Wiirilä Werkossa Wiikoittain

Nostalgia on sairaus

2010-09-02T18:38:00.001+03:00

Ulkona tuulee. Olemme palanneet perinnemaisemaan. Wiirilä on kaukana etelässä, mutta sielläkin on yhä kana kynittävänä.

Sain tänään viestin Itä-Uudeltamaalta, jossa tavoitteena oli kylämaisemien elvyttäminen.

Meillä on Viirilässä mielenkiintoinen kohde, jonka entisöintiin ja uudistamiseen tulemme panostamaan sekä rahaa että henkistä energiaa.

Matka tuntemattomaan

2010-08-22T13:52:00.001+03:00

Haluan kirjoittaa banaaleja juttuja, joista suuri yleisö ei ymmärrä yhtään mitään. Joskus aloitan työni varhain aamulla ja lähetän viimeisen viestin keskiyön jälkeen.

E71 on pienen näytön ansiosta sisäänrakennettuna painovirhepaholainen. En jaksa oikolukea juttuja useita kertoja, koska kirjoitan itseäni varten vähäisiä muistioita.

Dokumenttejani sävyttävät satunnaiset tietoiskut ja haastattelut. Teen tulevaisuudessa editoituja haastatteluja kuukausittain.

Haluaisin kirjoitta ihmisistä, joka tietoviisaudestaan huolimatta puhuvat tunteistaan. Tiedän, että jotkut kavereistani etsivät tiedostamattaan juuriaan.

Terveellinen ruoka kiinnostaa minua, mutta aiheesta kirjoittaminen on yhtä tylsää kuin terveellisistä elämäntavoista. Pitäisikö kuitenkin?

Parasta lääkettä

2010-08-18T00:51:00.001+03:00

Jäsenneltyä puhetta on helppo dokumentaristin hyödyttää.

On surullista, kun kaveripiiri harvenee.

Kirjoitan runollisista aiheista E71:llä öiseen aikaan ja pienten näppäinten syytä ja ansiota ovat lukuisat kirjoitusvirheet.

Otan inspiraatiota kännykkäkuvista, jotka napsin galleriasta ja kuulemistani jutuista.

Blogipostaukset eivät tähtää realistiseen kerrontaan. Yritän edistää luovaa kirjoittamistani ja etsin uusia ilmaisumuotoja. Onnistumisesta ei ole tietoakaan ;)

Mixed Methods Mallilla Matkailuparatiisiksi

2010-06-05T16:21:00.001+03:00

Anne ja Inari, Nörttilomaparatiisi on dynaaminen yhdyskunta, jossa ihmiset kohtaavat langattomasti keskellä kylää, baareissa ja lähiruokapaikoissa, jollaisia ei ole missään muualla maailmassa.

Nörttilomalla voi käydä myös kotoa tai omalta mökiltä lankoja pitkin ja asettua osaksi yhteisöä ilman fyysistä läsnäoloa.

Tuotteiden hankinta onnistuu paikalla olevien henkilökohtaisten avustajien (PSA = personal sales assistant).

Nörttilomaparatiisissa voisi olla:

etäskole
burnout ball room
lähiruoan kaukomyymälä
virtuaalinen viihtymiskeskus
hämäläiseen hitauteen perustuva downshifting laboratorio
hurmahenkistä verkkopedagogiikka hyperpaikallisuuden
edistämiseksi
harjoituskenttiä ja aivojumppasaleja, jossa siirrytään uusiin todellisuuksiin ja elämäntyyleihin

Tapasin blogaajia Tallinnassa

2010-05-29T15:48:00.001+03:00

Tapasin 25. – 26.5.2010 blogajia Tallinnassa. Eestiläisten blogaajien määrä on pudonnut viime vuoden 8 000 tasolta 6 500. Huomattavaa pudotusta ei kuitenkaan luettu merkkinä kirjoittamisen hiipumisesta. Alkuinnostuksen jälkeen monet jättävät ajatustensa julkaisemisen sikseen. Lukuisat siirtyvät Facebookin, Twitteriin ja muihin vuorovaikutteisiin keskusteluympäristöihin. Blogaaminen muistuttaa perinteistä kirjoittamista ja sen jatkaminen vuodesta toiseen edellyttää intohimoista suhdetta itse kirjoittamiseen. Eihän tätä muuten jaksaisi tehdä, jollei kirjoittaminen tuntuisi mukavalta.

James Ellroy – Piru Kirjailijaksi

2010-05-16T22:12:00.001+03:00

Maailmanmaineeseen noussut rikoskirjailija vietti nuoruutensa kadulla. James Ellroy murtautui taloihin ja varasteli alusvaatteita. Tytöistä tuli hänelle pakkomielle. Ellrroy varasteli tyttöjen rintaliivejä ja alushousuja.

Mister Ellroy on pahansisuisen kirjailijan maineessa. Häntä luonnehditaan nihilistiksi, jonka kirjat tarjoilevat toivottoman pessimististä kuvaa maailmasta.

Livenä mies on rento, leppoisa ja rento. Hän vain kirjoittaa intohimoisista miehistä ja naisista.

James Ellroy on kirjoittanut dekkareita 28 vuotta. Ensimmäisen niistä 31-vuotiaana.

Kirjailijaksi hän oppi lukemalla. Hän vain luki valtavasti ja lähes yksienomaisesti rikoskirjallisuutta. Vuonna 1948 syntynyt kirjailija poikkesi Suomessa helmikuussa 2010 ja viihtyi täällä kaksi päivää.

Hän varttui köyhänä rikkaassa naapurustossa, eikä hänen elämässään ollut äidin väkivaltaisen kuoleman jälkeen muita läheisiä naisia. Hänen äitinsä tapettiin samaan aikaan, kun nuoren Ellroyn seksuaalisuus alkoi herätä. Äidin murhaajasta ei edes etsivän avustuksella tullut mitään selvää puolentoista vuoden uurastuksesta huolimatta.

Vaikka naiset ovat hänelle tärkeitä, Ellroy on elänyt suuren osan elämästään yksin.

Lähde: Iltasanomat, toimittaja Varpu Salo.

Istukaa Suomi Sohvaan ja kerron teille tarinan

2010-05-15T13:57:00.001+03:00

Juttelemme Irjan kanssa osallistavasta oppimisesta. Ihmiset on saatava mukaan suunnitteluvaiheessa, koska muuten organisaatio ei kehity ja opi voimannuttamaan itseään. Tekemällä oppii tuhat kertaa tehokkaammin kuin luentoja kuuntelemalla.

Wiirilä Werkossa Wiikottain opetti, ettei aina tarvitse pikkuteitä autolla ajella joka ikiseen kokoukseen. Suurin osa suunnittelusta ja yhteistyöstä onnistui jo 1990-luvun lopulla verkon kautta. Työryhmät edistivät kokonaisuutta asynkronisesti; kun aikaa oli ja ajatus juoksi.

Hanketyön turhautuminen vältetään myönteisellä asenteella. Kun kaikki tekevät, silloin uurastamisen taakka ei kaadu koko painollaan yksien harteille. Ei projektityön murheista voi kellekään kertoa, jollei taustalla ole yhdessä toimimisen riemukkaita kokemuksia.

Toimivaa hanketta ei kehitetä kuukaudessa: sen oppii yhdessä tekemällä
Joukossa on aina “ei tästä tule yhtään mitään” myrkynkylväjiä
Keskeneräistä on helppo arvostella: etukäteen tietäjät visioivat kaikki hemmetin vaikeudet
Jälkeenpäin jälkiviisaat oivaltavat viimeistään, mikä loppupeleissä meni vikaan

Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan

2010-05-15T11:57:00.001+03:00

Mitä ajattelun urautuminen kuluttamiseen tuottaa? Millaiset sosiaaliset normit ohjaavat meitä kulutusriippuvaisuutta? Onko olemassa keinoja näiden kulutuskeskeisten strategioiden purkamiseen?

Kaupungissa kulutusajattelun ylläpitäminen on helpompaa kuin suojaisessa syrjäkylässä. Viirilässä ostamiseen innostavia virikkeitä on niukasti tarjolla. Eikä Loviisakaan ole mikään kulutuskulttuurin Mekka. Täällä näyteikkunat eivät ole mitään runsaudensarvia. Harvoin muuttuvat houkutteet on helppo ohittaa.

Wiiriläläiset - Tervetuloa Eestiin!

2010-05-14T20:43:00.001+03:00

Elämme outoja aikoja. Sosiaalinen media tukee kansallisvaltioiden välistä avointa yhteistyötä, mutta emme vielä osaa käyttää digitaalisia työkaluja. Suurin osan elävät edelleen sähköposti-ajassa ja toinen puoli kompuroi Facebookiin.

Wiirilä Werkossa Wiikottain oli blogi, vaikka emme vielä silloin ymmärtäneet sitä. Tänään sillä on historiallista paikallisarvoa. Mutta sosiaalisen median teknologiset alkujuuret löytyvät neljänkymmenen vuoden takaa – 1970-luvulta. Arpanet, Plato, Lotus Notes, keskustelukanavat jne. keksittiin aikoja sitten.

Me olemme kylätasolla tutkineet pienen kylän rationaalista ja irrationaalista käyttäytymistä verkossa ja sen liepeillä tapahtuvissa sosiaalisissa interaktioissa. Yhteistyön sujuvuuteen digitaaliset välineet eivät tuo lopullista ratkaisua: kaikki riippuu ihmisistä.

Hyvän yhteistyön lähtökohtana on edelleen avoin ja rehellinen vuorovaikutus, aito ja konstailematon yhteistyöhalu. Emme me saa mitään uutta aikaiseksi toisiamme mollaamalla ja sotajaalalla olemalla. Nuo samat säännöt pätevät valtioiden välisessä yhteistyössä. Ollaan kavereita keskenään ja yritetään edes huolehtia omasta tontista ensin ja vasta sen jälkeen miettiä, mitä parannettavaa naapurin pihamaalla pitäisi tehdä.

Scobleizer — 13.05.2010 — Here Brian Dear, organizer of PLATO at 50 conference, looks back to the "birthplace of social media," the PLATO system, which had many of the things we have today on Facebook and Twitter albeit back in the 1970s, etc. Learn more here: http://platohistory.org/ Brian is on Twitter here: http://twitter.com/brianstorms

Kirjoittaisinko vähemmän ja paremmin?

2010-05-12T22:23:00.001+03:00

Julkaisin alkukantaista html-pohjaista Wiirilä Werkossa Wiikottain “blogia” vuodesta 1997 pitkälle 2000-luvun puolelle, kunnes poistin sen verkosta, kun ei ollut aikaa sisällön päivittämiseen. Ideat ja aiheetkin olivat kuluneet loppuun. Joskus julkaisen historiallisen aineiston uudelleen.

Valmistelen parhaillaan osallistumistani Tallinnan BlogFest-tapaamisen Olümpia-hotellissa 25. toukokuuta 2010. Mitä olen oppinut blogaamisesta, verkkojulkaisemisesta ja sosiaalisesta mediasta viimeisen viidentoista vuoden aikana? Puhun siellä sosiaalisen median mahdollisuuksista Suomen ja Eestin välisessä yhteistyössä. Minulta kysyttiin, miten vuorovaikutteista mediaa voi hyödyntää työkaluna kansainvälisessä kaupassa?

Blogit, Twitter, Facebook, LinkedIn, Buzz, Jaiku, Wiki, Ning
Muotiblogit ovat oiva esimerkki: paljon lukijoita ja aktiivista kommentointia
Itsenä brändääminen, uskottavuuden rakentaminen, lukijapiirin kerääminen

Alussa kirjoitin vain “little”-juttuja itselleni. Televisio-ohjelman “"Wirby the Global Village” jälkeen sain lisää lukijoita ja lisäsin kirjoittelua. Varsinaisen blogaamisen aloitin vuonna 2004. Kuusi vuotta myöhemmin tunnustan, että ensin on kirjoitettava paljon roskaa, jotta ylipäätään oppii kirjoittamaan. Tulevaisuudessa haluaisin kirjoitta vähemmän, mutta paremmin.

Yritän olla huolellisempi
Panostan kielihuoltoon
Yritän taustoittaa tarkemmin
Blogini eivät ole journalismia
Blogini tukevat ammattikirjoittamista
Nämä ovat edelleen henkilökohtaisia muistivihkoja
En kirjoita lukijoita varten, koska en tiedä keitä he ovat
Kirjoitan omia ideoita ja ajatuksia auki: blogini ovat oppimisen apuvälineitä

Talvi on ohi ja Viirilä futaa Verkossa

2010-04-24T21:01:00.001+03:00

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Kuljemme kohti kevättä. Vappu on viikon kuluttua ja kesäkuu on melkein mutkan takana. Jännitämme juhannuksen tuloa. Yllä olevassa kuvassa olen yhdistänyt Viirilää ja Pohjois-Suomea. Luonnon rakentaminen onnistuu Paint.Net ohjelmalla. Kuka tunnistaa Viirilässä olevan kohteen?

