KUVA: Helge V. Keitel, Riissalmi, Ruotsinpyhtää, Finland (2012)
Kymen Sanomat kirjoitti torstaina 30. maaliskuuta 2006, että matkailutoiminta Kymijoella on vähäistä, mutta mahdollisuudet ovat suuret.
Silloin tavoitteena oli löytää osayleiskaavaan uusia paikkoja matkailuelinkeinojen kehittämiseen ja harjoittamiseen.
Suunnittelijat halusivat silloin tukea matkailua elinkeinona, jota kylät selviäisivät hengissä. Kuusi vuotta myöhemmin voimme kysyä: onko konkreettisiin toimiin ryhdytty?
Kalastukseen liittyvät tavoitteet olivat kalastuksen taloudellisen arvon nostaminen, kalojen lisääntymisedellytysten parantaminen ja sopivien kalastuspaikkojen löytäminen.
Kalastusta varten toivottiin tuolloin myös uusia majoitustiloja. Samalla linjattiin, ettei Kymijoen varrelle toivottu lisää loma-asuntoja.
Tavoitteet olivat ristiriitaisia. Maaseutuasutuksen lisäämiseksi on tarkoitus osoittaa kylistä rakennuspaikkoja, jotka täydentävät perinteistä kylärakennetta.
Kaupunkimaista Kymijoen varrella on hyvin vähän, eikä uusia taajamia ollut suunnitteilla; tuskinpa niitä on piirustuslaudoilla tänäänkään.
Suunnittelijoiden mielestä “Loma-asunnoille ei kaavoiteta rakennuspaikkoja, vaan ainoastaan pysyville asunnoille ja matkailukäyttöön… koskialueillekaan rakennetaan ainoastaan matkailullisiin tarpeisiin”.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kuudessa vuodessa on tapahtunut. Kuunnelkaa Bengt Drombergin Riissalmen valssia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti