tiistaina, elokuuta 01, 2017

Metallinpaljastin Made in Germany



Sahateollisuudessa metallipeljastimet ovat olleet arkea kymmeniä vuosia. Useita erilaisia online-mittareita on tarjolla. Tähän vaihtoehtoon törmäsin Lignassa, Hannoverissa.


lauantaina, maaliskuuta 25, 2017

Rahoitusneuvotteluille jatkoaikaa


Kuvassa Ilkka Tuokko : Tilannekatsaus  20.11.2013

Sotkamo Silver teki hiljattain Traxys Europe SA:n kanssa alustavan markkinointi- ja rahoitussopimuksen, jolla katetaan kaivosprojektin täysi rahoitus tuotantoon asti.

Traxys tarjoaa hopekaivoksen rakentamiseen 16,3 miljoonan euron rahoitusta. Lisäksi se tarjoaa 2,5 miljoonan euron käyttöpääomarahoitusta sen jälkeen, kun kaivos on päässyt tuotantovaiheeseen.

Rahoitus koostuu kolmen vuoden pituisesta 12 miljoonan euron lainasta, neljän vuoden pituisesta 4,3 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta ja 2,5 miljoonan euron käyttöpääomaluotosta.

Alustavan sopimuksen varmistuttua kaivoksen rakennusurakka pääsee täyteen vauhtiin ja täysi tuotanto pyörähtää käyntiin ennen kesää 2018.

Traxys on kuitenkin 14.3.2016 lehtitietojen mukaan pyytänyt lisäaikaa sopimusehtojen loppuunsaattamiseksi.

Lähde: Sotkamo-lehti




torstaina, maaliskuuta 02, 2017

Seppälä hakeutuu yrityssaneeraukseen


Uutisissa kerrottiin, että Seppälä hakeutuu yrityssaneeraukseen ja sulkee 14 myymälää.
Vaateliikeketju Seppälä hakee yrityssaneeraukseen. Yhtiön mukaan yrityssaneerauksen tavoitteena on Seppälän taloudellisen tilan tervehdyttäminen.
– Olemme yrittäneet saada rahoituksen järjestettyä, mutta maksuvalmiutemme on niin heikko, että tällä haetaan meidän toimintamme tasapainottamista, Seppälän omistaja ja toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff sanoo.
Yhtiö myös sulkee yt-neuvotteluiden tuloksena 14 myymälää vuokrasopimusten päättyessä. Seppälälle jää 78 myymälää Suomessa sekä Viron toiminnot.

Sotkamossakin Seppälällä on myyntipiste samassa talossa, jossa jo ennestään on tyhjillään Tiimari Oy:n lakkautettu myymälä.



sunnuntaina, helmikuuta 12, 2017

Kaesan kotileipomo Spelttileipä


Tervetuloa Kaesan makujen maailmaan! Kaesan Kotileipomon kainuulaiset perinneherkut sopivat monenlaisiin ruokailuhetkiin.

Reilu ruisleipä, makeansuolainen rönttönen sekä ruokaisat teokset maistuvat lounaalla, välipalalla, retkellä sekä juhlasalongeissa ja cocktailtilaisuuksissa.

Lähde: http://www.kaesankotileipomo.fi/


lauantaina, helmikuuta 11, 2017

Sukellamme suoraan Euroopan ytimeen


Toimintamme on syvemmällä Euroopan ytimessä. Olemme suorassa yhteydessä valittuihin toimijoihin ja tuottajiin.

Emme jää ylätasolle leijumaan. Tavoitteenamme on yhteystyön ja vuorovaikutuksen syventäminen.

Keinomme ovat konkreettisia, tarkasti kohdennettuja:

- meillä on paljon valmista työkalupakissa ja arkistoissa
- digitalisaatio on yhtenä osana toimivassa kokonaisuudessa
- hyödynnämme ratkaisukeskeistä hybrididigitalisaatiota
- tarjoamme b2b -toimintaa osallistujille
- oimimme tehokkaana yhteistyöverkostona

tiistaina, joulukuuta 27, 2016

Ruplan vahvistuminen tuo venäläisturistit takaisin Suomeen

Venäläiset saapuvat taas vuodenvaihteessa Suomeen – Vahvistunut rupla lisää matkustushaluja 

Suomeen odotetaan vuodenvaihteessa edellisvuotta enemmän venäläismatkailijoita.

torstaina, marraskuuta 24, 2016

KK-Net tutustui Pohjois-Norjaan heinäkuussa 2016

Norjan kansantalous on vahvasti riippuvainen öljystä ja sen hinnasta. Valtiolla on 800 miljardin euron rahasto, josta se rahoittaa budjettiaan. Melkoinen summa suhteutettuna Norjan valtion  noin 175 miljardin euron vuosibudjettiin (2016).


Suomen naapurimaista Norja lienee suomalaisten enemmistölle pohjoisen Lapin eteläpuolella kaikkein tuntemattomin maa.

