sunnuntai, huhtikuuta 18, 2010

Mitä minä muistan konsensuksesta?

april2_2010 006 Muistioilla on sentimentaalinen tarkoitus. Myytti suomalaisesta tuppisuisuudesta ja kirjeisiin vastaamattomuudesta on EU:n liittymisen jälkeen murtunut. Kännykkäkulttuurin läpimurrolla oli merkittävä vaikutus itsetuntomme vahvistumiseen.

Opimme käyttämään teknisiä apuvälineitä. Minä ja itse-kuvan rakentamisen välineeksi tuli Web 2.0 ja sosiaalinen media. Kirjallisen ilmaisun taidot ovat karttuneet verkkokeskusteluissa. Väittely ei istu konsensusyhteiskuntaan. Se edellytti yksimielisyyttä, kompromissien tekotaitoa, mutta verkossa ihmiset ovat oppineet panemaan hanttiin.

Yksi mieli ja totuus ei enää toimi aikaisemmin niin homogeeniseen ajatteluun tottuneessa Suomessa. Väittely tulkittiin vielä Lipposen pääministeriyden aikana hyökkäyksenä persoonaa vastaan. Matti Vanhanen, vaalirahasotkut ja muijavaihdot toi kansalliseen keskusteluun kauan kaivatun ilottelevan väittelyn. Olemme oppineet ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. Suomi24:stä on kehittynyt verkossa toimiva väittelykurssikeskus.

Avautumisen tarvetta on ollut. Moniarvoinen keskustelu sopii moni-ilmeisemmän ja mosaiikkimaisemman maailmankuvan rakentamiseen paremmin kuin synkkämielinen yksinpuhelu. Kielitaidon monipuolistuminen tukee myös globalisoitumista.

Ei kommentteja: