilta.

Palvelujen uudelleen designaamisessa valtava potentiaali.

Milloin viimeksi kävit parturissa tai kampaajalla? 1990-luvun lama iski mm. partureihin ja hammaslääkäreihin. Ihmiset pidensivät tukanleikkuun ja permanenttien tekovälejä. Hammaslääkäriin mentiin vasta viime tipassa, kun särkylääkkeet eivät enää auttaneet.

Pelko pois Rosemarie!

Emme vielä ole lähelläkään tuon ajan synkimpiä päiviä, mutta nyt on myös hyvä aika miettiä, voimmeko lieventää näköpiirissä olevaa alamäkeä. Onko pakko mennä samanlaiseen luisuun vai voimmeko suomalaisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä vaikuttaa tulevaan kehitykseen?

Jälleenrakentamisen henkeä tarvitaan.

Kotimaan toimet eivät ratkaise kaikkea; ehkä vain pienen osan, mutta mediat etsivät valopilkkuja eri puolilta maailmaa. Jos suurennuslasi osuu Suomeen myönteisessä valossa, silloin brändityöryhmä voi lähettää kansalle kiitoskortin.

Takaisin 50-luvulle. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Lisätietoja metodeista löytyy tästä osoitteesta: KK-Net.