Lähes puolentoista miljardin asukkaan Kiina on kokenut viimeisten reilun sadan vuoden aikana valtavia mullistuksia. Keisarivallan päättymistä seurasivat sodat, jonka jälkeen oli vuorossa kommunismin vuosikymmenet ja lopulta taloudellinen nousu markkinatalouden kasvun myötä.
Kiinan kapitalismi on tuonut vaurautta osalle kansasta ja vaikka hyvinvointi on jakautunut epätasaisesti, kipuaa entistä useampi keskiluokkaan. Näin tapahtui meilläkin sotien jälkeen etenkin, kun suuret ikäluokat muuttivat työn perässä kaupunkeihin.
Nyky-Kiinassa näkyvät hienosti maan ikivanhat perinteet, mutta samalla länsimaiset vaikutteet ovat muovanneet maata viimeisten vuosikymmenien aikana.
Kiina on lyhyessä ajassa noussut maailman matkailijavirtojen
kärkikastiin. Suomellakin on hyvät mahdollisuudet saada osansa
kiinalaisten matkustusboomista.
Kiinalaiset pystyvät yksinään pyörittämään useita ja uusia matkailukohteita, kun vain oivallamme erilaisuuden mahdollisuudeksi. La Différance on toimiva ajatusmalli.
Matkailun edistämiskeskus on koonnut yhteen muutamia olennaisimpia huomioita kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja toiveista.
Kaukaisista kulttuureista tulevien matkailijoiden tavat ja odotukset poikkeavat joskus suurestikin siitä, mihin olemme lähempää saapuvien matkailijoiden kohdalla tottuneet.
Onnistuneiden elämysten aikaansaamiseksi on tärkeää, että kaikki kiinalaisia matkailijoita palvelevat yritykset kiinnittäisivät huomiota ainakin yleisimpiin kiinalaismatkailun erityispiirteisiin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, heinäkuuta 27, 2016
perjantaina, helmikuuta 20, 2009
Koska Kiina ohittaa USA:n?
Kiinan talousihme on muutamassa vuodessa ohittanut yksi toisensa jälkeen edellään kilpailevia maita: Italian, Britannian, Ranskan, Saksan ja kohta Japaninkin.Juuri nyt Yhdysvallat ja Kiina tarvitsevat taloudellista yhteistyötä enemmän kuin koskaan, ja niiden on kuunneltava toisiaan herkästi.
- Minne Kiina siirtää dollarireservinsä?
- Onko arvaamaton USA enää jatkossa oikea Kiinan dollarivarantojen kohde?
sunnuntaina, marraskuuta 16, 2008
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden näkymät
Ala työllisti Suomessa vuonna 1995 vielä 50 000 henkeä, ja vuosituhannen lopun nousukausi nosti määrän yli 70 000 ihmiseen. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Nyt ala työllistää 64 000 henkeä.
Tulevaisuudessa elektroniikkateollisuuden työntekijämäärä laskee Suomessa. Suomen asema elektroniikkateollisuusmaana kulminoituu Nokiaan.
Saamme olla tyytyväisiä niin kauan kun Nokia ylläpitää tuotekehitystä ja tuotantoa Suomessa. Miten kauan se tulee jatkumaan?
T&K-työssä Suomi on edelleen kilpailukykyinen (edullinen) maa.
Valmistus on tärkeää, koska esimerkiksi ohjelmatuotteilla ei ole yhtä helppoa tuoda vientituloa. Suomalainen osaaminen pitäisi pystyä takomaan raudaksi myös tulevaisuudessa.
Mutta, mitä täällä voidaan tuottaa? Matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp irtisanoo viimeiset kymmenen työntekijäänsä Kemijärveltä. Parhaimmillaan Salcomp työllisti Itä-Lapissa kolmisensataa työntekijää, kunnes yhtiö nelisen vuotta sitten siirsi tuotantonsa Kiinaan.
Muutokset ovat olleet nopeita. Kännykän kuorien tuotanto ei työllistä Suomessa ketään, vaikka parhaimmillaan niitäkin tehtiin Suomessa Perloksessa, Foxconn-Eimossa ja Nyprossa tuhansien ihmisten voimin.
Massatuotantoa edustavilla aloilla jatkaminen on täysin mahdotonta. Komponenttien ja lopputuotteiden edestakaisin rahtaaminen ei enää onnistu. Palkkatasomme ei tue suomalaista tuotantoa, jollei tuotteisiin pumpata poikkeuksellisen paljon suomalaista osaamsita.
Mitä meidän pitäisi keksiä?
Tulevaisuudessa elektroniikkateollisuuden työntekijämäärä laskee Suomessa. Suomen asema elektroniikkateollisuusmaana kulminoituu Nokiaan.
Saamme olla tyytyväisiä niin kauan kun Nokia ylläpitää tuotekehitystä ja tuotantoa Suomessa. Miten kauan se tulee jatkumaan?
T&K-työssä Suomi on edelleen kilpailukykyinen (edullinen) maa.
Valmistus on tärkeää, koska esimerkiksi ohjelmatuotteilla ei ole yhtä helppoa tuoda vientituloa. Suomalainen osaaminen pitäisi pystyä takomaan raudaksi myös tulevaisuudessa.
Mutta, mitä täällä voidaan tuottaa? Matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp irtisanoo viimeiset kymmenen työntekijäänsä Kemijärveltä. Parhaimmillaan Salcomp työllisti Itä-Lapissa kolmisensataa työntekijää, kunnes yhtiö nelisen vuotta sitten siirsi tuotantonsa Kiinaan.
Muutokset ovat olleet nopeita. Kännykän kuorien tuotanto ei työllistä Suomessa ketään, vaikka parhaimmillaan niitäkin tehtiin Suomessa Perloksessa, Foxconn-Eimossa ja Nyprossa tuhansien ihmisten voimin.
Massatuotantoa edustavilla aloilla jatkaminen on täysin mahdotonta. Komponenttien ja lopputuotteiden edestakaisin rahtaaminen ei enää onnistu. Palkkatasomme ei tue suomalaista tuotantoa, jollei tuotteisiin pumpata poikkeuksellisen paljon suomalaista osaamsita.
Mitä meidän pitäisi keksiä?
Tunnisteet:
Kiina,
massatuotanto,
Nokia,
tuotanto
torstaina, lokakuuta 11, 2007
Kiinan kemikaaliteollisuus
Kemikaalivirasto on Suomen ensimmäinen EU-virasto. EU:n kemikaalilain (Reach) mukaan teollisuuden pitää rekisteröidä EU:n alueella käytettävät kemikaalit ja varmistaa, että arkipäiväisiin tuotteisiin käytetyt aineet ovat turvallisia.
Kemikaalilain piirissä on 30 000 kemikaalia ja sen toimeenpano vie yksitoista vuotta. Kiinan kemikaali- ja metalliteollisuutta edustavan CCCMC-järjestön varapääjohtaja Madame Li on tyytyväinen kemikaaliviraston tehokkaaseen valmisteluun.
Yhteistyöhenkilönä Riku Rinta-Jouppi.
Tunnisteet:
kemikaalivirasto,
Kiina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)