Rio löytyy Sotkamosta

Rion aktiiviajoista en osaa kertoa. Talon nykyisestäkään kohtalosta minulla ei ole tietoa. Kesäinen mainos on muistini mukaan ollut talon päädyssä 1980-luvulta alkaen. 1990-luvulla nuoriso kokoontui Riossa. Fonectasta löysin  Rion yhteystiedot:

Club Rio Tmi

Puhelin: 040 090 5070
Osoite: Makkosentie 32, 88600 SOTKAMO

Sotkamo on ollut kotipaikkakuntani kesästä 2010 alkaen. Palasimme tänne pitkän korpivaelluksen jälkeen. Olimme 90-luvulla pitkiä aikoja Ranskassa ja kolmetoista vuotta asuimme ja työskentelimme Loviisan-seudulla. Vietimme silloinkin lomat täällä. 2000-luvulla teimme pitkiä etätyövaiheita Sotkamosta käsin.

Minua kiehtoo havainto siitä, miten vähän edelleen tiedän uudesta kotikunnastani. Kirjoittamalla näkemästäni ja havainnoistani yritän kasvattaa itsestäni parempaa matkailu- ja kaivospitäjän tuntijaa.

Tarkastelen kohdetta etäisesti, teen pinnallisia havaintoja, mutta ajan myötä lisään W3-blogiini haastatteluja, äänitteitä ja videoita. Yritän lähestyä Sotkamoa hitaasti, vähäeleisesti ja ymmärryksellä.  Olen myös kiinnostunut kaikesta, “mitä täällä ei tapahdu”, joten sekoitan postituksiini myös kaukokaipuuta ja fragmentteja matkoiltani. Toivon kompastuvani outoihin asioihin ja teemoihin. Ehkä kompastun johonkin uutiseen, jota voin revitellä.

Metodini on hienovarainen. Kesällä maleksin keskustassa. Talvella tutkailen matkailukylää auton tuulilasin läpi. Hakeudun kahviloihin ihmettelemään turistien ja sotkamolaisten arkea. Ei minua haittaa, vaikkei täällä päivittäin tapahdu järisyttäviä juttuja. Talvivaaran vesi- ja ympäristöongelmatkin lähettäisin sinne, missä pippuri kasvaa.

En tunne paikallista väestöä erityisen hyvin. Muutamia hyvänpäivän tuttuja tapaan kauppareissuilla ja nyt osallistun jopa järjestötoimintaan. Kahviloissa hakeudun aina omaan pöytään lehtiä lukemaan. Harvoin ehdin tarkkailla, mitä ihmiset tekevät tai mistä Nesteen äijäringit puhuvat. Mielikuvani Sotkamosta ja Kainuusta rakentuvat yhä paikallislehtien kirjoitusten kautta. Paikalliseen nettikeskusteluun en ole osallistunut.

Kuuntelin aikoinaan Kainuun radion ja YLE:n paikallislähetyksiä; nyt harvemmin. Blogini teemana on “Kultaisia ajatuksia Sotkamosta”. Se ei estä kriittisiä kommentteja, mutta yritän olla hellä ja huomaavainen. Olen varsin tyytyväinen elämääni täällä. Tietoni paikallispolitiikan kiemuroista ovat pinnallisia ja kirjoitusteni sankarigalleriaan en välttämättä halua vallanpitäjiä ja päätöksentekijöitä.

Ahkerista ihmisistä kirjoitan mielelläni, mutta haluaisin myös selvittää, millaista on pitkäaikaistyöttömän elämä Nälkämaassa. Elämässä menestyneet kauniit ja rohkeat saavat palstatilaa muutenkin. Ehkä kirjoitan huonoryhtisistä epäonnistujista, joita elämä on kohdellut kaltoin. Ehkä keksimme yhdessä jotain korjattavaakin.

En tähtää aggressiiviseen revolverikansalaisjournalismiin.  Teen kuitenkin digitaalinauhoituksia, julkaisen videoita ja podcasteja (mp3). Näkökulmien valottajina ovat minä, sinä, hän, me, te, he. Yritän kerätä tiimiä, jonka kanssa tekisimme laajempia Long Play –juttuja. Joku syvälle luotaava raportti odottaa syntymistään. Juttujen ilmestymistiheys tulee vaihtelemaan. Julkaisen kuitenkin jotain vähintään kerran viikossa.

Kännykällä blogaaminen on sekin mahdollista, mutta jutut ovat lyhyitä ja kosketusnäytöllä kirjoittaminen tuottaa heloposti kirjoitusvirheitä, mutta kuvat siirtyvät ketterästi ja tuoreina pilvienpalvelimelle.

