Oranssia vettä Talvivaarasta

Talvivaaran jätevesi muuttui oranssiksi - juoksutus keskeytetty | Yle Uutiset | yle.fi

Ongelmat eivät lopu Talvivaarassa, vaikka kesä tuli jo tännekin.

Sähkömoottori veneeseen – Tekniikan Maailma

Sähkömoottori veneeseen – Tekniikan Maailma 

Viime vuosikymmeninä ainoat veneissä yleisesti käytettävät sähkömoottorit ovat olleet pienitehoisia uistelumoottoreita. Viime aikoina on noussut esiin uusinta sähkömoottori- ja akkutekniikkaa hyödyntäviä tehokkaampia sähkömoottoreita. Tekniikan Maailma testasi uuden Torqueedon sekä ryhmän muita sähköperämoottoreita.

Eräs veneen sähkömoottorityyppi on pitänyt pintansa kautta aikojen. Ne ovat pienet, soutuveneisiin tarkoitetut sähköperämoottorit, jotka teholtaan vastaavat soutajaa. Syksyllä 2009 TM  keräsi testiin joukon yleisesti myynnissä olevia uistelumoottoreita hintaluokassa 80-250 euroa.

Joukossa on sekä tunnettuja amerikkalaisia valmistajia että Kiinassa valmistettuja ”kopioita”.

Lähde: TM  17.4.2009

Koiviston Kyläyhdistys

Koiviston Kyläyhdistys

Hyvät bioenergia matkan järjestäjät Anu ,Veli-Pekka ja Jonna

Reijo Korhonen kirjoittaa: "Haluan kiittää Teitä metsäkeskuksen organisoimasta opintomatkasta Saksaan.Kaikkein parasta matkan antia on vilpittömät avarakatseiset uudet ihmiset, joihin oli mahdollisuus tutustua matkan aikana.Minun sisäinen mielikuva vahvistui  yksityiskohtaisesta opastuksesta ja oppimisesta vierailulla eri kohteissa.Meillä täällä keskustelu bioenergiasta ja matkasta jatkuu lähiaikoina pienryhmässä.Vuoden sisällä on nähtävänä esimerkkiä matkan annista Koiviston kylällä Äänekoskella."

Kyläyhdistys

Parhain Kevätterveisn !

Reijo Korhonen

Kyläyhdistyksen toiminta rakentuu ja tukeutuu vahvaan yhteisöllisyyteen, yhdessäoloon sekä yhdessä tekemisen kulttuuriin.   

 

Yhdistyksemme keskeinen tehtävä onkin jatkaa ja kehittää tätä perinteisesti vahvaa yhteisöä pystyssä päin myös tulevina vuosina, ja vastata nykypäivän yhä vaativampiin haasteisiin. 

  Yksin tehty työ o ku tervoa,  kaksin ku hunajoa. 

LC Sotkamo

Kokous Snowpolis / Sokos ja illallinen Kippossa.

Meksikolaiset suksilla

KUVA: Irja Kallio, KK-Net, Sotkamo, Finland (12/2012)

Kontiomäen Asemaravintola

Hiukka stailattu ilmoitus Kontiomäen rautateiden risteysaseman ravintolan ovelta oteettuna.

Kontiomäellä ei ole entistä roolia henkilöliikenteen kannalta. Muistan Helsingissä asuessani kuulutuksen, "Pikajuna Kontiomäen kautta Ouluun lähtee laiturilta X..."

Puutavaran tuonti- ja logistiikkakeskuksena sillä on kasvava rooli.

Kontiomäen puutavara-asema-aluueseen on investoitu miljoonia euroja. Puuta tuodaan muun muassa Venäjältä. Täältä koivupöllit rullaavat Enon tai Kemin sellutehtaille.

Asemaravintolalla on kulttipaikan rooli. Jaana Mikkonen on pitänyt Kontiomäen asemaravintolaa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Hyvän aprillipilan hän ainakin järjesti ystävilleen ja sukulaisilleen aloittamalla toiminnan 1.4.1992, kertoo paikallinen Paltari.

Ravintoloitsija Jaana Mikkonen avaa neljänä päivänä viikossa kapakkansa, Kontiomäen Asemaravintolan ovet. Jaana on emännöinyt lähes 85-vuotta toiminutta ravintolaa jo yli 20 vuoden ajan.