Ydinvoimapäätöstä odotellaan

2010-04-21T17:04:00.001+03:00

Yrittäjäbrunchi Gammelbyn ABC-asemalla 21.4.2010 kello 07:30 – 09:00. Loviisan-seudun yrittäjäbrunchilla juteltiin kieli keskellä suuta ja vielä toiveekkasti pohdittiin yritysten organisoitumista Loviisa 3:sen kuuden miljardin euron toteutusta varten.

Paikallinen kokoomuspoliitikko tapaa tänään Jyrki Kataisen ja kuulee, "miten tässä näin kävi ja miltä nyt tuntuu" kommentit uunituoreina iltakoulun jälkeen.

Huomenna aamulla nähdään, miten kurttuisia naamat ovat paikallisessa torikahvilassa: Loviisassa on sekä vastustajia että kannattajia. Tuolta etelän ikkunasta näkee, jos jompikumpi tai molemmat posahtavat.

Sikäli mikäli sellainen onnettomuus tapahtuisi, tulisi tietenkin saamarin moinen kiire Sotkamoon, jossa on lähin turvallinen ydinvoimaevakkola. Mutta sekin katoaa, kun Fennovoima rakentaa Simoon. Toivotaan, että ne pysyy kasassa.

Mitä minä muistan konsensuksesta?

2010-04-18T21:58:00.001+03:00

Muistioilla on sentimentaalinen tarkoitus. Myytti suomalaisesta tuppisuisuudesta ja kirjeisiin vastaamattomuudesta on EU:n liittymisen jälkeen murtunut. Kännykkäkulttuurin läpimurrolla oli merkittävä vaikutus itsetuntomme vahvistumiseen.

Opimme käyttämään teknisiä apuvälineitä. Minä ja itse-kuvan rakentamisen välineeksi tuli Web 2.0 ja sosiaalinen media. Kirjallisen ilmaisun taidot ovat karttuneet verkkokeskusteluissa. Väittely ei istu konsensusyhteiskuntaan. Se edellytti yksimielisyyttä, kompromissien tekotaitoa, mutta verkossa ihmiset ovat oppineet panemaan hanttiin.

Yksi mieli ja totuus ei enää toimi aikaisemmin niin homogeeniseen ajatteluun tottuneessa Suomessa. Väittely tulkittiin vielä Lipposen pääministeriyden aikana hyökkäyksenä persoonaa vastaan. Matti Vanhanen, vaalirahasotkut ja muijavaihdot toi kansalliseen keskusteluun kauan kaivatun ilottelevan väittelyn. Olemme oppineet ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. Suomi24:stä on kehittynyt verkossa toimiva väittelykurssikeskus.

Avautumisen tarvetta on ollut. Moniarvoinen keskustelu sopii moni-ilmeisemmän ja mosaiikkimaisemman maailmankuvan rakentamiseen paremmin kuin synkkämielinen yksinpuhelu. Kielitaidon monipuolistuminen tukee myös globalisoitumista.

Suomalainen mies on helppohoitoinen luontokappale

2010-04-16T21:11:00.001+03:00

Suomalainen mies on:

asiallinen
ahkera
avoin
hauska
helppohoitoinen
hyvätapainen
puhelias
pieniruokainen

Pääministeriainesta

2010-04-14T18:35:00.002+03:00

Minä en muista mitään, vaikka luen sähköpostini päivittäin. Postien joukossa on runsaasti terveysalan tarjouksia. Kestoteemaan on useita vuosia ollut sukuelimen pidentäminen. Toisena ovat siniset pillerit, joilla saadaan potkua palleroihin. Kolmantena joukossa ovat linkit typykkäsivustoille, joilla ilmeisesti noita edellisiä tarjouksia olisi mahdollisuus testata.

Voin vahvistaa pääministeri Matti Vanhasen näkemyksen siitä, ettei aina tule ajateltua ja muisteltua, mitä kaikkea sähköpostilaatikkoon tulee. Mutta vaistomaisesti puolustaudun kuitenkin Vanhasta vahvemmin: en vastaa roskaposteihin, siirrän ne suoraan ja sumeilematta roskakoriin.

Jos talousrikolliset ja lahjusten lähettäjät ottavat minuun yhteyttä ja tarjoavat kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, saatan tarttua yrittäjien ehdotuksiin oitis Vanhasen tapaan. Eihän kaupan suuryksiköiden rakentaminen joka niemeen ja notkelmaan ole täysin järjenvastaista. Nurmijärvi ei suinkaan ole kaukana maailman navasta. Ministeri J. Vapaavuoren käsitys siitä, ettei Nurmijärvi sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa saattaa perustua GPS-virheeseen tai Google Mapsin virhenäyttöön.

Uskon myös vakaasti kansanedustaja Marja Tiuran vilpittömyyteen. Yrityselämän edistämisessä ei käsitykseni mukaan ole mitään väärää. Keskittyisin Marjan tavoin edustajatyössäni mieluusti rahanpesukoneisiin, sohvakalustoihin ja kaukomatkailuun. Ja jos joku maksaisi “kiljuen” seksimatkani, en panisi lainkaan hanttiin.

Kolmekymppisen sutturan kuskaaminen Bang-cockiin tuntuu mielestäni hätävarjelun liioittelulta, koska lähitavaraa olisi siellä edullisesti tarjolla. Puhemies Sauli Niinistön moitteet tuntuvat tässä kontekstissa käsittämättömiltä, koska “pojat ovat poikia” ja onhan kotirouvien hyvinvoinnistakin pidettävä huolta.

Deamreiden kärkikaartilla on taipumusta nuoriin ja vereviin naisiin ja “suosi suomalaista” –iskulause on saattanut jäädä tinnittämään päähän onnistuneiden vappubileiden jälkeen. Puolikommarit ovat isänmaallisia ja sille nostan kunnioittaen hattuani. Evan ja EK:n herrojen kansallissosialistisista ajatuksista en menisi sata lasissa takuuseen.

Pitäkää huolta toisistanne ja jokainen lahjontaan taipuvainen voi milloin tahansa kilauttaa 050 309 2021 numerooni ja lähetän mielihyvin käyttötilini tiedot niille, joilla eurot polttavat taskujen pohjassa. Takaan, ettei puheluitamme äänitetä! Terveisiä keväisestä Loviisasta.

Voiko Viirilästä kehittyä matkailukylä?

2010-04-03T20:27:00.001+03:00

Matkailu on kauan ollut tärkeä elinkeino Kainuussa. Viirilällä ei ole rinteitä, mutta Kukkupekkiä myöden pääsee kanootilla Riissalmelle ja Ruukin myllylle syömään. Kukkupekkiä pitkin pystyy ajamaan myös perämoottorilla.

Katinkulta on ollut pitkään Kainuun matkailun lippulaiva. Mitään vastaavaa ei voi Viirilään tai kylille kuvitella, mutta Ahvenkoskelle suunnitellaan venäläisten omistamaa Sport Hotel kompleksia. Vastaavasti Holiday Club Resorts investoi lyhyen ajan sisällä sata miljoonaa euroa Lappeenrantaan. Se ei kuulema tarkoita sitä, että yritys unohtaisi Katinkullan.

Päinvastoin: se rakentaa Katinkultaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla seuraavan viiden vuoden aikana. Ruotsinpyhtään investoinnit ovat vain murto-osa tästä. Näillä näkymin urheiluhotelliin sijoitetaan 25 miljoonaa euroa.

Sekin on paljon rahaa. Tämän suven aikana saamme tietää, miten työt Ahvenkoskella lähtevät käyntiin. Löytyykö rahaa riittävästi? Viirilään vieritettynä tavoitteen on pitäisi olla BB-tasoista mikroinvestointia. Saadaanko sellaisia aikaiseksi? Liian aikaista sanoa juuta tai jaata, mutta Venäjän talouden nousu mahdollistaisi matkailubisneksen laajentamisen Kymijoen rannoilla.

Mahdollisuuksia on, mutta riittääkö tahtoa, tietoa ja taitoa?

Paikallispurkki, sisältötuotanto, pienuuden ekonomia

2010-03-19T21:15:00.001+02:00

Haluaisin piirtää, maalata ja kirjoittaa esille asioita sellaisina kuin minä yhteiskunnan näen.

Moni asia on jäänyt toteutumatta ajanpuutteen takia. Luin äsken muistiinpanoja meksikolaisesta Frida Kahlosta. Muistan hänet jännittävästä dokumentista, joka näytettiin telkkarissa viime vuoden puolella

Frida Kahlo (6. heinäkuuta 1907 Coyoacán, Meksiko – 13. heinäkuuta 1954 Coyoacán, Meksiko) oli meksikolainen taidemaalari, joka tunnettiin tuskaa, kuoleman läsnäoloa ja elon pimeää puolta ilmaisevista maalauksistaan. Kahlo maalasi laajan sarjan inhorealistisia omakuvia. Hän käytti voimakkaita värejä tyylillä, joka oli saanut vaikutteita Meksikon alkuperäiskansojen kulttuurista, mutta hänen tyylissään oli myös eurooppalaisia vaikutteita realismista, symbolismista ja surrealismista.

Frida oli kuvauksellinen, herkkä, kaunis
Oli niin järisyttävän uusi asia, miten hän ryhtyi kuvaamaan itseään
Oli tavattoman outoa, että nainen otti niin vahvan otteen omasta ruumistaan
Hän herätti outoja ajatuksia
Taidemaailman ihmelapsi Diego Rivera ja Frida Kahlo elivät myrskyisää yhteiselämää
Ei hän aina nauttinut vapaudestaan
Frida palasi siniseen taloon

Ruotsinpyhtään ruukissa 17.3.2010

2010-03-17T21:59:00.001+02:00

Ruotsinpythää Strömfors 17.3.2010

Yrittäjäbrunchi tänään Ruotsinpyhtää Strömforsin ruukinmyllyn ravintolassa.

Tilaisuuteen osallistui kymmenen yrittäjää, viisi virkamiestä, kaksi poliitikkoa.

Teemoina tänään:

- matkailu

- palvelu

- pendelöinti

- nettiradio

- Venäjä

- Urheiluhotelli

Videossa keskustellaan Ruotsinpyhtään ruukin komeasta talvimaisemasta. Keskusteluun osallistuvat Maarit Hämäläinen ja Jarmo Holopainen Oy Prima Partner Russia Ltd. yrityksestä. Yrityksen toimipaikkana on Ahvenkosken Markkinamäki. Hieno osoite markkinointialan yritykselle.

Wiirilä Loviisassa on pieni osa maailmaa

2010-03-07T19:30:00.001+02:00

Wiirilä Werkossa Wiikottain retrospektiivissä käsittelen radion, television ja Internetin tuloa pieneen globaalikylään.

Miten kylä on selvinnyt läpi vaikeiden aikojen? Muutokset ovat sävyttänyt Viirilää ja monia muita maalaiskyliä maassamme – ja Euroopassa.

Wiirilä Werkossa Wiikottain profiloi Viirilää globaaliksi kyläksi (The Global Village). Kahdentoista vuoden aikana on ehtinyt tapahtua uusia muutoksia ja siksi suunnittelemme retrospektiivistä projektia nykytilanteen ja uusien mahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Ennen muuta: kohde on hetki, ei kylä itsessään ole mitään erityistä ja silti olen vieläkin kiinnostunut Viirilän kehittämisestä. Mahdollisuuksia liittyy ikääntyvän asuntokannan uudistamisessa. Kunnossapidossa ja infrastruktuurin kehittämisessä riittäisi töitä uusille paikallisille yrityksille.

Mikroduunit kiinnostava viiriläläisiä

2010-03-06T13:40:00.001+02:00

Ingegerd Niemi osallistui 3.3.2010 kello 09 – 11 Mikroduuni-keskusteluun Sitrassa.

Yhdentoista hengen voimalla kehittelimme skenaarioita siitä, miten teknologia pelastaa meidät ja tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä dynaamisemman työnvälityksen.

Jos jokainen suomalainen ostaisi mikroduunia eurolla päivässä, syntyisi tästä uutta toimeliaisuutta kahden miljardin euron verran. Mikroduunit ja pikatyötarpeet eivät aktivoi ihmisiä ilmoittamaan paikallislehdissä, koska prosessi on liian hidas.

Putkirempan tekemiseen tarvitaan tekijä heti vuorokauden ajasta riippumatta. On paljon sellaista työtä, joka jää tekemättä ja asiat puolitiehen tai rempalle, jos emme kehitä nopeita GPS-pohjaisia mikroduunin välitysratkaisuja.

Suomi ei pärjää maastossa

2010-02-25T21:32:00.001+02:00

Suomalaiset eivät pärjää maastohiihdossa, ei luistelussa, ei mäessä, mutta ei syytä huoleen. Wiirilä pärjää verkossa uusilla keinoilla.

