Gemilo Oy - Katri Lietsala ja sosiaalinen media

Biznestreffeillä Sosiaalisen median merkitys liiketoiminnalle, Katri Lietsala, Gemilo Oy - ota se vakavasti, ennen kilpailijaasi. Paiskasimme kättä ja vaihdoimme yhteystietoja. Minut tavoittaa helgekeitel at gmail.com.

Gemilo Oy - Etusivulle: "Tervetuloa Gemilon sivuille! Gemilo Oy tarjoaa sosiaalisen median palveluita. Tutustu tarjoamiimme palveluihin ja ota yhteyttä! Gemilo Oy tuottaa tällä hetkellä toista sosiaalisen median palveluaan. Palvelun arvioitu julkaisuaika on syksyllä 2008. Julkaisemme palvelusta tiedotteen loppukesästä."

Poikkesin palattuani kotisivuilla ja siellä kerrotaan Gemilosta lisää:

1. Gemilon asiantuntemus ulottuu aina tiedonjakamisesta ja -hallinnasta sosiaalisen median palveluiden ja ratkaisujen rakentamiseen. Kuulostaako markkinonnilta tai jopa tylsältä? Ei se mitään, niin joskus meistäkin. Käytännön työstä alkaa ilo. Tartutaan siis hommiin, soita meille?
   
   
2. Ensimmäiseksi arvioimme kanssasi nykytilanteen. Sen jälkeen autamme sinua ja yritystäsi suunnittelemaan, kehittämään ja tarvittaessa myös toteuttamaan sopivat ratkaisut. Tähän meillä on tarjota kolme peruspalvelua.
   
   
3. Gemilon Valmennus ja konsultointi ratkaisevat suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät haasteet. Kokeneilla valmentajillamme on syvä ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, sisällöntuotannosta ja liiketoiminnasta.

Tuhatsanaa maineen kehityksestä ja kasvusta

Maine kasvaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Salla Laaksonen on tutkinut asiaa ja aiheesta tarkemmin alla olevassa MP3:ssa.

• Tuhatsanaa gradukeskustelua maineesta Mp3
• Tuija Aaltonen haastattelee Salla Laaksosta

Ti, 2008-06-24 12:49 — Tuija

"Maine ei ole koskaan valmis. Se ei myöskään ole organisaation omissa käsissä, vaan rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo Salla Laaksonen. Laaksonen tutki maineen rakentumista sosiaalisen median palveluissa neljän esimerkkitapauksen valossa: Tehy, Facebook, iPhone ja Herbalife olivat kukin omalla tavallaan ajankohtaisia aineiston keruun aikaan. Suositut sosiaalisen median palvelut nousevat korkealle hakutuloksissa, jolloin verkon käyttäjien tulkinnat organisaatiosta voivat saada yllättävänkin paljon näkyvyyttä."

Iltapäivälehdet menevät online

Iltapäivälehdet ovat oivaltaneet, mihin suuntaan maailma on kallellaan. Ne ovat kulkeneet suunnannäyttäjinä monissa asioissa kuten:

1. henkilöityminen
2. viihteellisyys
3. keventyminen

Seuraavaksi vuorossa on keltaisen lehdistön siirtyminen verkkoon. Loppuvuona IS:n verkkosivut työnsivät kiihtyvällä tahdilla tavaraa ilmaiseksi verkkoon.

Verkkovierailuja seuraavan TSN-Gallupin tilastot kertovat, että iltapäivälehdet ovat menestyneet riskistrategiassaan. Viikoittain niiden sivuilla käy keskimäärin jo runsaat miljoona lukijaa, yli sataviisikymmentätuhatta päivässä.

Se on miltei saman verran kuin ne myyvät painettua lehteään. Esimerkiksi Ilta-Sanomat tarjosi Yhdysvaltain esivaalihuumassa toista sataa ulkomaan uutista perjantaina 4.2.2007 kaikkien kotimaan sähkeiden, viihde- ja urheilu-uutisten sekä muun media-aineiston ohessa.

Runsas nettitarjonta kostautuu printtilehden myynnissä. Vuodenvaihteen juhlakaudella molempia lehtiä myytiin 50 sentin eli yli 40 prosentin alennuksella. Virallisia myyntilukuja eivät tiedä kuin lehdet itse, mutta tarjoukset kielivät painetun lehden kasvavista menekkivaikeuksista.