Vuoden 1993 jälkeen ei matkustajajunia ole lähtenyt enää Vuokattiin. Ouluun ja Kajaanin kautta Kuopioon, Pieksämäelle, Mikkeliin ja Kouvolaan Kontiomäestä junat vielä väkeä kuljettavat, kirjoittaa Sotkamo Lehti.

Yhdessä tekemisen ihanuutta

Löysin Irjan muistiinpanoista virkeän ja viileän ehdotuksen Wuokatti Werkossa Wiikoittain sisällön  rikastuttamiseksi.

Lisäämme blogiin uusia sivuja:

1. Ravintolat
2. Kahvilat
3. Leipomot
4. Kaupat
5. Kulttuuri
6. Lähiruoka
7. Kasvihuoneet
8. Terveydenhoito
9. Hyvinvointipalvelut
10. Kauneus
11. Liikuntapalvelut
12. Palveluyritykset
13. Teollisuus
14. Best of W3

Parasta on, kun saamme lisää julkaisuvoimaa:

• teksti
• kuva
• ääni
• video

Lumia

Lumia 920 jäi Sodankylässä kaivoksella 24 tonnin Caterpillarin alle – toimii vielä - Ilta-Sanomat
Ei mene rikki.

Pohjoisessa selvittiin parhaiten lamasta

Tieto&trendit

Kaivosbuumi näkyy luvuissa, vaikeudet eivät vielä

Maakuntien sijoitus kiinteähintaisen arvonlisäyksen eli volyymin muutoksissa riippuu jonkin verran siitä, mistä vuodesta tarkastelu aloitetaan. Koko maassahan tuotannon romahdus oli vuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 kiintein hinnoin lasketun tuotannon määrän.

Jos katsotaan koko 2000-lukua, parhaiten ovat menestyneet viisi maakuntaa: Itä-Uusimaa, Pirkanmaa sekä Pohjois-Pohjanmaa yli 30 prosentin kasvulla ja Pohjanmaa sekä Uusimaa, joissa molemmissa talous on kasvanut yli 20 prosenttia.

Jos tarkastelu lähtee vuodesta 2006, jolloin koko maan volyymi oli vielä hivenen korkeampi kuin vuonna 2010, paras kasvu on ollut Pohjanmaalla ja Uudellamaalla sekä Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjoisten maakuntien menestys on liittynyt osin kaivosteollisuuden buumiin, emmekä vielä tiedä, missä määrin se kestää, kun Talvivaarankin tulevaisuus on hämärä.

Innostuin Irjan päätöksestä palata bloggaajaksi

Innostuin Irjan paluusta bloggaajaksi vuosien tauon jälkeen. Ajatus uudesta alusta avaa uusia polkuja kirjoittamiselle.

Maailma muuttuu taas. Mekin olemme muuttuneet ja muuttaneet takaisin “kotiseudulle”. Minulle tämä on yksi monista mahdollisista kotiseuduista.

Teemoista ei ole vielä tehty päätöstä, mutta tiedän Irjan hyväksi kirjoittajaksi. Odotan mielenkiinnolla uusia avauksia.

Muistutan itselleni tiedoksi, että energiatehokkuuden saralla on vielä runsaasti tekemätöntä työtä. Alla oleva kuva on Vuokatin Snowpoliksessa järjestetystä bioenergia-seminaarista.

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2012)

Auto huollossa

Sotkamon Autopalvelu Oy, Salmelantie 43 F 6, 88600 Sotkamo. G-rakennus (ent. Meijeri).

Sentraalin väki vähenee

Suomussalmella ennen muuta help desk -palvelut irtisanomisten kohteena.

* puolet työpaikoista häviää
* jäljelle jää noin 40 työpaikkaa

Lähde: Kainuun Sanomat 22.3.2013

Ukkohalla

En ole käynyt Ukkohallassa vuosiin. Miten kohde on kehittynyt?

Tule Kainuuseen hitaasti ja ajan kanssa

Lentiiran kirkkoherra Jukka Pirttijoki totesi 1980-luvulla, että “Kainuuseen pitää tulla hitaasti ja ajan kanssa”. Lause sopii kaikenlaisen turismin ja vapaa-ajanvieton ohjenuoraksi.