Tulemme taistelemaan

Luomme uutta

Emme jätä kaveria

Wiirilä Werkossa Wiikoittain

2010-02-24T11:13:00.001+02:00

Ruotsinpyhtään kunta muuttui vuoden 2010 alussa osaksi uutta suur-Loviisaa. Miten tämä muuttaa viiriläläisten identiteettiä ja elämää?

Wiirilä Werkossa Wiikoittain käynnistyi 1997 henkilökohtaisista lähtökohdista ja keräämme nyt voimia uuden hankkeen käynnistämiseksi.

Alkuperäiset verkkosivut ovat olleet poissa verkosta yli viisi vuotta. Niiden elvyttäminen onnistuu, koska aineisto on vielä tallella ulkoisella kovalevyllä, kunhan löytyy aikaa sivuston läpikäyntiin ja niiden lukemisen tueksi tarvitaan tietenkin ajankohtaista kommentointia.

Juttelin aiheesta viime vuoden puolella Heimo Veli Keitelin kanssa ja uusin käänne tapahtui tällä viikolla, kun yksi aktivisteista, Marjut Ståhls, soitti ja ehdotti projektia kylän aktivoimiseksi.

Hyperpaikallisuus sopii mainiosti teemaksi tälläkin kertaa ja päätimme tutkailla projektin käynnistämismahdollisuutta kehittämisyhdistys Sepran kautta. Mielenkiintoisia teemoja ovat:

Hyperpaikallisuuden lyhyt verkkohistoria (1997 – 2010 Wirby the Global Village)
Vanhojen kiinteistöjen korjaaminen, kunnostaminen, myyminen
Löytyisikö kiinteistöjen korjaamisesta pohjaa pienyrityspohjalle
Wanhassa Wara parempi antaa osviittaa vanhojen kiinteistöjen kiinnostavuudesta
Matkailun, B&B eli aamiaismajoituksen mahdollisuudet alueella
Mitä on tapahtunut 1997 – 2010 välisenä aikana?
Miten ihmiset jaksavat? (havaintoja muutoksen hallinnasta)
Maatalouden muutos (selviytymisstrategioita, uudet yhtiöt ja elinkeinot)

Aiheita riittää ja nuorison houkutteleminen tekijöiden joukkoon herättää kiinnostusta:

Sukupolvenvaihdosten suunnittelu maataloudessa ja yrityksissä
Vanhojen kiinteistöjen kartoittaminen ja uusiokäytön suunnittelu
Vesi- ja viemäröinnin kehittämisen tarjoamat uudet mahdollisuudet
Etätyö, pendelöinti Helsinkiin, Porvooseen, Kotkaan, Kouvolaan jne.
Pitäisikö Kurvikas – Svengis aktivoida yhdistykseksi uudelta pohjalta?

Muita käytännön kysymyksiä:

Projektin rahoitus (esim. yhteinen projektin aikainen pankkilainan)
Hallinnointi ja hallinnoiva taho (Kurvikas – Svengis ry)
Pikku Pääsiäinen kokemusten hyödyntäminen (tapahtumatuotanto)
Galaxia Gaalan uusiminen lähivuosina (esim. viisitoista vuotta myöhemmin)
Sponsoreiden hankkiminen: pankki, puhelinyhtiö, vesiosuuskunta jne.
Teutjärven puhdistussuunnitelman tekeminen tai teettäminen (oma erillisprojekti)
Loviisan taajaman ja kylien välinen yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun heijastukset

Paikallistason muut yhdistykset ja yhteistyö näiden kanssa

Nuorisoseurat (Ungdomsföreningen Enegården, Viirintalo…)
Martat
Metsästysseura
Eläkeläiset
Kolmannen sektorin toimijat

Projektin kestoksi ehdottaisin 2 – 3 vuotta, jos tämä sopii Sepralle.

Uusi kehityshanke Viirilään

2010-02-23T12:53:00.000+02:00

Kävin tammikuussa Niemellä, Viirilän Alakylässä ja keskustelimme kiinteistöjen kehittämishankkeista, sukupolvenvaihdoksista ja uusien asukkaiden houkuttelemisesta.

Keskusteluun osallistuivat Raimo Niemi, Ingegerd Niemi, Marjut Ståhls ja Helge Keitel.

Siinä vaiheessa emme vielä tienneet, miten projektia vietäisiin eteenpäin, mutta Marjut Ståhls soitti kännykkääni tänään ja pohdimme erilaisia vaihtoehtoja. Hakemuksen laatiminen ja jättäminen Sepralle edellyttää kuitenkin ensin ehkä Svengis – Kurvikas kyläyhdistyksen elvyttämistä.

Suuret menot eivät kaataneet Novaa

2010-02-09T09:31:00.002+02:00

Nova Groupin edustaja uudistaa talousteoriaa tulkinnallaan, että suuret menot ja vaalirahoitustuet eivät kaataneet Novaa ja Nova Groupia. Aikaisemmin konkursseista on voinut syyttää sydämetöntä verottajaa tai herkkänahkaisia velkojia, mutta Antero Merisalon mukaan seitsemän johtavan novalaisen konkurssirikossyyte johtuu poliisin “mielikuvituksesta”.

Minusta Merisalon ajatus on mielenkiintoinen ja siksi asian pohdintaa pitää jatkaa. Keh. Maa. Suo –yhdistyksen lahjoituksilla Suomeen saatiin porvarihallitus. Novan 100 000 – 400 000 euron panostus ei mennyt harakoille, koska sen jälkeen Suomi on syössyt lamaan ja sieltä nouseminen ei ole mahdotonta, mutta perin toivotonta kuitenkin.

Suomi tarpoo nyt niskojaan myöden velkasuossa. Valtio ottaa velkaa tuhansia kertoja enemmän kuin Nova. Samalla tavalla se panee veronmaksajat - siis meidät - suurten menojen maksumiehiksi. Velkaantumisen ideana on, että ökyrahaedustajien pullakahvit eduskunnan kuppilassa edelleen jatkuisivat ja etteivät virkamiehet ja -naiset nälkää näkisi. Ehkä poliisikin kuuluu pullamössöporukkaan.

Novaa syytetään konkurssirikoksesta, mutta lahjuksen vastaanottajat eivät poliisin mukaan ole syyllisiä. Tämäkin osoittaa luovaa ajattelua ja ennustaa Suomen nopeaa siirtymistä Luovaan Talouteen. Minusta lahjonnan vastaanottajien vastuuta pitäisi laajentaa, kun avokätinen auttaja joutuu vaikeuksiin. Onhan se kelvotonta, jos isänmaan ystävät pannan telkien taa ja poliitikot pesevät likapyykkinsä lahjapesukoneissa, matkustavat Nova-lipuilla, ostelevat sohvia Nova-alennuksilla, kuuntelevat 60-vuotuisjuhlissa Nova-artisteja, kompastelevat lautakasoihinsa, rakentavat ARA-asuntoja ja seitsemän seinähullua talousneroa laitetaan kiven sisälle.

On se niin väärin. Minusta parasta olisi rakentaa häkki eduskunnan ympärille, jotta rikos ja rangaistus eivät kääntyisi yhteiskunnassamme päälaelleen. Puhemies Niinistö työpaikkaterrorisoisi häkkipuluja ja –puudeleita, kunnes joka ikinen pyytäisi eroa tehtävistään ja siirtyisivät lopulta matalapalkkatehtäviin kansakunnan kaatopaikoille. Paskaduunia pitää olla riittävästi tarjolla tämän näytelmän varsinaisille rosvoille.

Ajatus saunan taakse viemisestä elää!

Kohta on vaalit ja miten noustaan eduskuntaan

2010-02-05T15:44:00.001+02:00

Niukkeneva vaalirahoitus jalkauttaa ja pienentää eduskuntavaalikampanjoita, kertoo layoutinsa uudistanut Kymen Sanomat 31. tammikuuta 2010.

Isot puolueet haluavat ehdokkaansa julkisuuteen kesään mennessä. Vanhasen jalkaleikkauksen takia Keskustan aikataulu venyy syksyyn puheenjohtajakamppailun takia.

Nyt uumoillaan, että henkilökohtainen vaalityö, aktiiviset tukiryhmät ja Internetin sosiaalisen median hallinta ratkaisevat entistä enemmän.

Samassa lehdessä Jutta Urpilainen epäilee vaaliallianssien syntymistä. Demareita pelottaa kokoomuksen ja keskustan vahva liitto, jonka erottamiseen ei riitä mikään muu kuin urpilaispuolueen nousu ykkösasemaan.

Joka tapauksessa ehdokkuuksia pohditaan monelta kantilta tukiryhmän kanssa. Pelitilanne on nyt toinen, koska vaalirahaa ei ole käytössä entiseen tapaan.

Jalkatyö nousee uuteen arvoon
Kasvot saatava näkyville turuilla ja toreilla
Internet ja sosiaalinen media on saatava vaalivankkurin veturiksi
Suosiiko uusi tilanne edelleen vanhoja partoja, jotka kansa tuntee?

Yrittämisen into on kadonnut Loviisan-seudulta

2010-01-30T13:25:00.001+02:00

Yrittäminen ei kiinnosta loviisalaisia. Viime vuonna perustettiin ennätysvähän yrityksiä. Innostusta yrittämiseen lama ei ole vielä kasvattaneet. Ihmiset pitävät kiinni työpaikoistaan kynsin, hampain.

Kunnissa ja kaupungeissa viritellään jälleen uusia strategioita. Työpaikkojen lisääminen ja työurien pidentäminen on kaikkien huulille. Valtiovalta ottaa velkaa, kun verotulot eivät riitä kulujen katteeksi.

Kuntien talousvaikeudet tulevat syvenemään tämän vuoden aikana. On arvioitu, että työttömyys nousee tänä keväänä hurjiin lukuihin. Nyt ollaan kymmenessä prosentissa. Kukaan ei ole rohjennut sanoa, miten korkealle pomppaamme kevään 2010 aikana.

Uusyrityskeskuksen tilastot näyttävät:

Viime vuonna: 40 yritystä ja 32 työpaikkaa
Vuonna 2008: 55 yritystä ja 56 työpaikkaa
Vuonna 2007: 48 yritystä ja 58 työpaikkaa

Näin heikkoa uusien yritysten perustaminen ei ole ollut viiteentoista vuoteen. Koko toimintoalueella Loviisassa ja Lapinjärvellä on 18 000 asukasta, joka innoitti 97 perustamiseen. Vuonna 2008 luku oli 137.

Uusia yrityksiä perustettiin kotipalvelu ja hoiva-alalle. Yli puolet uusien yritysten perustajista ovat naisia. Koko maassa perustettiin viime vuonna 30 400 yritystä. Vuonna 2008 uusia yrityksiä perustettiin Suomeen 33 600.

Vuoden 2009 aikana Loviisa – Lapinjärvi –akselilla lakkautettuja yrityksiä oli 87. Lamasta huolimatta toimintansa lopettaneiden lukumäärä arvioidaan yllättävän pieneksi.

Loviisan kaupungissa 15 550 asukasta ja kuvan vieressä olevat luvut viittaavat uuteen Loviisaan.

Koko maassa lakkautettiin viime vuonna 17 100 yritystä ja edellisvuonna 18 800.

Innovaatiopähkinöiden esittely innovaatiojunassa

2010-01-15T19:05:00.000+02:00

Innovaatiojunassa avataan tehtäviä eli pähkinöitä. Koko ideakokonaisuus avauttu melko mukavasti tässä keskustelussa. Arjen yksittäiset innovaatiot vallalla olevan kulttuurin tilalle...

Sotkamon matkailusta uutta tietoa

2010-01-06T15:46:00.001+02:00

Olen hankkinut uutta tietoa Sotkamo – Vuokatti matkailusta. Venäläisiä lienee tammikuun ensimmäisillä viikoilla keskimäärin 5 500 henkilöä.

Laman arvioidaan vähentäneen matkailijoiden määrää oletettua vähemmän.

Katinkullassa on ehkä jopa 3 000 asiakasta Venäjältä. Suurin osa tulee Moskovasta ja Pietarista.

Yhä suurempi osa saapuu omalla autolla. Sotkamo on valikoitunut perhematkailukohteeksi ja perhe tarkoittaa silloin lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja tuttavat. Ryhmään saattaa kuulua jopa viisitoista henkilöä.

Aktiviteetit ostetaan paikan päälle. Jotkut ostavat palveluja jopa 1 500 eurolla per kerta. Katinkullan vaikutus ulottuu Ranuan eläinpuistoon, joulupukinmaahan, Kuhmon Kalevala-kylään sekä paikallisiin palvelukohteisiin.

Suosittuja ovat vesikellunta, huskiajelu, laskettelu, murtsikkahiihto... Palveluiden tarjonta on monipuolistunut viime vuosien aikana.

Matkailu avartaa

2009-12-28T19:25:00.001+02:00

Vuokatti ei vedä matkailijoita entiseen tapaan. Paikalliset lehdet kertoivat, että tänä talvena Venäjältä tulee kolmekymmentä prosenttia vähemmän matkailijoita.