Tunnemme varsin hyvin Ruotsin, Viron ja Venäjänkin, mutta mitä me tiedämme Norjasta? KK-Net tutustui Norjaan usean hengen voimalla heinäkuussa 2016. Maassa on asukkaita hieman Suomea vähemmän, reilut 5,2 miljoonaa. Pinta-alakin on Suomea pienempi, samoin asukastiheys.

Norja alkoi vaurastua 1970-luvulla öljylöytöjen ansiosta. Vauhtia vaurastumiseen antoi alkuvaiheessa myös öljykriisi.

Maan kansantalous on yhä vahvasti riippuvainen öljystä ja sen hinnasta. Vuonna 2014 Norjan bruttokansantuote nousi yli 520 miljardiin dollariin, mutta vajosi viime vuonna alle 390 miljardiin. Norjan valtiolla on kuitenkin turvanaan maailman suurin yksittäinen rahasto, johon on kerätty öljytuloja ja jota on kartoitettu sijoituksilla ympäri maailmaan.

Vertailun vuoksi: Suomen bkt oli 2015 alle 230 miljardia dollaria. Suomen valtion vuoden 2017 budjetiksi päätettiin äskettäin 56 miljardia euroa.

Norjan vauraus on mahdollistanut anteliaan aluepolitiikan, laadukkaan julkisen sosiaali- ja terveyshuollon ja paljon muuta hyvää. Norja on myös maailman suurin kehitysavun antaja asukasta kohti laskettuna.

Norja maksaa pääsystä EU:n sisämarkkinoille unionin budjettimenoja 850 miljoonaa euroa vuodessa, pystymättä kuitenkaan vaikuttamaan unionin päätöksentekoon. Lisäksi Norja joutuu varsin pitkälle noudattamaan EU-normeja.

Suomen nettojäsenmaksu EU:lle oli vuonna 2015 alle 490 miljoonaa euroaeli tuntuvasti Norjan vuosimaksua vähäisempi.

Lähde: KS pääkirjoitus 7.9.2016



torstaina, marraskuuta 03, 2016

Tiedon varastointi ja hyödyntäminen

Liikumme paljon. Asiakas- ja projektinhallintatietojen on oltava reaaliaikaisia ja heti käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Joudumme tallentamaan ja jakamaan suuria määriä yksityiskohtaisia tietoja myös liikkuessamme. Asiakkaamme edellyttävät meiltä ketteryttä reagoida projekteissa tapahtuviin muutoksiin ilman, että katkoksia tai viiveitä syntyy.

Oikeilla työmenetelmillä lisäämme liiketoimintamme joustavuutta, säästämme aikaa, mukaudumme nopeasti ja helposti toimitaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin.

Helpottaa, kun tiedämme aina missä mennään!

Käsiteltävän tiedon, kuvien ja visuaalisen aineiston määrät kasvavat tulevaisuudessa. Saamme kilpailuetua, kun pystymme hyödyntämään ajantasaista ja tarkkaa informaatiota liiketoimintamme sekä ennakoimalla asiakkaittemme tarpeita.

Riittävätkö käytössämme olevat työkalut tiedon hallintaan, arkistointiin, jakamiseen ja monikäyttöön? Millaisiin muutoksiin meidän pitäisi varautua?

Etsittekö te strategista kumppania, joka tehostaa toimintojanne hyödyntämällä toimialan parhaita käytäntöjä?

Palvelujen kehittämisessä huomiomme kohdistuu kolmeen tärkeään osa-alueeseen:
  1. ihmiset
  2. prosessit
  3. teknologia
Ratkaisukeskeisillä palvelutyökaluilla ja -menetelmillä voimme luokitella ja kanavoida kysyntää, priorisoida ja resurssoida hankkeita, tunnistaa ja hallita riskejä, kohdistaa resursseja uudestaan ja seurata projektien tilaa sekä muutoksen hallintaa. Pystymme mukautumaan nopeammin liiketoiminnassa tapahtuviin muutoksiin.

Kun resurssit ovat optimaalisessa käytössä, hankkeiden läpimenoajat lyhenevät, budjetit ja aikataulut pitävät.

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2016

Taksilla-ajo oli hyvä suhdannemittari 2003

Taksilla ajoa on aina pidetty hyvänä suhdannemittarina. Mitä enemmän kyytejä, sitä paremmin maan taloudessa menee.  Vuonna 2003 Helsingin taksiautoilijat ry:stä kerrottiin, "Nyt ei mene hyvin!"

Helsingissä oli tuolloiin 4 350 taksia. Sekoitan nyt aikamuotoja keskenään. Kolmetoista vuotta myöhemmin taksien suurimpana huolena oli Suomessa liikennekaari ja ennen kaikkea Uber-taksien vastustaminen. Seuraavana vuorossa ovat miehittämttömät automaattitaksit, jotka ovat arkea 2020 jälkeen.

Vuonna 2003 yksi auto ajoi keskimäärn 700 keikkaa kuukaudessa. Ajoja oli 15 %. vähemmän per auto; kuukauden aikana oli kaikkiaan 20 000 keikkaa vähemmän. 27.3.2003 kerrottiin: "Viime kuussaa taksiajot tyssäsivät pääkaupunkiseudulla lähes kymmenellä prosentilla."