Hitauden varaan rakentuvia Slow-Cities, Città Slow, Slow-Towns eli “festina lente” -konsepteja kehitellään eri puolilla maailmaa. Suomeenkin on saatu orastavia raakileita downshiftaajien ja slow-foodin ystäville. Onko teemaa kehitelty Kainuussa?

Hitaasti kiiruhtaen lomakohteesta saa enemmän irti. Sotkamossa hitauteen voi tarrautua tekemättä yhtään mitään. Jukka Pirttijoen neuvoa voi soveltaa ilmaiseksi: tekijänoikeudestakaan ei tarvitse maksaa Teosto-maksua.

On turha kerätä kiirettä kainaloonsa tai stressiä mielen päälle lomalle lähtiessään. Kannatan kaikkea, joka etenee hitaasti, harkiten ja vakaasti. Parasta jälkeä syntyy lomallakin, kun malttaa istua hetkeksi; kun ei ole kiirettä minnekään.

Näitä blogeja kirjoittaessani noudatan Jukan ohjetta: etenen vaivattomasti aikatauluista (deadline) piittaamatta.  On mahdollista, että Jukka painotti myös “hiljaisuutta”. Luonnossa suksitaan hiljaa ja hitaasti hyssytellen. Kunnioitamme luonnon rauhaa.

Hiki pinnassa sivakoivat ovat asia erikseen. Sotkamossa on urheilulukio, urheiluopisto ja hiihtovalmennuksen osaamista. Kilpaurheilijoille tämän kirjoituksen opit eivät ole päällimmäisinä, vaikka vuoden 2013 MM-kilpailuissa eteneminen oli tuskaisen hidasta.

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (26.08.2012)

Source: Slow vacations in Tuscany

Vihaiset linnut Vuokatissa

Paikalliset intiaanit eivät välttämättä tunne kotikuntansa vetonauloja. Angry Birds Activity Park on edelleen minulle tuntematon suuruus, vaikka 15.12.2012 avattu kohde on vain muutaman kilometrin päässä meistä. AB mainostaa itseään näkyvästi maailman suurimpana sisätilaleikkipuistona.

Angry Birds -tuotemerkki on syöpynyt mieleeni ja lupaan poiketa paikan päällä lähiaikoina. Teen nyt oitis verkkovierailun oppiakseni jotain Sotkamon leikkimielisestä ihmeestä?

Tällä viikolla [4.3.2013] elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili Vuokatin puistossa ja käynnistä on muistona lyhytvideo YouTubessa. Videosta päättelen, että leikkipaikka on lasten mieleen.

Ote lehdistötiedotteesta 14.12.2012

MAAILMAN SUURIN ANGRY BIRDS SISÄAKTIVITEETTIPUISTO VALMISTUI VUOKATTIIN

Unelmien leikki ja harrastekeskus avataan lauantaina 15.12.2012 kello 11 Angry Birds Activity Park Vuokatti toteuttaa monen lapsen toiveet unelmien leikki ja pelipaikasta. Tenavien kasvoilta paistaa vilpitön innostus ja ilo, kun eteen avautuu 8 700 neliömetriä täynnä liukumäkiä, tunneleita, freestyle rakenteita, kiipeilyseiniä sekä pelipaikkoja.

Maailman suurin Angry Birds -sisäaktiviteettipuisto rakennettiin Vuokattiin reilussa neljässä kuukaudessa. Entiseen elektroniikkatehtaaseen luotiin kolme toisistaan poikkeavaa kokonaisuutta, jotka motivoivat liikkumaan.

Lapset hullaantuvat Angry Birds -teemaisen seikkailupuiston kiipeilyseinistä, liukumäistä ja tunneleista, joissa toki aikuisetkin pystyvät helposti seikkailemaan. Samalla lipulla pääsee myös 1 000 neliömetrin freestyle alueelle ja peliareenoille.

- Tämä on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen sisäaktiviteettipuisto, jossa tekemisen riemuun kuuluu olennaisesti uusimman teknologian hyödyntäminen, Angry Birds Activity Park Vuokatin toimitusjohtaja Taneli Sutinen kuvailee.

Ympärivuotinen aktiviteettipuisto tarjoaa laajalti tekemistä ja uudenlaisia elämyksiä ikään katsomatta. Angry Birds Activity Park Vuokatin avajaisia juhlittiin perjantaina 14.12. Ensimmäisen kerran puisto avataan yleisölle lauantaina 15.12.2012.