Yhtiö on mediataloille hankala: maksavien lukijoiden lisäksi ne menettävät verkossa mainostuloja, sillä vaikka nettimainonta kasvaa, sen tuotto on lapsenkengissä. Ilmoitushinnat verkossa ovat vain murto-osa printtilehteen verrattuna.

Netin syöväreissä iltapäivälehdet yrittävät voittaa lähes hinnalla millä hyvänsä yleisön kiinnostuksen. Jos verkkolehti vetää lukijoita, niiden houkuttelemina ilmoittajien toivotaan tulevan perässä.

Kukaan ei vain tiedä, koska, miten tai millä hinnoin.

Muu media tunkee tiennäyttäjien vanavedessä nettiin. Kotimaisista mediajäteistä vain MTV3 päihittää niukasti iltapäivälehdet, mutta esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat saavat tyytyä viikossa yleensä alle miljoonaan kävijään.

Yle satsaa yhä enemmän nettipalveluunsa, mikä hermostuttaa kaupallisia kilpailijoita. Lupamaksuvaroin se saattaakin ylivertaisen arkistonsa avulla rakentaa vaikeasti voitettavan portaalin.

Sanomalehdistä ani harva on löytänyt verkkoyleisön. Taloussanomat ja Kauppalehti kirjauttavat parinsadan tuhannen kävijän luvut. Sanoman Taloussanomat on varsinainen uuden median koelaboratorio.

Kannattamaton sanomalehti lakkautettiin ja nyt tulosta yritetään tehdä pelkän verkon varassa. Vapaaehtoisten irtisanoutumisten jälkeen Talsaan jäi peräti 40 työntekijää - enemmän kuin yhdenkään toisen välineen nettijoukkoihin.

Jos on verkkomaailma hakusessa isoilla, pienillä se on hukassa. Maakuntalehdistä vain muutama yltää yli sadantuhannen haamurajan. Kärjessä ovat journalistisesti vahvat Kaleva ja Aamulehti.

Erityisen vaikeaa on aikakauslehdillä, sillä vain erikoislehti Mikrobit näyttää kunnolla kiinnostavan nettiyleisöä. Suomen Kuvalehden varttunut lukijakunta ei juurikaan surffaa netissä.

Uusi Suomea käy heidän oman ilmoituksensa mukaan lukemassa 70 000 nettiaktivistia. Jos luku on oikea, US kipuaa kepeästi kymmenen seuratuimman verkkosanomalehden joukkoon.

Uuden Suomen startti on ollut vaikea: vanhalta brändiltä odotettiin uutta, mutta saatiinkin vanhaa. Verkkosivu muistuttaa kuollutta ja kuopattua paperilehteä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Tasapano painetun ja sähköisen sanan välillä heilahti syksyllä 2007, kun Jokelan kouluammuskelu veti uutisnälkäiset nettiin.

Jokelan tiedontarve havahdutti mediatalot uuteen todellisuuteen.

CRM keskuudessamme

Seppo, Antti ja työryhmä, aika on rientänyt. Olen silti aika ajoin miettinyt projektianne. Tunnistan, että CRM tekee tuloaan suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Virtuaaliset organisaatiot ja verkottuneet yritykset tarvitsevat CRM:ää työkaluksi, joka pitää yrityksen kasassa ja varmistaa sisäisen tiedonkulun.

Olen omalta osaltani tutkinut Sosiaalisen Median ja blogien hyödyntämistä innovaatioiden kaupallistamisessa. Yritysbloggaaminen (Corporate blogging) on meillä vielä harvojen herkkua, mutta veikkaukseni on, että tämä amerikkalainen ilmiö yleistyy meillä vuosien mittaan.

"Suomalainen vaikenee kahdella kielellä" traditio hidastaa bloggaamisen yleistymistä. Muutoksesta kertoo kuitenkin Facebookin suosion kasvu maassamme. Emme enää vetäydy ujouttamme omiin oloihimme, naama laitetaan tyrkylle Sosiaalisen Median verkostoihin.