Suurin ajoja vähentävä vaikutus oli päivisin tapahtuvana bisnesliikenteen hiljenemisellä. Bisnesmiehet ajoivat aamuisin kokouksiin, päivällä syömään ja illalla kokouksiin ja sitten päivän päätteeksi lentokentälle. Taksiliiton Juha Vuori sanoi, että taksiliikenne reagoi aina puoli vuotta ennen lamaa tai kunnon nousua.

Vuonna 2016 odotamme uutta nousua kuin pelastajan syntyä. Taksien hinnat ovat meillä kohtuuttoman korkeat ja ennakoi tarkemmista tutkimuksista välittämättä radikaalia muutosta tällä joukkoliikenteen osa-alueella, kun teknologia romuttaa entisen toimintamallin.

Pitäisikö huolestua "hyvän" tai "pahan" teknologian vaikutuksista? Kuluttajien ja palvelujen tuottajien välinen ristiriita säilynee entisenalisena. Uusi teknologia, taloudellinen lama tai ihmisten arvojen muutokset ovat ehkä sittenkin tärkeimpiä muutoksen moottoreita ja draivereita.

 

torstaina, lokakuuta 13, 2016

Tallinna vuonna 1996 ja 2016

The Baltic Guide siirtyi internettiin vuonna 1996. Virossa internet-yhteyksiä oli tuohon aikaan kaksi tuhatta asukasta kohden. Suomessa luku oli maailman suurin eli 45 internetyhteyttä tuhatta asukasta kohden.

Parikymmentä vuotta takaperin joitakin häiritsi alkoholia Suomeen raahaavien suomalaisten paljous.


Silloin kuviteltiin, että Viron pelastajia ovat ulkomaiset investoinnit ja turismi.  Vuonna 1995 matkailu kasvoi ja toi maalle 4,3 miljardin kruunun tulot. Hotelli Virun Merineitsi-ravintolassa sveitsinleike maksoi 86 kruunua ( 5,50 euroa).

Vuonna 2016 A- ja B-terminaaliin saapuvat matkailijat eivät voi olla panematta merkille alueen vilkasta rakennustoimintaa. Aikaisemmin rakentamaton maa-alue on pantu uuteen uskoon, sinne nousee asuin- ja liikerakennuksia. Varaukset raideliikenteellekin on tehty.

Nykyaikaa on Telliskiven kampus, jossa kulttuuri ja bisnes ovat löytäneet toisensa. Telliskivi on yksityisellä pääomalla toimiva luovan talouden keskus, jonka alueella käy töissä tuhat ihmistä. Ravintolat, kaupat ja kulttuuritapahtumat vetävät  boheemia neuvostoretroa henkiään tehdasmiljööseen 700 000 kävijää vuodessa.

Telliskiven kampus on puristunut samannimisen kadun ja radan väliin Kalamajan ja Pelgulinnan puutaloalueiden rajalla. Kymmenen teollisuusalueen ryppäästä vanhimmat ovat 1940-luvulta. Tehdas palveli ensin rautateitä. Neuvostokaudella siellä alettiin valmistaa sähkötekniikkaa.

Monen mielestä Tallinna on jo nyt julkisen liikenteen paratiisi. Päiväretkellä olevat turistit ja tallinalaiset ottavat siitä kaiken hyödyn irti.

Raiteilla kulkeva matkanteko onnistuu tulevaisuudessa keskustasta lentokentälle. Muutoksia on tulossa muuallekin. Raitioliikenne Kopliin ja rautatieaseman vieressä oleva tori muutetaan nykyaikaiseksi.

Muutokset merkitsevät vanhojen asioiden siirtymistä historiaan. Vielä hetken saa matkustaa heiluvissa ratikoissa  linjojen 1 ja 2 päätepysäkille Koplinmäelle.

Olemme matkoillamme etsineet trendikkäitä ruokapaikkoja sekä muita kohteita internetistä. Baltic Guide kertoo: Lue älypuhelimestasi tai tabletistasi tuoretta tietoa Virosta (www.balitcguide.ee).

Itä-Viron maaperän rikkaudet ovat nousseet keskusteluihin. 1980-luvun lopulla Neuvostoliitto suunnitteli sinne suuria fosfaattikaivoksia. Luontoa suojelemaan nousseet kansalaiset panivat hanttiin ja loivat toiminnallaan pohjan myös Viron itsenäisyyden palauttamiselle.

Viron fosfaattiesiintymä on Euroopan suurin, käyttöönotto merkitsisi tuloja keinolannoitteiden muodossa. Mutta geologit ja luonnontieteilijät eivät ole löytäneet yhteistä kieltä, koska Viron suurimmat vesivarat ovat samalla alueella. Monet vastustavat jopa maaperän tutkimista. Mahdollinen tutkimustoiminta ja ja kaivausten aloittaminen kestää ainakin parikymmentä vuotta.



Lähde: The Baltic Guide, huhtikuu 2016