Alla olevan kännykuvan alkuperää en tunne. Ehkä tallensin sen vihjeeksi itselleni, heikoksi signaaliksi, muistutukseksi vierailla paikan päällä.

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo (2013)

Katso kymmenen kärki - Nämä kotimaan kohteet jokaisen suomalaisen on pakko kokea | Matkajutut | Iltalehti.fi

Katso kymmenen kärki - Nämä kotimaan kohteet jokaisen suomalaisen on pakko kokea | Matkajutut | Iltalehti.fi
Kainuustakin löytyy kohde. Lomasesonki lähestyy sitkeästä kevättalvesta huolimatta vääjäämättä.
Monet ovat kääntäneet katseensa jo kaukomaille.

Onnistunut lomareissu ei kuitenkaan välttämättä edellytä tuntikausien lentoa ja kattavaa rokotusrekisteriä, sillä kotimaastakin löytyy lähes loputtomasti nähtävää.

Matkailun edistämiskeskuksen kehityspäällikkö Terhi Hook kokosi Iltalehdelle listan matkakohteista, jotka jokaisen suomalaisen tulisi kokea.

Rio löytyy Sotkamosta

Rion aktiiviajoista en osaa kertoa. Talon nykyisestäkään kohtalosta minulla ei ole tietoa. Kesäinen mainos on muistini mukaan ollut talon päädyssä 1980-luvulta alkaen. 1990-luvulla nuoriso kokoontui Riossa. Fonectasta löysin  Rion yhteystiedot:

Club Rio Tmi

Puhelin: 040 090 5070
Osoite: Makkosentie 32, 88600 SOTKAMO

Sotkamo on ollut kotipaikkakuntani kesästä 2010 alkaen. Palasimme tänne pitkän korpivaelluksen jälkeen. Olimme 90-luvulla pitkiä aikoja Ranskassa ja kolmetoista vuotta asuimme ja työskentelimme Loviisan-seudulla. Vietimme silloinkin lomat täällä. 2000-luvulla teimme pitkiä etätyövaiheita Sotkamosta käsin.

Minua kiehtoo havainto siitä, miten vähän edelleen tiedän uudesta kotikunnastani. Kirjoittamalla näkemästäni ja havainnoistani yritän kasvattaa itsestäni parempaa matkailu- ja kaivospitäjän tuntijaa.

Tarkastelen kohdetta etäisesti, teen pinnallisia havaintoja, mutta ajan myötä lisään W3-blogiini haastatteluja, äänitteitä ja videoita. Yritän lähestyä Sotkamoa hitaasti, vähäeleisesti ja ymmärryksellä.  Olen myös kiinnostunut kaikesta, “mitä täällä ei tapahdu”, joten sekoitan postituksiini myös kaukokaipuuta ja fragmentteja matkoiltani. Toivon kompastuvani outoihin asioihin ja teemoihin. Ehkä kompastun johonkin uutiseen, jota voin revitellä.

Metodini on hienovarainen. Kesällä maleksin keskustassa. Talvella tutkailen matkailukylää auton tuulilasin läpi. Hakeudun kahviloihin ihmettelemään turistien ja sotkamolaisten arkea. Ei minua haittaa, vaikkei täällä päivittäin tapahdu järisyttäviä juttuja. Talvivaaran vesi- ja ympäristöongelmatkin lähettäisin sinne, missä pippuri kasvaa.

En tunne paikallista väestöä erityisen hyvin. Muutamia hyvänpäivän tuttuja tapaan kauppareissuilla ja nyt osallistun jopa järjestötoimintaan. Kahviloissa hakeudun aina omaan pöytään lehtiä lukemaan. Harvoin ehdin tarkkailla, mitä ihmiset tekevät tai mistä Nesteen äijäringit puhuvat. Mielikuvani Sotkamosta ja Kainuusta rakentuvat yhä paikallislehtien kirjoitusten kautta. Paikalliseen nettikeskusteluun en ole osallistunut.

Kuuntelin aikoinaan Kainuun radion ja YLE:n paikallislähetyksiä; nyt harvemmin. Blogini teemana on “Kultaisia ajatuksia Sotkamosta”. Se ei estä kriittisiä kommentteja, mutta yritän olla hellä ja huomaavainen. Olen varsin tyytyväinen elämääni täällä. Tietoni paikallispolitiikan kiemuroista ovat pinnallisia ja kirjoitusteni sankarigalleriaan en välttämättä halua vallanpitäjiä ja päätöksentekijöitä.

