Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelu. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, maaliskuuta 08, 2013

Tule Kainuuseen hitaasti ja ajan kanssa

Lentiiran kirkkoherra Jukka Pirttijoki totesi 1980-luvulla, että “Kainuuseen pitää tulla hitaasti ja ajan kanssa”. Lause sopii kaikenlaisen turismin ja vapaa-ajanvieton ohjenuoraksi.

Hitauden varaan rakentuvia Slow-Cities, Città Slow, Slow-Towns eli “festina lente” -konsepteja kehitellään eri puolilla maailmaa. Suomeenkin on saatu orastavia raakileita downshiftaajien ja slow-foodin ystäville. Onko teemaa kehitelty Kainuussa?

Hitaasti kiiruhtaen lomakohteesta saa enemmän irti. Sotkamossa hitauteen voi tarrautua tekemättä yhtään mitään. Jukka Pirttijoen neuvoa voi soveltaa ilmaiseksi: tekijänoikeudestakaan ei tarvitse maksaa Teosto-maksua.

On turha kerätä kiirettä kainaloonsa tai stressiä mielen päälle lomalle lähtiessään. Kannatan kaikkea, joka etenee hitaasti, harkiten ja vakaasti. Parasta jälkeä syntyy lomallakin, kun malttaa istua hetkeksi; kun ei ole kiirettä minnekään.

Näitä blogeja kirjoittaessani noudatan Jukan ohjetta: etenen vaivattomasti aikatauluista (deadline) piittaamatta.  On mahdollista, että Jukka painotti myös “hiljaisuutta”. Luonnossa suksitaan hiljaa ja hitaasti hyssytellen. Kunnioitamme luonnon rauhaa.

Hiki pinnassa sivakoivat ovat asia erikseen. Sotkamossa on urheilulukio, urheiluopisto ja hiihtovalmennuksen osaamista. Kilpaurheilijoille tämän kirjoituksen opit eivät ole päällimmäisinä, vaikka vuoden 2013 MM-kilpailuissa eteneminen oli tuskaisen hidasta.

IMG_20120826_200407

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (26.08.2012)

Source: Slow vacations in Tuscany

torstaina, maaliskuuta 07, 2013

Rio löytyy Sotkamosta

Rion aktiiviajoista en osaa kertoa. Talon nykyisestäkään kohtalosta minulla ei ole tietoa. Kesäinen mainos on muistini mukaan ollut talon päädyssä 1980-luvulta alkaen. 1990-luvulla nuoriso kokoontui Riossa. Fonectasta löysin  Rion yhteystiedot:

Club Rio Tmi

Puhelin: 040 090 5070
Osoite: Makkosentie 32, 88600 SOTKAMO

Sotkamo on ollut kotipaikkakuntani kesästä 2010 alkaen. Palasimme tänne pitkän korpivaelluksen jälkeen. Olimme 90-luvulla pitkiä aikoja Ranskassa ja kolmetoista vuotta asuimme ja työskentelimme Loviisan-seudulla. Vietimme silloinkin lomat täällä. 2000-luvulla teimme pitkiä etätyövaiheita Sotkamosta käsin.

Minua kiehtoo havainto siitä, miten vähän edelleen tiedän uudesta kotikunnastani. Kirjoittamalla näkemästäni ja havainnoistani yritän kasvattaa itsestäni parempaa matkailu- ja kaivospitäjän tuntijaa.

Tarkastelen kohdetta etäisesti, teen pinnallisia havaintoja, mutta ajan myötä lisään W3-blogiini haastatteluja, äänitteitä ja videoita. Yritän lähestyä Sotkamoa hitaasti, vähäeleisesti ja ymmärryksellä.  Olen myös kiinnostunut kaikesta, “mitä täällä ei tapahdu”, joten sekoitan postituksiini myös kaukokaipuuta ja fragmentteja matkoiltani. Toivon kompastuvani outoihin asioihin ja teemoihin. Ehkä kompastun johonkin uutiseen, jota voin revitellä.

Metodini on hienovarainen. Kesällä maleksin keskustassa. Talvella tutkailen matkailukylää auton tuulilasin läpi. Hakeudun kahviloihin ihmettelemään turistien ja sotkamolaisten arkea. Ei minua haittaa, vaikkei täällä päivittäin tapahdu järisyttäviä juttuja. Talvivaaran vesi- ja ympäristöongelmatkin lähettäisin sinne, missä pippuri kasvaa.