Venäläisten uusrikkaiden tilalla on nyt entistä enemmän tavallista keskiluokkaa. Se näkyi sekä parkkipaikalla että kaupoissa.

Vaikutus näkyy kaupoissa. Palasin äsken Sotkamon keskustasta ja Johanneksenpojissa oli yllättävän hiljaista.

Silmämääräistä ja subjektiivista havainnointiani ei voi pitää tarkkana, mutta muistissa on vertailukohtia vuosien takaa. Taantuma puree ainakin ulkomaalaisiin, mutta verottaako se myös kotimaista turismia?

Tilannetta seurataan ja kirjoitan aiheesta heti kun uutta tietoa tulee. Pitäisikö tästä tarjota juttua?

Uusi Summa 2012

2009-12-19T19:10:00.001+02:00

Summan tehtaan lopettaminen oli jatkoa Kymenlaakson sellu- ja paperiteollisuuden alasajolle. Sellun hinnan nousu saattaa tuoda lisäaikaa Kotkan Karhulassa toimivalle Sunilan sellutehtaalle, mutta aika kulkee vääjäämättä kohti uusteollistamisen tarvetta. Summa on jo saanut Googlen ja Winwind tuulimyllyjen tuotantoa alueelleen.

Hannu Karavirta, Cursor Oy:sta, kertoi 2007 suunnitelmista, jotka oli tehty Summan lopettamisen varalle. Korvaavien työpaikkojen luonnissa ei aikailtu. Paperitehtaan henkilökunnan profiloinnilla oli tärkeä rooli. Selvitettiin, millaista osaamista heillä oli ja millaista koulutusta tarvittiin.

Tehtäväprofiloinnit

Lisää ongelmia tuli Anjalan tehtaan paperikoneen samanaikaisesta sulkemisesta. Lähiseudun paperiteollisuudesta ei löytynyt korvaavaa työtä. Oli pakko etsiä paikkoja muualta tai muusta prosessiteollisuudesta.

Oman yritystoiminnan harkitseminen
Oman osaamisen arviointi

Uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan myötä alueelle avautui uusia mahdollisuuksia laajentaa ja vahvistaa toimialakenttää.

Uutta elinvoimaa
Uutta dynamiikkaa

Potkua muutokselle antoi valtion rakennemuutosraha ja Stora Enso nosti pottia omalla panoksellaan. Metsäjätti oli ilmoittanut halustaan kantaa paikallista vastuuta. Lisäksi hankkeeseen piti suunnata normaalia EU-rahoitusta.

Riittävän suuri rahoituspotti
Riittävän pitkäaikainen hanke
Tavoitteena luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä

Elokuvien ja dokumenttien totuudesta

2009-11-07T20:39:00.000+02:00

Elokuvassa totuus ja taru sekoittuvat kiehtovasti toisiinsa.

Näyttelijät simuloivat ihmisiä, jotka yleisö hyväksyy oikeiksi henkilöiksi.

Silti katsomme fiktiota. Miten dokumentit muuttavat asetelmaa?

Tuleeko jakeluun edes ripaus lisää totuutta?

Dokumentaristithan nykyään pumppaavat teoksiinsa entistä voimallisemmin omia mielipiteitään.

Kadonneen totuuden etsijät joutuvat kesällä lukemaan vintiltä löytämiään vanhoja lehtiä. Painettu sanahan on totta, eikö, mikäli ei ole mainosta, piilomainontaa tai propagandaa.

Tuulivoimakapasiteetti kasvaa hurjalla vauhdilla

2009-10-19T13:26:00.000+03:00

"Tuulivoima on ollut maailman nopeimmin kasvava energiabisnes viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 29% vuosittaisella kasvulla", kirjoittaa Talousguru 19.10.2009 Kauppalehti-blogissaan.

Tarkastelen tuulivoimaa lukuisissa kirjoituksissa lähiaikoina sekä printtimediassa että blogeissa. Aihe nousee Suomessakin tapetilla, kun valtioneuvosto valmistelee päätöstä syöttötariffeista.

Talousgurun mukaan maailmanlaajuinen tuulivoimakapasiteetti eli paljonko energiaa tuulivoimalla pystytään generoimaan on 12-kertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Toimialan kasvulle saa hakea yhtä nopeasti kasvanutta verrokkia kauan. Tuulivoima tuotti viime vuonna kokonaisuudessaan vain 1,3% koko maailman energiantuotannosta. Muutokset ja trendit ovat siis suosineet ja tulevat suosimaan tuulivoimaan keskittyneitä yhtiöitä. Eri asia on, onko jokin yksittäinen yhtiö kannatava osakkeenomistajille.

Ilmastonmuutoksen nimissä tuulivoimaa ajetaan meidänkin rannikolle. Alan yritykset työllistävät Suomessa kolmesta neljääntuhanteen henkilöä. Euroopassa uskotaan tuulivoimateollisuuden työllistävän reilusti yli satatuhatta ihmistä 2020 mennessä.

Talousguru jatkaa: "Kööpenhaminassa listattu Vestas on tuulivoimabisneksen suurin tekijä. Maailmanlaajuinen markkinaosuus Vestaksella on 20 prosenttia. Jenkkimarkkinoista Vestas pitää hallussaan noin 16 prosenttia ollen siellä myös suurin investoija koko bisneksessä. Joka puolelle lonkeronsa ulottava monialayhtiö GE sotkee lusikkansa myös tähän soppaan. GE Energy on markkinakakkonen ja kirinyt lähes Vestaksen kokoiseksi 19 prosentin siivullaan. GE:tä ei voida kuitenkaan kutsua uusiutuvan energian firmaksi, sillä heidän 7 miljardin renewables-bisnes (tuuli- ja aurinkoenergia) kuulostaa suurelta, mutta on vain alle 4% yhtiön giganttisesta 182 miljardin dollarin liikevaihdosta."

Vestas on tanskalainen

Talousgurun kertoo, että Vestas oli markkinoilla ehkä liiankin ylivoimainen vielä viisi vuotta sitten. Sillä oli yli 30% markkinaosuus kunnes kilpailijat ajattelivat tuulivoiman olevan “The business” ja panostivat tosissaan kasvuun.

Näyttää siltä, että suomalaiset teknologiayritykset innostuivat tuulivoimasta 2000-luvun alussa. Tuttuja kotimaisia nimiä asiantuntijapiireissä ovat Switch, Moventas, Ahlstrom, Hollming Wroks, Winwind jne. Suuren yleisön keskuudessa tuulivoimatoimijat eivät ole tuttuja. Liikevaihtoa syntyy vuositasolla miljardi euroa. Suurin osa komponentteista ja kokonaisuuksista menevät ulkomaille.

2Tähän väliin korostakin, että katson koko ajan historiallisia lukuja. Tuulivoimasta puhutaan, että sen osuus maailman energiantuotannosta on 8% vuonna 2015. Nuo luvut ovat kuitenkin vielä kaukaisia ennusteita, joten parempi katsoa toteutuneita lukuja ja miettiä voidaanko siitä jotain oppia. On joka tapauksessa selvää, että uusiutuvat energianlähteet tulevat yleistymään nopealla vauhdilla", Talousguru tiivistää

Suomi

Suomessa tuulivoiman moninkertaistaminen riippuu syöttötariffeista, joista päätetään ensi keväänä. Arvioita syöttötariffien suuruudesta on pyöritetty julkisuudessa. Meillä alan yritykset pyörittävät noin miljardin euron liikevaihtoa, joten olemme maailman mittakaavassa pieni toimija. Suurin osa tuotannosta menee ulkomaille. Kotimaiset projektit ja referenssit olisivat ilmeisesti tervetulleita.

Työttömyys

2009-10-12T21:41:00.001+03:00

Hesari kirjoittaa, että USA:n työllisyys toipuu taantuman vaikutuksista vasta vuonna 2017.
Työttömyydestä kasvaa sitkeä ongelma, johon on vaika keksiä tepsiviä lääkkeitä.

PT:n johtajan Jaakko Kianderin mukaan Suomen teollisuustuotanto rojahti kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Uusia tilauksia tulee huolestuttavan vähän. Metalliteollisuuden tilaukset ovat vähentyneet 45 prosentilla ja koko teollisuuden tilausvaje on 37 prosenttia elokuuhun 2008 verrattuna.

Työttömyysaste nousee meillä 11 %
Työllsiten määrä laskee tänä ja ensi vuonna 170 000:lla
Tilanne voi pahentua tästäkin, jos uusia tilauksia ei tule
Suomessa yksi viidestä työntekijästä työskentelee teollisuudessa
Koko teollisuus on menettänyt kymmenen vuoden kasvun ja vajonnut vuoden 1999 tasolle.

USA:ssa työttömyyden kasvu leikkaa yksityistä kulutusta, joka on tärkeässä asemassa maailmantaloudessa.
Yhdysvalloissa työttömänä on nyt 15,1 miljoonaa ihmistä.

Henkinen hyvinvointi

2009-10-08T21:54:00.002+03:00

Henkiseen hyvinvointiin kuuluvat terveys, toimivat ihmissuhteet ja itsearvostus, mutta myös hankalat tunteet kuten ahdistus.
Henkinen hyvinvointi on yksilöpsykologinen kokemus.

Vaikuttavia tekijöitä:

Toimeentulo
Vastavuoriset ihmissuhteet
Kyky kuunnella omia tunteitaan
Miten rauhoittaa pahaa oloa
Hyvinvointi voi joskus järkkyä
Terveydelliset ongelmat
Työn menettäminen
Avioero

Meillä on monenlaisia itseapukeinoja, joihin turvaudumme kriisitilanteissa.

Säännöllinen liikunta
Riittävä yöuni
Työstä palautuminen
Elämää tasapainottavat harrastukset
Läheisten tuki
Vaikeiden tunteiden jakaminen
Puhuminen helpottaa useimpia
Puhe jäsentää omaa mielenmaisemaa
Löydä syyt pahalle ololle
Itseymmärrys tuo hallinnan tunnetta
Kirjoittaminen voi olla yksi tapa purkaa pahaa oloa
Musiikin kuuntelu

Ahdistus ja masennus kuuluvat ohimenevinä elämään.

Lähde: Salla-Vuoristo Myllys / Terveystalon tiedotuslehti

Suomen vienti on kapea-alaista

2009-10-04T20:38:00.000+03:00

Suomen Pankin Erkki Liikanen varoittaa, että "Suomen vienti on liian kapea-alaista".

Totta hän puhuu ja näkee sen tilastoista. Laman jälkeen maailma muuttuu, mutta Suomessa muutostalkoot eivät vielä ole päässeet käyntiin.

SP:n mukaan tuotantomme supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia.

Kun investoinnit maailmalla käynnistyvät, pitäisi meillä olla tarjolla sellaisia tuotteita, palveluja, järjestelmiä ja osaamista, joille on kysyntää.

Miten hyvin olemme varautuneet tulevaan rakennemuutokseen?

Olemmeko vielä lainkaan saaneet käyntiin uusien tuotteiden kehittämistä? Olemmeko lähteneet hakemaan uusia markkinoita tuotteillemme ja palveluillemme?

SP:n näkemyksien mukaan kasvumme jää 2011 vain 1,6 prosenttiin. Taantuma on Suomessa ollut poikkeuksellisen raju vientiteollisuutemme rakenteen vuoksi.

Olemme erikoistuneet investointitavaroiden ja niiden komponenttien tuotantoon. Vientiteollisuutemme kapea-alaisuus jarruttaa nopeaa nousua.

- miten nopeasti pystymme sopeutumaan muutokseen?
- pystymmekö muuttumaan nopealla aikataululla?
- Venäjän bkt supistuu tänä vuonna kahdeksan prosenttia
- ensi vuonna Venäjä yltää ehkä 3 prosentin kasvuun

Venäjän talouskasvu saattaa jäädä pitkäksi aikaa alle totutun. Talouskriisi voi hillitä erityisesti investointien kasvua rahoituksen vaikean saatavuuden ja hinnan takia (korko 20 %).

- Kiinan näkymät ovat valoisammat
- kasvua tänä vuonna 8 prosenttia
- Kiina on jatkanut investointeja runsaan elvytysrahan turvin
- Kiina parantaa infrastruktuuriaan
- ulkomaista investointitavaraa tarvitaan vähemmän kuin toivomme

Tiura lensi Novalla

2009-09-16T21:04:00.003+03:00

Kansanedustajan kriisinhallinta on kultaisen laskuvarjon varassa. Tiura tarvitsi Novaa moniin tarkotuksiin, mutta 850 euron palautus ei hänen osalta selvittänyt sotkua.

Kerro kaikki heti ja kokonaan ei taida onnistua hänenkään osalta. Kertomuksesta tulee liian pitkä ja siksi se pätkitään päivittäisiksi lööpeiksi.

Nova skandaali ei ole ohi. Keskustan pomot joutuvat kohta kääntymään persaukisten pankkiirien puoleen. Nova-rahat joudutaan palauttamaan ja nokkela vaalirahoitustempaus vie puolueen mennessään. Olemme tulleet viimeiselle rannalle.

