Kirjoitin blogin Elmaksesta viime vuonna ja kommentoin sitä tämän vuoden aikana. Olen aika ajoin kirjoittanut teollisuuden kunnossapidosta, RCM:stä, käyttövarmuudesta ja myös mikrobiologisesta puhtaudesta paperi- ja kartonkitehtailla.

Ohjelmistosuunnittelija Sauli Konttila Ramentor Oy:stä kiinnitti huomiota blogiini ja kommentoi kirjoitustani sähköpostissaan 20.3.2008. Lupasin kirjoittaa lisää aiheesta ja sain Saulilta lupauksen lisätiedoista.

Kunnossapidon alueelle on tarjolla uusia tietokoneohjelmia käyttövarmuuden lisäämiseksi ja kunnossapidon parantamiseksi. Miten hyvin näiden uusien ohjelmien lupaukset avautuvat tehtaan kunnossapidosta vastaaville?

"Ramentorin tuotteet ovat vielä Suomen kaltaisessa maassa innovaatioita, joille joudutaan käytännössä luomaan kysyntä ja markkinat itse," kommentoi Sauli.

Innovaatioiden "kysyntää" ei oikeastaan ole, markkinat joudutaan luomaan. Innovaattorin alkutaival on yleensä vastamäessä kiipeilemistä; yritykset tukeutuvat mielellään "hyviin käytäntöihinsä".

Muutokset ja uudistukset koetaan "status-quon" uhkana. Uuteen käytäntöön ja teknologiaan siirtyminen vaatii onnistuakseen "strategista päätöksentekoa", mutta innovaatioiden kauppiaat soveltavat myynnissä taktisia keinoja.

Suuryritysten johtajat joutuvat kamppailemaan kvartaalitalouden arkihuolten parissa: pörssikurssit, yritysvaltaukset, strategiset investoinnit jne. Tehtaillakin kunnossapito mielletään tuotannon johdon aputoimena. Miten uusi innovaatio saadaan keskeisten päättäjien tietoisuuteen? Tehtaanjohtajat eivät mieti vikapuita, heitä kiinnostaa vain ja ainoastaan, että koneet pyörivät ja lopputuotteen laatu on kohdallaan.

Tässähän sitä olisi yhteistä urakkaa!

Ratkaisujen myyjät yrittävät pilottien ja kokeilujen kautta päästä "näyttämään uuden ratkaisun paremmuutta". Mutta monimutkaisten järjestelmien ominaisuudet, edut ja hyödyt eivät välttämättä avaudu muutamien viikkojen pikatesteillä.

Sauli Konttila jatkaa: "Tämä pakottaa yhteistyöhön koulutuslaitosten kanssa, mikä tarkoittaa käytännössä vuosien pitkäjänteistä toimintaa. Muutosvastustus on meille myös erittäin tuttua. Erityispiirteenä Ramentorin tapauksessa on usein yrityksessä huippuunsa viritetty viankorjausorganisaatio, jolloin suunnittelua ja ennakointia painottavat käyttövarmuusohjelmistot saatetaan nähdä jopa uhkana omalle työpaikalle viankorjauksessa."

Aihepiiri on laaja ja monisäikeinen. Mietin "taviksen" näkökulmasta, miltä nämä ohjelmat näyttävät, mitä ne tarjoavat ja miten suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista voitaisiin edistää Web 2.0 ja sosiaalisen median sovelluksilla.

Moniko meistä / teistä tietää, mitä nämä termit tarkoittavat?

1. Elmas-vikapuusovellus
2. RCM
   
3. FMEA

Kunnossapidon ideana on tietenkin, että kalliit tehtaat pyörivät yötä päivää ilman ennakoimattomia katkoksia. Uusilla tilastollisilla menetelmillä monimutkaisia prosesseja voi tutkia, arvioida, vikaantumista ennakoida ja virheiden vaikutuksia simuloida...

Mutta, miten näihin uusiin konsteihin suhtautuvat tehtailla kunnossapidosta vastaavat henkilöt? Ovatko uudet vempaimet ja kaikkitietävät ohjelmat "mörköjä", jotka vallan ottaessaan vievät työn alta pois?

Pankkiautomaatit ja sähköiset pankkipalvelut tyhjensivät pankkien konttorit. Pelätäänkö asiantuntijajärjestelmissä kokemusperäisen tiedon valta-aseman vähenemistä?

Sampo-pankin uuden tietojärjestelmän ongelmia on ruodittu viime päivinä medioissa hyvinkin kriittisesti. Mieleeni tulee, olisiko ELMAS-vikapuusovellus pystynyt ennakoimaan uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ongelmia?

Käyttövarmuus : ELMAS-vikapuusovellus

Teollisuuden käyttövarmuusohjelmistot ovat Suomessa ja maailma kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tällaisten sovellusten pääasiallisena tavoitteena on mitata, parantaa ja ennustaa laitteiden sekä järjestelmien käyttövarmuutta.

Ohjelmat pyrkivät siis optimoimaan mm. laitteiden suunnittelua sekä ennakoivaa kunnossapitoa, jolloin kalliita järjestelmän ajonaikaisia vikoja saadaan vähennettyä mahdollisimman paljon.

”Suomalaisista ohjelmistoyrityksistä Ramentor Oy on pisimmälle erikoistunut tällä sovellusalueella”, Sauli Konttila toteaa.

Käyttövarmuusohjelmistot tarjoavat työkaluja laajalla skaalalla ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittyneimmät sovellukset sisältävät pitkälle kehitettyjä laskentamoottoreita, jolloin samalla laskentamallilla päästään käsiksi hyvinkin erilaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun.

”Tyypillisiä lähestymistapoja ovat tähän mennessä olleet mm. FMEA ja RCM mutta näistä askeleen pitemmälle päästään mallintamalla tutkivasta kohteesta ensin vikapuu ja suorittamalla tämän jälkeen simulointi”, Konttila jatkaa.

Tarkastelen avainsanoja:

1. Vikapuu
2. Simulointi
3. Mallintaminen
4. Käyttövarmuus
5. Kunnossapito
6. Laskentamoottorit
7. Mitata
8. Parantaa
9. Ennustaa
10. ELMAS
11. FMEA
12. RCM
    

Sain aiheeseen liittyvän kirjoituksen Xingistä! Joku kutsui minut RCM-ryhmän jäseneksi. Kommentoin Xingin kirjoituksia jatkossa.

Dear Mr Keitel,

Your membership in the Reliability Management group has been confirmed.

• http://www.xing.com/net/rm

The group moderators have entered the following welcome message:

Herzlich willkommen in der noch jungen Gruppe "Reliability Management".

Bitte unterstützen Sie den Gruppenaufbau, durch Beantwortung von ein paar Fragen per Mausklick.

Es gibt 6 Fragen auf 3 Seiten. Sie können vorwärts und rückwärts blättern. Nur Name, Firma und Email sind "Muss-Felder". Es besteht keine Virus-Gefahr.

• Hier die wenigen Fragen:
• Die Zusammenfassung der Antworten finden Sie hier:

Schauen Sie sich bitte auch das Programm der Tagung "Reliability Management" 28.-29, Mai 2008 in Potsdam mit Workshops am Vortag an. Sie erhalten dadurch einen ersten Eindruck, was wir unter Reliability Management verstehen.

• http://www.tacook.com/RM2008

Beste Grüße
Günter Schmittberger und das Co-Moderatorenteam

ps.: Ich schalte Ihnen meine geschäftlichen Kontaktdaten frei und würde mich freuen, wenn auch Sie mir Ihre geschäftlichen Kontaktdaten freischalten würden. Ihr G.S.