Ahkerista ihmisistä kirjoitan mielelläni, mutta haluaisin myös selvittää, millaista on pitkäaikaistyöttömän elämä Nälkämaassa. Elämässä menestyneet kauniit ja rohkeat saavat palstatilaa muutenkin. Ehkä kirjoitan huonoryhtisistä epäonnistujista, joita elämä on kohdellut kaltoin. Ehkä keksimme yhdessä jotain korjattavaakin.

En tähtää aggressiiviseen revolverikansalaisjournalismiin.  Teen kuitenkin digitaalinauhoituksia, julkaisen videoita ja podcasteja (mp3). Näkökulmien valottajina ovat minä, sinä, hän, me, te, he. Yritän kerätä tiimiä, jonka kanssa tekisimme laajempia Long Play –juttuja. Joku syvälle luotaava raportti odottaa syntymistään. Juttujen ilmestymistiheys tulee vaihtelemaan. Julkaisen kuitenkin jotain vähintään kerran viikossa.

Kännykällä blogaaminen on sekin mahdollista, mutta jutut ovat lyhyitä ja kosketusnäytöllä kirjoittaminen tuottaa heloposti kirjoitusvirheitä, mutta kuvat siirtyvät ketterästi ja tuoreina pilvienpalvelimelle.

Teemoja: ihmiset, turistit, ulkomaalaiset, matkailu, yritystoiminta, palvelut, elämäntyylit, urheilu, kuntoilu, kalastus, metsästys, marjastus, kulttuuri, taide, musiikki, kilpailut, seminaarit, vierailijat, julkkikset, torikauppiaat, maahanmuuttajat, asiantuntijat, rakentajat, remontoijat, latukoneiden kuljettajat, vihaiset linnut, harrastukset, lähiruoan valmistajat, muusikot, runoilijat, kirjailijat, viihdyttäjät, hyväntekijät jne.

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2012)

Tämmöinen on Sotkamo

Tänään täällä on tuulta ja tuiskua. Huomiseksi luvassa lumitöitä.

Vaalan Juustola

Vaalan Juustola on 20 henkilöä työllistävä yritys Vaalassa, Kainuussa Oulujärven rannalla. Ensimmäiset juustoleivät valmistimme vuonna 1984.

Tutustumme Irjan ja LC-veljien / ladien kanssa juustolan toimintaan 12.3.2013 kello 18:00 alkaen.

Juustolan tuotteita ovat kainuulaisella perinteellä valmistettu juustoleipä, Haapalan Juustoleipä sekä Erätuli Juustoleipä. Erätulituotesarjaan kuuluvat myös savustetut ja maustetut sulatejuustot siivutettuna ja levitteinä sekä kermajuusto siivutettuna ja savustettuna.

Vaalan juustolan siakkaita ovat keskusliikkeet ja vähittäiskaupat. Olemme Sotkamossa ostaneet VJ:n tuotteita K-marketista.

Nettisivuilla Vaalan Juustola kertoo itsestään: "Uskomme tulevaisuuteemme. Olemme kasvava yritys, jonka vahvuuksia ovat toimitusvarmuus, erikoistuminen ja tietenkin herkulliset tuotteet!"

Kirjoitan aiheesta lisää käyntimme jälkeen.

Fennovoiman kannattaisi ehkä hajauttaa sähkön ja lämmön tuotantoa lähelle käyttäjiä? - Pienet konttivoimalat lähelle käyttäjiä

Fennovoiman kannattaisi ehkä hajauttaa sähkön ja lämmön tuotantoa lähelle käyttäjiä? - Pienet konttivoimalat lähelle käyttäjiä

Pienet Modulaariset ydinvoimalat (SMR, esim PRISM, KLT-40, BN-350,...) ovat olleet laivojen, sukellusveneiden, suolanpoiston ym. voimanlähteinä jo yli 50 vuotta. Neuvostovalmisteinen BN-sarjan nopeat reaktorit ovat kuulemma luotettavimpia sikäläisistä, toimineet luotettavasti jo 40 vuotta suolanpoistossa ja sähkönteossa.