En tunne paikallista väestöä erityisen hyvin. Muutamia hyvänpäivän tuttuja tapaan kauppareissuilla ja nyt osallistun jopa järjestötoimintaan. Kahviloissa hakeudun aina omaan pöytään lehtiä lukemaan. Harvoin ehdin tarkkailla, mitä ihmiset tekevät tai mistä Nesteen äijäringit puhuvat. Mielikuvani Sotkamosta ja Kainuusta rakentuvat yhä paikallislehtien kirjoitusten kautta. Paikalliseen nettikeskusteluun en ole osallistunut.

Kuuntelin aikoinaan Kainuun radion ja YLE:n paikallislähetyksiä; nyt harvemmin. Blogini teemana on “Kultaisia ajatuksia Sotkamosta”. Se ei estä kriittisiä kommentteja, mutta yritän olla hellä ja huomaavainen. Olen varsin tyytyväinen elämääni täällä. Tietoni paikallispolitiikan kiemuroista ovat pinnallisia ja kirjoitusteni sankarigalleriaan en välttämättä halua vallanpitäjiä ja päätöksentekijöitä.

Ahkerista ihmisistä kirjoitan mielelläni, mutta haluaisin myös selvittää, millaista on pitkäaikaistyöttömän elämä Nälkämaassa. Elämässä menestyneet kauniit ja rohkeat saavat palstatilaa muutenkin. Ehkä kirjoitan huonoryhtisistä epäonnistujista, joita elämä on kohdellut kaltoin. Ehkä keksimme yhdessä jotain korjattavaakin.

En tähtää aggressiiviseen revolverikansalaisjournalismiin.  Teen kuitenkin digitaalinauhoituksia, julkaisen videoita ja podcasteja (mp3). Näkökulmien valottajina ovat minä, sinä, hän, me, te, he. Yritän kerätä tiimiä, jonka kanssa tekisimme laajempia Long Play –juttuja. Joku syvälle luotaava raportti odottaa syntymistään. Juttujen ilmestymistiheys tulee vaihtelemaan. Julkaisen kuitenkin jotain vähintään kerran viikossa.

Kännykällä blogaaminen on sekin mahdollista, mutta jutut ovat lyhyitä ja kosketusnäytöllä kirjoittaminen tuottaa heloposti kirjoitusvirheitä, mutta kuvat siirtyvät ketterästi ja tuoreina pilvienpalvelimelle.

Teemoja: ihmiset, turistit, ulkomaalaiset, matkailu, yritystoiminta, palvelut, elämäntyylit, urheilu, kuntoilu, kalastus, metsästys, marjastus, kulttuuri, taide, musiikki, kilpailut, seminaarit, vierailijat, julkkikset, torikauppiaat, maahanmuuttajat, asiantuntijat, rakentajat, remontoijat, latukoneiden kuljettajat, vihaiset linnut, harrastukset, lähiruoan valmistajat, muusikot, runoilijat, kirjailijat, viihdyttäjät, hyväntekijät jne.

20121231_120949

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2012)

lauantaina, toukokuuta 09, 2009

Osaavaa Palvelua

Jorma Ollilan mielestä Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiseen ja palveluihin. Meillä on tähän asti uskottu teolliseen tuotantoon.

Tästä taantumasta ei nousta teollisella tuotannolla. Tanska ja Ruotsi ovat onnistuneet palvelusatsauksissaan paljon paremmin kuin Suomi.

Kone ja Wärtsilä nimettiin teollisen palvelutuotannon iduiksi. Nokiakin tähtää palvelujen lisäämiseen.

Innovaatiot eivät enää ole teknologisia, vaan ne lähtevät kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista.

Kasvuodotuksia ei tule rakentaa entisen rakenteen pohjalle. Tekes on jo lisännyt tuotekehityspanoksia palveluihin.

Humanistien ja insinöörien välistä yhteistyötä tarvitaan. Työyhteisöjen virikkeellinen ympäristö on tullut tärkeäksi.

Lähde: HS 6.5.2009