Picasso

2009-09-13T19:02:00.002+03:00

Picasson tuotantoon kuuluu kaikkiaan noin 50 000 teosta.

Luku sisältää:

- maalauksia
- grafiikkaa
- lavastuksia
- kirjojen kuvituksia
- keramiikkaa

Picasso keskittyi konkreettisten asioiden kuvaamiseen. Hän ei koskaa luopunut viittauksista todellisuuteen.

Ajattelutapoja pitää muuttaa

2009-09-04T21:37:00.001+03:00

Helposti sanottu, mutta ajattelun muutos vie aikansa. Nopeita muutoksia vaadittiin.

Radikaalit uudistajat saivat jalansijaa. Kyseenalaistettiin vain talous. Se oli virhe.

Myös yhteiskunnan piti muuttaa. Myös kansa piti ottaa mukaan muutoksen tekijöiksi.

Jäykkä komentotalous muuttuu uudistusten esteeksi. On päästävä poliittisiin uudistuksiin.

Vapauden pelko jarrutti kuitenkin muutosta. Glasnost tarkoitti avoimuutta.

Mestariteoksia puusta

2009-08-29T22:09:00.001+03:00

Aina välillä mestariteos pääsee yllättämään puun takaa. Tulevaisuudessa toivoisin, että yllätyksiä syntyisi rakennusteollisuuden piirissä.

Puurakentamisen aika ei suinkaan ole menneisyyttä meillä tai vaikkapa Venäjällä.

Elokuvien kuvitteellisessa maailmassa voisimme kehitellä uusia visioita omakutitaloasumisen elämäntyyleistä.

Puurakentamisen viennin kehittäminen oli ehkä utopistista 20 vuotta takaperin. Nyt voimme lähestyä uusien kulttiurien tarpeita vuorovaikutteisilla keinoilla.

Ratkaisuja ei enää tarvitse leijuttaa tavallisten ihmisten päitten ja päätöksenteon yläpuolella. Sähköiset suunnitteluympäristöt mahdoolistavat loppukäyttäjien osallistumisen suunnittelusta rakennuksen valmistumiseen.

Ranska suomalaisen silmin

2009-08-09T18:48:00.001+03:00

Kukaan ei häirinnyt meitä tuntemattomia.

Ranskaan tutustumisen fenomologiaa korostettiin kaikkien psyykkisten tilojen intentionaalisuudesta ja pöydälle tuodusta juomalasista.

Hassuja juttuja. Kirjoitin niitä huvikseni silloin.

Dramaturgina toimii kohtalon iva. Vapaus on sitä suurempi, mitä voimakkaammin sitä pyritään riistämään.

Tuon minä allekirjoitan viisitoista vuotta myöhemmin.

Muotokuvia Euroopasta

2009-08-07T19:02:00.001+03:00

RANSKA 15.3.1992. Olemme maalanneet muotokuvaa Euroopasta liiketoimintojen näkökulmasta.

Viitekehyksenä on oma ja asiakkaittemme liiketoiminta. Sekoituksen lisätään eurooppalaisia tapoja ja elämäntyylejä.

Tarkastelemme sitä kuvapintana, joka näistä eväistä syntyy.

Eurooppa avautuu kirjavana tilkkutäkkinä. Puunjalostajat ovat myyneet sellua, paperia ja sahatavaraa sata vuotta.

Konepajateollisuutemme lähestyy lähialueemme varakkaimpia asiakkaita haparoiden.

Parikymmentä vuotta myöhemmin näemme, että teknologiateollisuutemme pääsi hyvään alkuun, mutta nyt on edessä viennin rakennemuutos.

Koulujen alku tyhjentää matkakohteet

2009-08-06T20:16:00.003+03:00

Koulujen alku pakottaa perheet pois matkakohteista, kirjoittaa Kainuun Sanomat tänään.

Perhematkailijat kaasuttavat pois, kohti etelää, matkakohteista lähes sataprosenttisesti.

Elokuu on hiljainen
Syyskuu on vielä odottamista
Ruskamatkailijat tulevat lokakuussa
Urheilijat tulevat ensilumien myötä

Matkailu on syklinen ala. Perheiden kesäloman jälkeen asiakkaat muuttuvat. Ryhmämatkalaiset ja kokousmatkailijat astuvat vähitellen kuvaan. Myös eläkeläiset liikkuvat mielellään syksyllä, kun on hiljaisempaa ja hinnat edullisempia.

Lahdessa puuhataan tuulienergiaa

2009-08-01T18:46:00.001+03:00

Lahti Energia mainostaa tuulienergiaa. Tuotteen nimenä on Tuulenpesä: uusi tuulisähkötuote puhtaamman luonnon puolesta.

Sitä myydään kaikkialla Suomessa. Mutta miten Lahti tuulentupiansa tuottaa? Onko kaupungilla omia tuulivoimaloita?

Onko siellä tuulivoimaloita vai onko se pelkkä mainoskikka imagon vihreäksi maalaamiseksi?

Amerikassa on tuulivoiman suhteen suuria suunnitelmia. Tuulipuistoihin on tarkoitus rakentaa 5 000 megawatin edestä tuulen pieksemiä myllyjä. Suomalaiset yritykset kilpailevat hankkeista. Mukana varmaan The Switch, Moventa ja Winwind. Onko niitä muita?

Ensimmäinen Nokiani

2009-07-26T16:35:00.003+03:00

Suomi elää viennistä. Tämä hokema piti paikkansa 90-luvun laman jälkeen. Tällä kertaa asiat ovat toisin. Teknologia- ja metsäteollisuutemme muutospaineet ovat valtavat.

Unelmatehtaan taivaalla on pilviä

2009-07-25T17:51:00.003+03:00

Suomen teollisuusrakenne muuttuu tämän laman seurauksena enemmän kuin aavistamme.

Matkamme kohti uutta on vasta aluillaan.

Nokian haasteet ovat valtavat
Metsäteollisuus kutistuu
Teknologiateollisuus etsii uusia tarpeita

Juho Tunkelo viittasi kommentissaan professori Pekka Himasen "Suomalainen Unelma" -raportiin vuodelta 2007.

Suomalainen unelma -raportissaan professori Pekka Himanen analysoi uraauurtavalla tavalla kansakuntien ja alueiden menestymistä ja innovatiivista edelläkävijyyttä ja soveltaa päätelmiään Suomen tulevaan kilpailukykyyn globaalissa kilpailussa. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittaman Globaali verkostoyhteiskunta -tutkimuksen väliraportti tuo tärkeän lisän Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä ja menestymisen edellytyksistä käytävään julkiseen keskusteluun.

Professori Himanen avaa raportissaan näköaloja siihen, mikä luonnehtii innovaatioita ja luovuuden kulttuuria parhaimmillaan. Hän kiteyttää Suomelle käytännön johtopäätöksiä siihen, miten voimme vastata menestyksekkäästi globalisaation haasteeseen. Lisäksi hän käy läpi tutkimuksen ja johtopäätökset kansallisen tason innovaatiojärjestelmästä luoviin keskuksiin ja maailmanluokan yliopistoista luovuuden kulttuuriin.

Innovaatioraportin otsikolla Himanen haluaa uudelleenlanseerata "suomalaisen unelman" amerikkalaisen unelman" vastinpariksi. Suomalaisessa unelmassa luovuuteen yhdistyy yhtäläisten mahdollisuuksien etiikka.

Suomalaisessa unelmassa elämme Suomessa, joka on sekä luova että välittävä. Siinä innovaatiopohjaisen talouden menestys mahdollistaa yhtäläisten mahdollisuuksien rahoittamisen jatkamisen. Yhtäläisten mahdollisuuksien myötä puolestaan koko kansan potentiaali pääsee täydemmin jatkamaan taloutemme menestystä. Kyse on siis hyvän kehälle perustuvasta vastauksesta globalisaatioon.

Loviisan vanha kaupunki

2009-07-23T20:09:00.001+03:00

Loviisa tunnetaan sekä atomivoimasta että uinuvasta muusta toiminnasta.

Porvoo on hyödyntänyt vanhaa kaupunkiaan turismia varten tehokkaasti, Loviisa ei ole vielä päässyt käyntiinkään.

Ruususen uni jatkuu.

Liekö säteilyn syytä?

Nokian Ovi

2009-06-13T21:42:00.000+03:00

Maailman tärkeimmät matkapuhelinmarkkinat ovat USA:sta. Siellä jyllää Apple ja muut. Nokian OVI avautuu naristen ja se on kaukana Aps Storesta..

Nokialla on maailman tehokkain tuotantokoneisto, mutta palvelujen kehittäminen takkuilee. Yritys tekee niistä liian vaikeita.

Yhdysvalloissa 8 %
Maailmanlaajuisesti 37 %
Nokian palveluilla 2011 ehkä 2 Mrd. euroa.
Nokian palveluja ei ole markkinoitu tehokkaasti
Nokian palvelujen arvoa ei ymmärretä
Nokia oppii vähitellen ja parantaa kuin sika juoksuaan
Muutos on Nokialle "oppimisprosessi"
Oppi ei ole vielä mennyt perille
Nokia ei vielä osaa tehdä kuluttajapalveluja

Innovatiivisia kirjoituksia

2009-06-01T21:27:00.001+03:00

Keskustelin tänään mekaanisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta Euroopassa.

Mihin mennä?
Mekaaninen puu on marginalisoitunut
Euroopan omat suursahat ovat vahvoja
Keski-Eurooppa kuluttaa kuusta
Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan mäntyä

Nyt tarvitaan keinoja uusien polkujen avaamiseen. Tehtävä ei ole helppo: metsäteollisuus on menneisyytensä vanki.

Kiina
Intia
Aasia

Suuryritykset ovat tietenkin ylpeitä aikaisemmista saavutuksistaan. Pelkkä muutoksen käynnistäminen on työn ja tuskan takana. Yleensä remonttikäskyt tulevat ylhältä, mutta nyt pitäisi päästä vuoropuheluun asiakkaiden kanss.

Bluegrass Ruotsinpyhtäällä

2009-05-31T08:36:00.001+03:00

Ruotsinpyhtään Bluegrassilla on pitkä traditio. Tämän vuoden esitekuva on oivallinen.

Tapahtuma järjestetään 5. - 7.6.2009

Syntyperäisenä ruotsinpyhtääläisenä en ole koskaan osallistunut tapahtumaan. Osallistumattomuuteni ei ole mikään kannanotto. En vaan ole ehtinyt paikalle. Tuona ajankohtana olemme usein olleet jossain muualla.

Päätin kuitenkin laittaa julistekuvan blogiini muiden käyttöön. Alla on lyhyt kuvaus tämän päivän ohjelmasta.

Helge (su 31. toukokuuta 08:51)

Sumpli on kätevä työkalu.

Päivä menee Porvoossa. Tutkimme eilen laman merkkejä katutasolla Kotkassa ja tänään vuorossa on Porvoo. Selvitämme kuluttajien ja palvelutarjonnan kohtaamista. Hieno sää antaa hyvät raamit. Olemme keränneet aineistoa pitkin talvea ja identifioineet palvelujen muutostarpeita. Illalla on aikaa ja ensi viikolla ehkä paremmin "during office hours".

Ramboll

2009-05-29T20:18:00.000+03:00

Poikkesin tänään Cembio-päivillä. Ramboll esitteli siellä analyysi-, testaus- ja mittauspalvelujaan. Yrityksessä työskentelee kokeneita asiantuntijoita erilaisten ympäristö-, materiaali-, ja elintarvikeanalyysien sekä päästömittauspalvelujen parissa.

Ramboll toimii Lahdessa.

Viimeistele keksintö!

2009-05-22T22:54:00.002+03:00

Minut lähetettiin pieneen kaupunkiin viimeistelemään keksintöä.

Avoin innovointi
CHP eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Kimppakehittämistä tarvitaan
Koko arvoketjun hallinnassa iso työmaa
Toimitettava suurempia kokonaisuuksia
Teknologiateollisuus panostaa palveluihin
Yksilöllisyys, paikallisuus
Ympäristöystävällisyys
Parasta palvelua loppukäyttäjille
Kuumaa ja kylmää voi tehdä samoilla vehkeillä

Innovaatioita SHOK:ista

2009-05-20T16:50:00.001+03:00

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita toivotaan. Nopeasti uudistuvia kasvuyrityksiä kaivataan.

Sirpaleiset tukikuviot ja kannusteiden puute vaativat korjausta.

SHOK heittää peliin 200 - 300 miljoonaa euroa.

Saadaanko tällä rahalla innopajat tikittämääm uusia killer applikaatioita?

Teknologiateollisuus, konepajat ja investointihyödykkeiden valmistajat ovat suurissa vaikeuksissa. Tilauskannat ovat edelleen syöksyssä alaspäin.

Luovat ihmiset ovat usein herkkiä ja intuitiivisia

2009-05-09T20:49:00.002+03:00

He pystyvät toimimaan persoonallisuuden ulottuvuuksilla hyvin joustavasti, uskaltavat olla pehmeitä tai kovia tilanteen mukaisesti.

