Yrittämisen into on kadonnut Loviisan-seudulta

Yrittäminen ei kiinnosta loviisalaisia.  Viime vuonna perustettiin ennätysvähän yrityksiä. Innostusta yrittämiseen lama ei ole vielä kasvattaneet. Ihmiset pitävät kiinni työpaikoistaan kynsin, hampain.

Kunnissa ja kaupungeissa viritellään jälleen uusia strategioita. Työpaikkojen lisääminen ja työurien pidentäminen on kaikkien huulille. Valtiovalta ottaa velkaa, kun verotulot eivät riitä kulujen katteeksi.

Kuntien talousvaikeudet tulevat syvenemään tämän vuoden aikana. On arvioitu, että työttömyys nousee tänä keväänä hurjiin lukuihin. Nyt ollaan kymmenessä prosentissa. Kukaan ei ole rohjennut sanoa, miten korkealle pomppaamme kevään 2010 aikana.

Uusyrityskeskuksen tilastot näyttävät:

• Viime vuonna:  40 yritystä ja 32 työpaikkaa
• Vuonna 2008: 55 yritystä ja 56 työpaikkaa
• Vuonna 2007: 48 yritystä ja 58 työpaikkaa

Näin heikkoa uusien yritysten perustaminen ei ole ollut viiteentoista vuoteen. Koko toimintoalueella Loviisassa ja Lapinjärvellä on 18 000 asukasta, joka innoitti 97 perustamiseen. Vuonna 2008 luku oli 137.

Uusia yrityksiä perustettiin kotipalvelu ja hoiva-alalle. Yli puolet uusien yritysten perustajista ovat naisia. Koko maassa perustettiin viime vuonna 30 400 yritystä. Vuonna 2008 uusia yrityksiä perustettiin Suomeen 33 600.

Vuoden 2009 aikana Loviisa – Lapinjärvi –akselilla lakkautettuja yrityksiä oli 87. Lamasta huolimatta toimintansa lopettaneiden lukumäärä arvioidaan yllättävän pieneksi.

Loviisan kaupungissa 15 550 asukasta ja kuvan vieressä olevat luvut viittaavat uuteen Loviisaan.

Koko maassa lakkautettiin viime vuonna 17 100 yritystä ja edellisvuonna 18 800.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden näkymät

Ala työllisti Suomessa vuonna 1995 vielä 50 000 henkeä, ja vuosituhannen lopun nousukausi nosti määrän yli 70 000 ihmiseen. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Nyt ala työllistää 64 000 henkeä.

Tulevaisuudessa elektroniikkateollisuuden työntekijämäärä laskee Suomessa. Suomen asema elektroniikkateollisuusmaana kulminoituu Nokiaan.

Saamme olla tyytyväisiä niin kauan kun Nokia ylläpitää tuotekehitystä ja tuotantoa Suomessa. Miten kauan se tulee jatkumaan?

T&K-työssä Suomi on edelleen kilpailukykyinen (edullinen) maa.

Valmistus on tärkeää, koska esimerkiksi ohjelmatuotteilla ei ole yhtä helppoa tuoda vientituloa. Suomalainen osaaminen pitäisi pystyä takomaan raudaksi myös tulevaisuudessa.

Mutta, mitä täällä voidaan tuottaa? Matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp irtisanoo viimeiset kymmenen työntekijäänsä Kemijärveltä. Parhaimmillaan Salcomp työllisti Itä-Lapissa kolmisensataa työntekijää, kunnes yhtiö nelisen vuotta sitten siirsi tuotantonsa Kiinaan.

Muutokset ovat olleet nopeita. Kännykän kuorien tuotanto ei työllistä Suomessa ketään, vaikka parhaimmillaan niitäkin tehtiin Suomessa Perloksessa, Foxconn-Eimossa ja Nyprossa tuhansien ihmisten voimin.

Massatuotantoa edustavilla aloilla jatkaminen on täysin mahdotonta. Komponenttien ja lopputuotteiden edestakaisin rahtaaminen ei enää onnistu. Palkkatasomme ei tue suomalaista tuotantoa, jollei tuotteisiin pumpata poikkeuksellisen paljon suomalaista osaamsita.

Mitä meidän pitäisi keksiä?

Anjalankoski panostaa digitaaliseen tuotantoon

Kouvolan Sanomat verkossa: "Anjalankoski panostaa digitaaliseen tuotantoon | 21.1. 17:09 | Anjalankosken viestintäkeskuksesta Inkeroisissa halutaan tehdä digitaalisen teollisuustuotannon keskus.

Kaupunki on käynnistämässä kolmivuotista Digi 2010 -projekti, jonka kustannusarvio on 920 000 euroa. Rahoitushakemus on jätetty TE-keskukselle. Tavoitteena on vähintään kaksikymmentä uutta työpaikkaa ja kuusi uutta yritystä."

Helge: Mielenkiintoinen paikallisuutinen.