Teemoja: ihmiset, turistit, ulkomaalaiset, matkailu, yritystoiminta, palvelut, elämäntyylit, urheilu, kuntoilu, kalastus, metsästys, marjastus, kulttuuri, taide, musiikki, kilpailut, seminaarit, vierailijat, julkkikset, torikauppiaat, maahanmuuttajat, asiantuntijat, rakentajat, remontoijat, latukoneiden kuljettajat, vihaiset linnut, harrastukset, lähiruoan valmistajat, muusikot, runoilijat, kirjailijat, viihdyttäjät, hyväntekijät jne.

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2012)

Nokialta puoli miljardia puhelinta

Nokia myy vuonna 2008 8uoli miljardia matkapuhelinta. Ne leviävät kaikkialle maailmaan: viidakkoihin ja kyliin, suurkaupunkeihin ja huippuyritysten konttoreihin. Maailmalla on kännykäyttäjiä noin kolme miljardia. Joka kolmas meistä käyttää Nokian puhelinta.

Seuraavat miljardi käyttäjää löytyvät Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta sekä Intian että Kiinan maaseuduilta. Näillä alueilla matkapuhelimen vaikutus ihmisten elämään ja toimeentuloon voi olla valtava. Matkapuhelinverkko parantaa välittömästi yksittäisten ihmisten ja kylien kilpailukykyä.

Signaalikäsittelyä Tampereella opiskellut tekniikan tohtori Kai Öistämö on ollut Nokian leivissä koko työuransa. Hänen mielestä kännykät mullistavat ihmisten elämää kehitysmaissa ja internetin käyttöä länsimaissa. Nokian koko puhelinliiketoimintaa vetävä Kai Öistämö on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista yritysjohtajista, ainakin jos vaikutusta mitataan ihmisten arjessa, kertoo Hesarin Talous Taustaa Työstä ja Tekijöistä artikkeli 10.2.2008.

Tavallisten puhelinten (mobile devices) lisäksi Nokian koneisto jauhaa multimediapuhelimia, joiden käyttäjät tekevät niillä suurimman osan ajasta jotain muuta kuin puhuvat. Tuotannossa on myös internet selailuun ja viestimiseen tarkoitettuja tabletteja sekä erillisiä autonavigaattoreita. Osassa laitteista ei ole puhelinta lainkaan.

Tietokoneen, viihde- ja viestintälaitteiden rajat niin kuin myös puhelin- ja tietoverkkojen rajat ovat hämärtymässä. Nokian halvimmat puhelimet maksavat alle 30 euroa. Hinta on kehitysmaan kansalaiselle kova. Luin, että monen kuubalaisen virallinen kuukausiansio on 20 euroa.

Monissa paikoissa matkapuhelinverkko on ensimmäinen yhteiskunnan infrastruktuuri, jonka ihmiset kohtaavat. Ei ole sähköä, ei vesijohtoa, ei edes kunnon tietä. Viestiminen on mahdollista vain lähellä olevien ihmisten kanssa.

Afrikka on seuraava suuri mahdollisuus, mutta hintojen on vielä laskettava. Köyhimmässä Afrikassa puhelinkuluihin voi olla käytettävissä vain muutama euro kuukaudessa.

Applen iPhonea nokialaiset eivät voineet ohittaa olankohautuksella. Läntisillä puhelinmarkkinoilla menestys ratkaistaan lähivuosina Nokian Öistämän mielestä käyttäjäkokemuksella, jossa teknologia ja muotoilu nivoutuvat tiiviisti yhteen.

Vertailussa iPhonen superselkään käyttöliittymään Nokian parhaidenkin puhelinten ratkaisut ovat näyttäneet kömpelöiltä.

"iPhone varmasti toimii herätyksenä koko teollisuudelle, mutta myös kosketusnäytössä on edelleen paljon innovoitavaa. Palvelujen pitää olla oikeasti helppoa löytää ja käyttää. Se on seuraava kilpailutekijä", Öistämö kertoo Hesarille.

Nokia uusii tänä vuonna älypuhelintensa käyttöliittymän. S-60 ohjelmistoalustasta esiteltiin 11. helmikuuta 2008 Barcelonan kännykkämessuilla uusi kosketusnäytöllä toimiva versio. Paras tai melkein paras käyttäjäkokemus on välttämättömyys, jos Nokia mielii noista ykköseksi myös mobiilin internetin palveluissa.

Nokiassa on totuttu muuttumaan. Eurooppalainen vessapaperin valmistaja muuttui parissa kymmenessä vuodessa maailman johtavaksi kännyköiden tekijäksi. Nykyään työntekijät liikkuvat projektista toiseen vain kännykkä ja läppäri kainalossa. Silti mobiilin internetin valtaaminen on Nokiallekin vaativa hanke.

"Se on aivan erilainen maailma, johon menestys puhelimissa antaa hyvät lähtökohdat. Menestyksestä on hyvä jatkaa, mutta mitään se ei takaa", toteaa Kai Öistämö nöyrästi.



Lähde: HS Talous sunnuntaina 10. helmikuuta 2008.