Irti stereotypioista
Antaudu mielikuvituksen vietäväksi
Kiiruhda hitaasti
Laiskottele
Kiihdytys ei kannata
Vältä ennusteita
Älä usko ohjelmiin
Letkajenkaksi
Uskalla hullutella
Siedä epävarmuutta
Esteet ihmisessä
Kitka synnyttää tulen

Tutkin Graffittia, ilmoitustauluja ja "virallista mainontaa" eri puolilla Suomea. Yritän selvittä, miksi underground-tuotanto on kiinnostavampaa, monipuolisempaa ja kiehtovampaa.

Virallisen mainonnan ja PR:n aivokuolemasta ei ole virallista ilmoitusta. Perinteinen lehdistö ja media ei tule ilmoitusta julkaisemaan. Ruohonjuuri tuottaa rikkaampaa ilmoittelua.

Osaavaa Palvelua

2009-05-09T07:44:00.001+03:00

Jorma Ollilan mielestä Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiseen ja palveluihin. Meillä on tähän asti uskottu teolliseen tuotantoon.

Tästä taantumasta ei nousta teollisella tuotannolla. Tanska ja Ruotsi ovat onnistuneet palvelusatsauksissaan paljon paremmin kuin Suomi.

Kone ja Wärtsilä nimettiin teollisen palvelutuotannon iduiksi. Nokiakin tähtää palvelujen lisäämiseen.

Innovaatiot eivät enää ole teknologisia, vaan ne lähtevät kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista.

Kasvuodotuksia ei tule rakentaa entisen rakenteen pohjalle. Tekes on jo lisännyt tuotekehityspanoksia palveluihin.

Humanistien ja insinöörien välistä yhteistyötä tarvitaan. Työyhteisöjen virikkeellinen ympäristö on tullut tärkeäksi.

Lähde: HS 6.5.2009

Louis Vuitton, Pariisi

2009-04-28T23:19:00.001+03:00

Harvoin tulee ajatelleeksi, että laukkufirma Louis Vuitton on puunjalostusyritys, joka käyttää poppeleita laukkujen runkorakenteissa.

Poppeli
Pyökki
Okoume

Puun pitää olla vaaleata ja vesitiivistä. Tämä maailman vanhin "muotitalo" on myös osa matkailuteollisuutta.

Puun lisäksi LV käyttää tuotteissaan palhon nahkaa. Tanska on tärkeä nahkan toimittaja.

Pohjoismaissa nautojen ja vuohien nahoissa on vähemmän pörriäisten pistosjälkiä.

E71 kirjoituksen ideana on asettaa vastakkain viime vuosisadan ja tämän aikakauden trendejä. Jätehuolto saattaa olla tärkeämpää toimintaa Italiassa kuin Luis Vuittonin matkalaukkujen hankkiminen.

Kaikki eivät ole kanssani samaa mieltä. Haluan vain hennosti huudahtaa, että brändien aikakausi on auttamattomasti ohi.

Talouakriisin pudotusvaihe

2009-04-22T20:11:00.002+03:00

Talouden taantuma on iskenyt nopeudella ja voimalla vientiteollisuuteen.

Yritysjohtajien mielestä markkinat ovat pudonneet "hallitsemattomasti".

Kestää aikansa ennen kuin jälleenmyyjien varastoihin kertyneet varastot on saatu purettua.

Sen jälkeen on sovittava uusista toimitusmääristä.

Oikean "alhaisemman toimitusmäärän" määrittely on arvailujen varassa, koska kuluttajien aikomuksia on vaikea ennakoida nopean syöksykierteen aikana.

Metsäteollisuutemme on oireillut pitkään, mutta kuvaan kuuluu, että Nokiakin kamppailee kannattavuutensa palauttamiseksi.

Nyt [julkisuudessa] monet ovat näkevinään "valoa tunnelin päässä". Nämä valoilmiöt ovat kuitenkin johtajien hartaita toiveita siitä, että käänne tulee jossain vaiheessa.

Tuleehan se, mutta moni kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Laman jälkeinen maailma ei nouse jaloilleen entisessä muodossa. Tulemme näkemään paljon yritysjärjestelyjä. Suurimmat kohdistuvat metsäteollisuuteen. Pankkijärjestelyt saattavat kuulua samaan isoon pakettiin.

Ranskasta Suomeen

2009-04-17T22:33:00.002+03:00

Ammershwihr 22.11.1992 matka Suomeen alkoi kello 12:03. Seuraavana päivänä Saksassa "Motel Eingang" kello 04:45. Ulkona satoi, kurja keli, olimme ajaneet 780 kilometriä. Täältä matka jatkui kohti Lybeckiä.

Historialliset analyysit jatkuvat

Saimme tiedon, että Ruotsi devalvoi 10 prosentilla. Matkustimme TT-Linellä Trelleborgiin. Tiet olivat onneksi Tukholmaan asti kesärengaskunnossa. Selvisimme kesärenkailla Sotkamoon asti.

Danderydin paikallislehti kirjoitti 90-luvun talouskriisistä. Ruotsin työttömyys oli noussut 2,9 prosentista 5 prosenttiin. Numerot kertoivat, että kansankoti valmistautui ankeaan jouluun.

Pääsyylliseksi osoitettiin Ruotsin huikea ulkomaanvelka 700 - 900 miljardia kruunua.

Seitsemäntoista vuotta myöhemmin olosuhteet USA:ssa ovat samanlaiset. Suomi ja Ruotsi selvisivät lamasta uudistumalla. Suomi toteutti rökäledevalvaation ja sai kilpailukykynsä takaisin. Nokia lähti nousuun.

Miten tällä kerralla käy? Olemmeko yhtä onnekkaita?

Finnpro mainostaa itseään

2009-04-12T09:49:00.002+03:00

Minne meneekin, tärkeintä on pystyä erottautumaan joukosta.

Mannekiinina on Seija Lukkala, Globe Hope Ltd:sta.

Suomen menestyksen asialla ollaan näin:

Mitä paremmin tunnet kansainvälisen kohdemarkkinan sitä helpommin sinun on poiketa eduksesi kilpailijoista.

liiketoiminnan ymmärrystä
kumppanuutta
apua markkina-aseman rakentamiseen
huomatuksi tulemisen tukemista

OVI vai Flickr?

2009-03-15T16:45:00.004+02:00

Olen vertaillut Nokian OVI ja Flickr-palveluja. OVI on monipuolisempi, mutta Flickr tuntuu käyttökelpoisemmalta bloggaajan näkökulmasta.

OVI on minulle uudempi tuttavuus
Molemmat toimivat mobiilisti

Yllä oleva kuva sopii myös digitaalisten palvelujen kauppiaille.

Koska Kiina ohittaa USA:n?

2009-02-20T20:17:00.006+02:00

Kiinan talousihme on muutamassa vuodessa ohittanut yksi toisensa jälkeen edellään kilpailevia maita: Italian, Britannian, Ranskan, Saksan ja kohta Japaninkin.

Juuri nyt Yhdysvallat ja Kiina tarvitsevat taloudellista yhteistyötä enemmän kuin koskaan, ja niiden on kuunneltava toisiaan herkästi.

Minne Kiina siirtää dollarireservinsä?
Onko arvaamaton USA enää jatkossa oikea Kiinan dollarivarantojen kohde?

Hesasri kertoi eilen, että Obaman hallitus on nostanut hikikarpaloita Kiinan johtajien kasvoille, mutta silti rouva Clinton teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Kiinaan.

Mitä KK-Net tekee?

2009-02-04T20:08:00.001+02:00

Tuemme kansainvälistyviä yrityksiä tehostamalla näiden markkinointia ja asiakashankintaa sekä perinteisin, että nykyaikaisin toimintatavoin.

KK-Net hyödyntää verkkopohjaisia vuorovaikutusympäristöjä ja web 2.0-pohjaisia apuvälineitä.

Ajatuksena on lisätä asiakkaan tuottavuutta vähentämällä uusille markkinoille siirtymisen kustannuksia ottamalla käyttöön uusi markkinointitapa perinteisen rinnalle.

Lisätietoja saa perinteisin keinoin: lähin puhelin + 358 50 309 2021.
Soitellaan!

Produal Oy Kotka

2009-02-03T17:56:00.001+02:00

Yritys suunnittelee ja valmistaa kiinteistöautomaation mittaus- ja säätölaitteita.

Tarkka ja luotettava mittaus on toimivan säätöjärjestelmän perusta.

Yrityksen nettisivut kertovat, että korkealaatuiset ja nykyaikaiset tuotteet ovat helposti asennettavia ja käytössä pitkäikäisiä.

Produal: "2.1.2009 Kotkalaisella Produal Oy:lle uusi toimitusjohtaja. Ari Mårtensson on aloittanut Produal Oy:n uutena toimitusjohtajana 2.1.2009.

Entinen toimitusjohtaja Harri Väkevä jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa keskittyen myyntitehtäviin."

Yhden miehen yhtiö aloittaa viennin | Kauppalehti.fi

2009-01-27T11:32:00.001+02:00

Laitan tämän muistiin ja juttelen aiheesta Alfin kanssa. YOCOAIR ilmanraikastaja-/hajunpoistajat ovat täysin tuoksuttomia ja turvallisia astmaatikoille ja hajuallergikoille. Yocoair antaa helpotusta myös eläinallergikoille. Klikkaamalla "Tuotteet" painiketta pääsette tutustumaan myös muihin esillä oleviin tuotteisiin.

Yhden miehen yhtiö aloittaa viennin | Kauppalehti.fi: "Yocomar tuottaa hajusteetonta ilmanraikastinta sairaaloille

Maailmalla jylläävä taantuma on iskenyt suomalaisiin vientiyrityksiin. Kun tilauksia ei tule, joutuvat yritykset irtisanomaan ja lomauttamaan massoittain työntekijöitään.

Pieni sipoolainen Yocomar haluaa kuitenkin uida vastavirtaan. Yhtiön ainoa palkollinen, toimitusjohtaja Börje Hedkrok puhkuu intoa, sillä hän aloittaa hajusteettoman ilmanraikastimen Yocoairin viennin Eurooppaan ja Venäjälle.

Hajusteettomia ilmanraikastimia käytetään erityisesti sairaaloissa. Yocoair-suihke neutralisoi pahat hajut.

– Meidän asiakkaamme toimivat kapealla sektorilla, joihin lama ei ole toistaiseksi vaikuttanut. Olen työstänyt vientiä nyt vuoden verran. Jos tuotteitamme ostetaan Suomessa ja Ruotsissa, niin miksei Keski-Euroopassa, Hedkrok laskee."

Suomessa on 5 000 softataloa ja monet heistä Nokian varassa

2009-01-26T11:06:00.004+02:00

Nokian 700 miljoonan euron säästökuuri iskee suomalaisiin softataloihin. Eräässä seminaarissa kerrottiin, että suomalaisia softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimpia Nokiaa palvelevia suomalaisia softataloja ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

Kaupallinen maailmakuva

2009-01-17T21:23:00.002+02:00

Maailmankuvani on tarkasti rajattu: se on pallon muotoinen taivaankappale, jolla on edelleen satoja valtioita, joissa puhutaan mieletön määrä erilaisia kieliä. Minun pitäisi lähestyä maailmankansalaisia verkon kautta yksilöllisillä viesteillä. Mutta ennen kaikkea haluan keskustella heidän kanssa

teknologioista
tarpeista
ostosuunnitelmista
päätöksenteosta

Haasteeni on kaupankäynti verkkoympäristössä. Teoriassa sen pitäisi olla helppoa, mutta vaikeudet alkavat, kun ryhdyn viemään hankkeita käytäntöön.

Ennakkokäsitykseni "täydellisestä maailmasta" ei käy toteen.

Lähetetään Lama Lomalle

2009-01-13T09:37:00.002+02:00

Eilinen keskustelu Hantro Product Oy:stä innoitti kirjoitaamaan oululaisista teknologiayrityksistä ja vähän laajemminkin laman lomalle lähettämisen tarpeellisuudesta. Todellisuudessa tämän aamun talousuutiset eivät olleet kovin rohkaisevia, mutta ylä- ja alamäen jatkumo ei tunnu yllättävältä. Matalaan lentoon pitää tottua.

Lähetetään Lama Lomalle

Tiistai, Tammikuu 13, 2009 9.36 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Harrastukset, Raha & valta, Sijoittaminen, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Teknologia, Työ & bisnes, Cash-Flow 2.0

Keskustelin eilen tuntemattoman henkilön kanssa verkossa Oulun työnmarkkinatilanteesta. Hänen mielestä tilanne yrityksissä on pahempi kuin, mistä julkisuudessa puhutaan. Työnsaanti tuntuu erityisen vaikealta. Pienyrittäjät kertovat, että tuotemyynti pysähtyi pari viikkoa ennen joulua kuin seinään. Toisaalta, kaikki toimii, töpselistä saa sähköä, bensa on halventunut ja ihmiset ovat hyväkuntoisen oloisia. Missä on totuus?