Jaiku, Twitter, Pownce ja muiden mikroblogien suosio osoittaa, että osa nörteistä ja nuorsuomalaisista ovat jatkuvasti läsnä verkoissa. Keskustelujen teemat ovat ajoittain hyvinkin hyödyllisiä, mutta poikkeuksetta ajankohtaisia.

IT- ja media-alan toimijat ovat vahvasti esillä, mutta joukon soisi laajentua, koska Sosiaalinen Media ja verkottuminen mahdollistaa kustannustehokkaan yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen potentiaalisten ja vanhojen asiakkaiden kanssa.

Juttelin Sepon kanssa syksyllä CRM-bloggaamisesta. En vielä silloin ollut valmis ehdottamaan mitään konkreettista. Oletan, että uuden version kehittäminen on edennyt siihen pisteeseen, että vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa voisi lisätä.

Kirjoitan tarkemman esityksen kirjeeseen, mutta tämän kirjoituksen ideana on dokumentoida prosessia ja osoittaa, että uudet aluevaltaukset etenevät nykäyksittäin.

KOHTAAMISPAIKALLA

Haastattelijana Helge V. Keitel...

1. Avointa ja suoraa kommunikointia asiakkaiden kanssa
2. Tuotteiden myyminen tapahtuu ja onnistuu verkossa
3. Palvelusopimukset voidaan sopia verkossa
4. Sähköisen kauppapaikan esilletuominen vaatii verkossa hääräämistä
5. Näiden kanavien käyttäminen on varteenotettava vaihtoehto
6. Asiakkaat hakevat uusia ratkaisuja verkosta
7. Internet demokratisoi pienten yritysten tavoitettavuutta
8. Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen suunnasta ja sisällöstä pitää kertoa jatkuvasti uutta
9. Sähköisten työkalujen kaupankäynnissä on meneillään aikakauden muutos ja murros
10. Yhä mutkikkaampia ratkaisuja myydään verkon kautta
11. DELL luopuu kokonaan tietokonemyymälöistään ja -kioskeistaan
12. Peliteollisuuden esittelyyn tarvittiin alan alkutaipaleella erikoislehtiä, jotka kertoivat, mitä ohjelmat pitävät sisällään. Nyt pelaajat kertovat peleistä asiantuntevammin kuin peleistä kirjoittavat journalistit. Peleistä kirjoittavat journalistit kertovatkin nykyään enemmän alan trendeistä ja arjen sankareista.

Kuluttajien nettijutut kiinnostavat?

Yrityksiä kiinnostavat
kuluttajien nettijutut

Perjantai 14.12.2007 klo 12:25 (päivitetty pe 12:25) STT

Suomalaiset yritykset ovat erittäin kiinnostuneita kuluttajien nettikeskusteluista. Tutkimusyhtiö InterQuestin tekemässä kyselyssä yli 80 prosenttia yrityksistä piti tärkeänä tietää, mitä yrityksestä puhutaan internetissä.

Helge: Tämä on mielestäni uutta. Blogit ovat pitkään olleet Suomessa ns. EVVK kamaa.

Yli puolet yrityksistä kertoi seuraavansa kuluttajien nettikeskusteluja ja blogeja. Lähes sama määrä ilmoitti haluavansa hyödyntää keskusteluja nykyistä paremmin.

Helge: Yli puolet, kuulosta suurelta.

Seurantatiedon hyödyntämisessä ollaan kuitenkin vasta alkutaipaleella. Vain kymmenen prosenttia keskusteluja seuraavista yrityksistä sanoi hyödyntävänsä tietoa liiketoiminnassaan.

Helge: Heikot signaalit kiinnostavat, mutta ei tiedetä, mitä tehdä.

Useimmiten seurantatietoa käytettiin tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa. Muutamissa yrityksissä keskusteluja käytettiin asiakaspalautteena.

Helge: Tuntuu liian järkevältä.

InterQuestin kyselyyn vastasi alkusyksyllä 350 suomalaisyritysten markkinointi-, myynti- ja viestintäpäättäjää ja johdon jäsentä. - STT

Helge: Pieni otos selittää korkeat numerot. Oikealla valinnalla numerot saadaan suuriksi.

Kytken Jaiku keskustelun tänne.