Lama ei ole ehtinyt katutasolle. Se on muuttumassa mielentilaksi. Monet puhuvat lamapuheiden ja kirjoituisten psykologisista ulottuvuuksista. Jotkut ovat Suomessa käärmeissään medialle, joka lietsoo lamaa otsikoissa ja avauspuheenvuoroissa. Palataan Oulun seudulle.

PKC Group, elektroniikan sopimusvalmistaja, yt-neuvottelee 300 hengen lomauttamisesta Kempeleen yksikössä. Toimitusjohtaja Harri Suutarin mukaan lomautusten kesto on useita kuukausia. Elektrobit vähentää langattomasta liiketoiminnasta 57 henkilöä toimistoistaan Espoossa, Oulussa, Oulunsalossa ja Tampereella.

Motiivin blogiini sain Hantro Products Oy:stä. Digitoday kertoi 22.5.2007 klo 10:11, että ”suomalainen mobiilivideon kehittäjä Hantro Products Oy on myyty amerikkalaiselle videopakkauksen markkinajohtajalle On2 Technologies -yhtiölle. Pääosin osakkeina maksettava ja kauppahinta lähestyy sataa miljoonaa dollaria. Kauppahinta on sidottu osittain Hantron tämän vuoden (2007) tulokseen. Hantron omistajat saavat toukokuun 18. päivän kurssilla laskettuna noin 12 prosenttia on2:n osakkeista. Potin arvo on 3,38 dollarin kurssilla 54,8 miljoonaa dollaria. Kauppaan kuuluu myös 6,8 miljoonan dollarin käteisosuus, josta suuri osa menee järjestelykuluihin”.

Kaupan jälkeen On2 Technologies –yhtiön osakkeiden arvo on laskenut rajusti. Mitä Hantrolle mahtaa tällä hetkellä kuulua? Onko Eero Kaikkonen vielä mukana kuvioissa? Kyselen mielenkiinnosta, koska ajatuksenani on kirjoittaa entistä enemmän ja useammin Pk-yrityksistä.

Digitoday kertoi 22.5.2007 artikkelissaan: “Hantron asiakaskuntaan kuuluvat maailman johtavat matkapuhelinvalmistajat Nokia, Samsung ja Motorola sekä 18 maailman johtavaa puolijohdevalmistajaa kuten Freescale, LSI ja Sanyo. Hantron videokoodausta hyödynnetään jo yli kahdessa sadassa miljoonassa puhelimessa. Sijoituspalveluja tarjoavan Bridgewell Limitedin maaliskuussa 2007 julkistaman markkinaselvityksen mukaan Hantro on alansa markkinajohtaja. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 75 videokoodausteknologian ja ohjelmoinnin ammattilaista.”

Näistä tuntemattomista suuruuksista pitäisi kirjoittaa paljon enemmän. Nokiat ja metsäjätit pystyvät huolehtimaan omasta tiedottamisestaan, mutta näistä pienissä saattaa olla piilevää hiivaa, joka paisuttaa taikinaa viimeistään, kun lama lähtee lomalle.

Timmerbacka Cencorpin toimitusjohtajaksi (Taloussanomat)

2008-12-23T19:33:00.001+02:00

Timmerbacka Cencorpin toimitusjohtajaksi (Taloussanomat): "Cencorpin toimitusjohtajaksi on nimitetty Hannu Timmerbacka. Yhtiön vt. toimitusjohtajana on toukokuusta lähtien toiminut yhtiön telelaiteliiketoiminnnasta vastaava johtaja Hannu Seppälä.

Automaatiotekniikkaa elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudelle toimittavan Cencorpin toimitusjohtajaksi on nimitetty Hannu Timmerbacka, 58, Hän on toiminut viimeksi Sasken Finlandin ja Botnia Hightechin toimitusjohtajana.

Cencorpin aiempi toimitusjohtaja Jouni Suutarinen ilmoitti jättävänsä yhtiön toukokuussa. Vt. toimitusjohtajana on siitä lähtien toiminut yhtiön telelaiteliiketoiminnnasta vastaava johtaja Hannu Seppälä.

Helge: Lue lisää Taloussanomat -lehdestä.

Suomen innovaatiojärjestelmä uusiksi

2008-12-06T16:13:00.004+02:00

Suomen innovaatiojärjestelmään kuuluvat yritysten lisäksi yliopistot, Tekes, VTT, Sitra, Keksintösäätiö, Suomen Akatemia, Teollisuussijoitus ja TE-keskukset. Tuorein tulokas ovat shokit, strategiset keskittymät. Sitten seuraavat vielä Finpro ja Finnvera.

Näissäkö innovaatiot syntyvät? Virkamieskoneiston harteilleko lastaamme suomalaisen liike-elämän uudistumisen?

Sitran innovaatiojohtajaksi Nokiasta runsas vuosi sitten siirtynyt Mikko Kosonen: ”Sitran rooli on mahdollistaa systemaattinen muutos Suomessa. Sitra on riippumaton toimija, kun pitää toimia nopeasti...”

TiVIT-seminaariissa Finlandiatalossa puhunut Kosonen puhui selvää suomea ja antoi ymmärtää, että tarvetta muutokseen on, mutta miten betonisoidut menetelmät puretaan, kuinka byrokratian kiemuroita päästään eroon?

Heitän tässä ulkomuistista muutamia avainsanoja:

Avoimuus
Yhteistyö
Nopeus
Ketteryys
Asiakas
Yhdessä
Palvelu
Tarve
Hyvinvointi
Hyvä elämä

Metropolia AMKK Mikkelistä

2008-12-05T15:41:00.001+02:00

Osallistuimme Olli Kallion kanssa kuluneella viikolla Finlandia-talossa järjestettyyn TiVIT seminaariin, jonka kehyksenä on 60 miljoonan euron ICT-kehityshanke. Puheenvuoroissa havaitsimme, että ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot haluavat olla mukana rakentamassa menestysalustaa tulevaisuuden Suomelle.

Metropolia ammattikorkeakoulusta oli useita edustajia paikan päällä. Muistiinpanojeni perusteella oletan, että Metropolia on Mikkelistä kotoisin. Eihän ihmisen nykyään tarvitse luottaa muistiinsa vaan päätin äsken googlata ja selvittää, mikä Metropolia?

Yliopistoilla ja korkeakouluilla on hienot nimet. Aalto-yliopisto ja Metropolia-ammattikorkeakoulu. Mennään asiaan. Tapasimme muitakin tuttuja, mutta ensin tämä AMKK. Tässä ote heidän kotisivultaan.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö

Tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa osana muita perustehtäviä – opetusta ja aluekehitystä. T&K-hankkeet ja toimeksiantoprojektit toteutetaan koulutusohjelmista muodostuvissa klustereissa, joilla on toimivat yhteistyösuhteet metropolialueen elinkeino- ja työelämän kanssa.

Metropolian opiskelijoille ammattikorkeakoulun T&K-työ tarjoaa innostavan mahdollisuuden soveltaa ja syventää omaa osaamista sekä kehittää työelämässä ja yritystoiminnassa tarvittavia taitoja. Yhteistyökumppaneina T&K-hankkeissa ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja henkilöstöllä ovat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kansalliset että kansainväliset toimijat.

T&K-työssä painotamme eri koulutusalojen sekä koulutusalojen ja työelämän välistä yhteistyötä. Rakennamme ja hyödynnämme aktiivisesti kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Verkostoyhteistyö palvelee niin Metropolian omia kuin yhteistyökumppaneidemme tavoitteita.

Metropolian T&K-työn vahvuuksia ovat monialaisuus, eri alojen korkeatasoinen asiantuntijuus sekä käytännönläheinen innovaatiotoiminta uusien tuotteiden, välineiden, toimintamallien, prosessien sekä palvelujen kehittämisessä ja olemassa olevien parantamisessa. Metropolian T&K-työn strategisia painopistealueita ovat:

Energiaa ja ympäristöä säästävä puhdas teknologia
Älykkäät järjestelmät ja palvelut
Metropolialueen innovatiivinen ja raportoiva infrastruktuuri
Palveluliiketoimintamallit, palvelumallit ja toimintakonseptit
Menetelmien ja prosessien vaikuttavuus ja laatu
Oppimisteknologia ja digitaalinen media
Ammattikuvien muutosten ennakointi

Tutustu Metropolian T&K-strategiaan.

Netura Draft » Verkostosta vauhtia

2008-12-03T16:24:00.001+02:00

Kompastuin (stumbled upon) Joona Nuutisen blogiin Jaikun kautta. Näin Joona kirjoittaa Neturan blogissa.

Netura Draft » Verkostosta vauhtia: "Olen jo pitkään määrätietoisesti rakentanut liiketoimintaverkostoani. Järjestämällä Mediatuottajien verkostokohtaamista olen samalla tutustunut yli 80 mediayrittäjään vuoden 2008 aikana. Verkostoituminen on mahdollistanut aivan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi eVideo-yritysvideopalvelun kehittäminen ei olisi aikaisemmin ollut mahdollista, mutta löydettyäni mahtavia yhteistyökumppaneita, pystyimme yhdessä rakentamaan toimivan tuotteen."

Nyt on myynnin aika - Kolumni - Tietoviikko

2008-11-26T09:10:00.001+02:00

Mikko Setälä kirjoittaa TiVi-kolumnissaan "Nyt on myynnin aika".

Nyt on myynnin aika - Kolumni - Tietoviikko: "Nyt on myynnin aika. Suuren Pohjan Sodan jälkeen Ruotsin kansantalous oli kuralla.

Kaupan arveltiin piristävän taloutta ja vuonna 1731 göteborgilaiset perustivat Itä-Intian Kauppakomppanian. Sillä oli laajat oikeudet myydä tuontitavaraa niin Ruotsiin kuin maan ulkopuolellekin sekä velvollisuus maksaa veroja valtiolle kunkin suoritetun matkan jälkeen.

Aluksi Itä-Intian Kauppakomppania menetti joka neljännen laivan lasteineen, mutta kauden lopulla kaikki matkat onnistuivat erinomaisesti. Kauppakomppanian ensimmäiset 35 vuotta olivat erittäin menestyksellisiä. Matkat antoivat sijoittajille keskimäärin noin 40 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle.

Kauppakomppanian menestys perustui markkinoiden tarpeiden ymmärtämiseen, kaupankäynnin ja merenkulun osaamiseen sekä hallittuun riskinottoon.

Kauppakomppanian synnyttämä kaupankäynnin perintö elää edelleen voimakkaana, ja suomalaisissakin kauppakeskuksissa on helppo bongata maamme entisestä länsiosasta kotoisin olevia kauppaketjuja kuten Hemtex, Clas Ohlson, Din Sko, Indiska, Biltema, H&M, JC, OnOff, PoP, Gina Tricot ja KappAhl, Ikeasta puhumattakaan.

Kaikkien näiden liikeidea perustuu siihen, että ne ymmärtävät asiakkaittensa tarpeita, tuovat tai teettävät tavarat halvalla muualla ja ennen kaikkea myyvät ja markkinoivat ahkerasti.

Tietojenkäsittelypalveluyritysten liikevaihto työntekijää kohden oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 146 000 euroa ja kokonaispääoman tuotto hieman alle seitsemän prosenttia.

Kaikkien innovaatioiden, harkitun riskinoton ja tuhansien ihmisten työpanoksen seurauksena saatu tuotto pääomalle on vain hieman parempi, kuin mitä pankit maksavat kenelle tahansa – ilman mitään työpanosta.

Jos olisin töissä tällaisessa firmassa, olisin Syvästi Huolissani."

Koko kolumnin luettuani olen tietenkin sataprosenttisesti samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Myyntimiehiä ja naisia tarvitaan, koska muuten innovaatiot jäävät T&K osastoille odottamaan aikoja parempia. Huonoja esimerkkejä Suomesta löytyy pilvin pimein.

Live Jaikua Slush Helsinki 2008 Startup tilaisuudesta

2008-11-24T17:20:00.001+02:00

Kokeilin live raportoinita Jaikussa ja heitän sen tänne keskustelun jatkamiseksi.

Live Reporting From Slush Helsinki

Maanantai, Marraskuu 24, 2008 15.50

Kokeilen etäraportointia Slush Helsinki -tilaisuudesta. Paikan päälle lienee ainakin Kurt Linderoos ja Janne Saarikko seuraa tilaisuutta videon välityksellä. Päätin testata uutta rapo muotoa ja tuoda raportin tänne jokaisen nähtäville. Liittymällä Jaikuun voitte kommentoida kommentointia ja samalla voimme kehittää uusia tapahtumaraportoinnin keinoja.

Visualradio raportoi etänä videon pohjalta Loviisasta (Helge)
Kaikki Jaikujat, jotka raportoivat Slush Helsingistä
Kitti raportoin paikan päältä (tässä yksi raposarja ja lisää Kittiä Kaikki Jaikut linkin kautta)

Tilaisuuteen osallistuu nelisensataa onsite osaanottajaa. Kymmenen minuutin päästä alkaa paneeli, joss päivän tapahtumia vedetään yhteen.

Voitte seurata streamia tässä osoitteessa (parvi)
(tämä ilmeisesti katoaa tilaisuuden jälkeen)

Jos Innovaatiotoiminta olisi kymmenen kertaa helpompaa

2008-11-24T10:54:00.001+02:00

Marraskuu 24, 2008 Kirjoittanut Helge V. Keitel

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.

Oma älypuhelin
Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
Softaa autoteollisuudelle

Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.

Taloussanomat tulostiedot kertovat

Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.

Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.

Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.

Miksi Apple onnistui?
Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu

Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.

Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.

Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)

Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.

Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.

IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä

”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.

Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.

Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!

Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”

Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.

EBmies kertoo sisäisistä kuppikunnista.

The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?

Mitä mieltä olet tästä, Olli?

2008-11-23T16:54:00.002+02:00

KONSULTOINTI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Hankinnan kuvaus

Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy pyytää tarjoustanne konsultointi- ja asiantuntijapalveluista. Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy tarvitsee omassa toiminnassaan ja hallinnoimiensa hankkeiden käyttöön eri toimialojen ja eri yritystoiminnan osa-alueiden asiantuntijapalveluja.

Tässä meille tärkeä kohde
Sopisi yhteistyökuvioon TP
Juttelen yhteisprojektista HT:n kanssa
Voimassaoloaika: 1.1.2009 - 31.12.2010
Tarjous: 12.12.2008 16.00

Sopimus koskee alle 15.000 euron toimeksiantoja, joita Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja sen hallinnoimat hankkeet tilaavat omien tarpeidensa mukaan sopimuskauden aikana Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n tekemän puitesopimuksen mukaisesti.

Toimialat

Hyvinvointi
Sosiaali- ja terveys
Metalli
Muovi
Metsä- ja Puu
Bioenergia
Matkailu
Kauppa
Palvelu
Yleispalvelu kaikille toimialoille
ICT
Teemat
Lainopilliset palvelut
Yrityskauppapalvelut
Sukupolvenvaihdospalvelut
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
Laskentatoimen palvelut
Verotusneuvontapalvelut
Kirjanpitopalvelut
Tilintarkastuspalvelut
Puu, ympäristö ja maatalouden asiantuntijapalvelut
Insinööritoimistopalvelut
Liikkeenjohdon konsultointipalvelut
Laatu - ja Sertifiointipalvelut
Kansainvälistymispalvelut
Rakennusten suunnittelupalvelut
Vientipalvelut
Keksintö- ja patenttipalvelut
Projektinhallintapalvelut
Projektien arviointipalvelut
Tuotekehityspalvelut
Muotoilupalvelut
Logistiikkasuunnittelupalvelut
Esimiestyön- ja johtamisen konsulttipalvelut
Myynnin kehittämispalvelut
Kielipalvelut (EU:n viralliset kielet)
Käännöspalvelut (EU:n viralliset kielet)
Verkostoitumis- ja verkostojohtamisen palvelut
Työnohjauspalvelut
Mainostoimistopalvelut
Markkinointipalvelut
Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut
Sähköisen kaupankäynnin palvelut

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden näkymät

2008-11-16T17:45:00.004+02:00

Ala työllisti Suomessa vuonna 1995 vielä 50 000 henkeä, ja vuosituhannen lopun nousukausi nosti määrän yli 70 000 ihmiseen. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Nyt ala työllistää 64 000 henkeä.

Tulevaisuudessa elektroniikkateollisuuden työntekijämäärä laskee Suomessa. Suomen asema elektroniikkateollisuusmaana kulminoituu Nokiaan.

Saamme olla tyytyväisiä niin kauan kun Nokia ylläpitää tuotekehitystä ja tuotantoa Suomessa. Miten kauan se tulee jatkumaan?

T&K-työssä Suomi on edelleen kilpailukykyinen (edullinen) maa.

Valmistus on tärkeää, koska esimerkiksi ohjelmatuotteilla ei ole yhtä helppoa tuoda vientituloa. Suomalainen osaaminen pitäisi pystyä takomaan raudaksi myös tulevaisuudessa.

Mutta, mitä täällä voidaan tuottaa? Matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp irtisanoo viimeiset kymmenen työntekijäänsä Kemijärveltä. Parhaimmillaan Salcomp työllisti Itä-Lapissa kolmisensataa työntekijää, kunnes yhtiö nelisen vuotta sitten siirsi tuotantonsa Kiinaan.

Muutokset ovat olleet nopeita. Kännykän kuorien tuotanto ei työllistä Suomessa ketään, vaikka parhaimmillaan niitäkin tehtiin Suomessa Perloksessa, Foxconn-Eimossa ja Nyprossa tuhansien ihmisten voimin.

Massatuotantoa edustavilla aloilla jatkaminen on täysin mahdotonta. Komponenttien ja lopputuotteiden edestakaisin rahtaaminen ei enää onnistu. Palkkatasomme ei tue suomalaista tuotantoa, jollei tuotteisiin pumpata poikkeuksellisen paljon suomalaista osaamsita.

Mitä meidän pitäisi keksiä?

Helsinki-Vantaa kentältä 1000 lentoa maailman ääriin

2008-11-03T19:08:00.002+02:00

Viime viikolla Helsinki-Vantaa lentokentällä päähäni jysähti outo ajatus Piksu-palvelujen fiksusta suuntaamisesta. Luin uudesta viisi kertaa viikossa Helsinki – Soul yhteydestä, joka tuo Etelä-Korean kehittyvät markkinat lähemmäs Aviapoliksessa toimivia yrityksiä; helpottaa toki muuallakin toimivia - Eurooppaa myöden.

Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Kytkemme palvelutuotantomme entistä selvemmin konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme tietenkin, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

Tuhansien järvien maa
Tilaa, suomalainen elämänmeno
Kallion kaupunginosaa on brändätty kulttiyhteisöksi, jossa kannattaa piipahtaa

Oululaisella Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa; hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?

Nokialand
Kännykkäland
Tuhansien järvien maa
Pieni mutta innovatiivinen
Ei Euroopan laidalla Aasiasta katsottuna

Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä osaamisellemme?

Kuulin hiljattain esitelmän, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.

Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Piksun markkinarako ehkä on keskustelussa. Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:

Satamayhteydet Aasiaan
Teknologiayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämisessä emme ole päässeet alkua pidemmälle
Japani ja Korea ovat viesti- ja vientiputken toisessa päässä: Aasiassa on Finnairin verkoston vaikutuspiirissä vähintään 2 miljardia ihmistä ja kasvavia talouksia

Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.

Pitäisikö meidän miettiä viestintätehtäväämme uusiksi? Kaizu totesi, että monet ulkomaalaiset yrityksetkin tarvitsisivat meitä? Olemmeko luomassa yritysten välistä deittipalvleua? Miten pystymme edistämään tätä päämäärää? Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailmalla.

Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Yhdistämällä sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja pääsemme käsiksi nopeasti kansainvälistyvään uuteen liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen tähtäämme määrätietoisesti.

Pysykää kanavalla!

http://kknetwork.ning.com/

Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen!

2008-11-01T19:18:00.001+02:00

Taantuma on täällä, yritykset suunnittelevat säästöjä. Lomautusvaroituksia satelee sahureille, rakennustarvikkeiden valmistajille, metsäkoneiden tekijöille, autonrenkaita valmistavan tehtaan työntekijöille. Pankitkin aikovat lomauttaa, mutta uskon silti tulevaisuuteen.

Taloudellisten ennustelaitosten näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet nopeasti. Etla ennusti vielä kuukausi takaperin vuosille 2009 ja 2010 kahden prosentin kasvua, mutta torstaina 30. lokakuuta 2008 kansantalouden kasvuarvio oli tipahtanut nollaan.

Nyt tarvitaan ihmisiä, joilla on turnauskestävyyttä.

Hallitusherrat puhuvat elvytyksestä, joka estää kotitalouksien kysynnän notkahduksen. Puheenjohtaja Sauli Niinistö esitti vuorostaan vastavirtaan kulkemista. Hän poistaisi veronalennukset. Pääministeri Vanhanen kontraa: Veronkevennykset toteutetaan eikä leikkauksia suunnitella.

Public-Private yhteistyöllä eteenpäin!

Kunnissakin varaudutaan leikkauksiin, mutta toisaalta rakentamisen piristämiseksi haetaan keinoja. Syytäkin on: UPM ja Stora Enso ovat ilmoittaneet pitkistä seisokeista sahateollisuudessa. Levyä ja vaneria tarvitaan entistä vähemmän. Rakennustarvikkeiden kauppiaatkin ovat hepakssa.

Suomi elää metsästä vielä 2100!

Hellurei ja hellät tunteet, kun sirkkelit ny sammutetaan, on syytä olettaa, etteivät kaikki sahat käynnisty vuonna 2010; Stora Enson Tolkkisten saha kuuluu näiden joukkoon. Heinolan vaneritehtailla pelätään samaa kohtaloa. Tarkempaa tietoa päätöksistä löytyy esim. UPM:n verkkosivuilta.

Palvelujen uudelleen designaamisessa valtava potentiaali.

Milloin viimeksi kävit parturissa tai kampaajalla? 1990-luvun lama iski mm. partureihin ja hammaslääkäreihin. Ihmiset pidensivät tukanleikkuun ja permanenttien tekovälejä. Hammaslääkäriin mentiin vasta viime tipassa, kun särkylääkkeet eivät enää auttaneet.

Pelko pois Rosemarie!

Emme vielä ole lähelläkään tuon ajan synkimpiä päiviä, mutta nyt on myös hyvä aika miettiä, voimmeko lieventää näköpiirissä olevaa alamäkeä. Onko pakko mennä samanlaiseen luisuun vai voimmeko suomalaisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä vaikuttaa tulevaan kehitykseen?

Jälleenrakentamisen henkeä tarvitaan.

Kotimaan toimet eivät ratkaise kaikkea; ehkä vain pienen osan, mutta mediat etsivät valopilkkuja eri puolilta maailmaa. Jos suurennuslasi osuu Suomeen myönteisessä valossa, silloin brändityöryhmä voi lähettää kansalle kiitoskortin.

Takaisin 50-luvulle. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Lisätietoja metodeista löytyy tästä osoitteesta: KK-Net.

Bisnesinnovaatioista henkilökuvausten kautta

2008-10-05T23:19:00.003+03:00

Kanavauudistus etenee uuteen vaiheeseeen. Luin äsken amerikkalaisia blogeja ja päätin aloittaa uuden henkilökohtaisemman tyylin.

Henkilökuvausten avulla lisää mielenkiintoa teknisiin innovaatioihin
Tuote-esittelyt ovat tylsiä, nostamme ideat pintaan ihmisten kautta
Nostamme henkilöt avainasemaan
Lue Walleywag - teknologian juorulehti
Tarvitsen kuvia ja lausuntoja
Lähestyn haastattelujen kautta
Olen pohtinut piirrosten lisäämistä

Rahoittajat karttavat kasvuyrityksiä | Kauppalehti.fi

2008-09-29T08:23:00.001+03:00

Rahoittajat karttavat kasvuyrityksiä | Kauppalehti.fi: "Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi heikentää kasvuyritysten asemaa Suomessa. Kriisi nostaa rahan hintaa, vähentää sen saatavuutta ja pienentää pankkien kiinnostusta.

Myös pääomasijoittajat vetävät nyt liinoja kiinni. Sijoittajat karttavat etenkin nuoria yrityksiä.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pk-johtajan Pekka Tsuparin mukaan vaikeimmassa asemassa ovat yritykset, joilla on tarjota vähän vakuuksia riskipääomaa vastaan.

– Useimmat start-up-yritykset ovat tällaisia. Ja näistäkin vaikeimmassa asemassa ovat niin sanotut innovatiiviset yritykset.

Toimialoista vaikeimmassa tilanteessa on Tsuparin mielestä palvelut. Ongelma johtuu siitä, että Suomessa rahoitus on rakentunut pitkälle teknologiayritysten ympärille.

Puuttuvien vakuuksien lisäksi alkavia yrityksiä kiusaa myös referenssien puute.

Ratkaisevaa tässä on Tsuparin mukaan ensimmäinen kauppa. Sen solmimisen jälkeen ulkopuolisen rahoittajan saaminen on yleensä helpompaa.

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä muistuttaa, että nykytilanteessa korostuu oman pääoman ehtoisen rahoituksen merkitys.

Ajoituksen osaavalle bisnesenkelille tai pääomasijoittajalle finanssikriisi voi Heikkilän mukaan tarjota myös kasvunäkymiä.

Helge: Tällainen uutinen tämän aamun Kauppalehdissä. Tässä on miettimistä.

Gemilo Oy - Katri Lietsala ja sosiaalinen media

2008-09-12T15:41:00.001+03:00

Biznestreffeillä Sosiaalisen median merkitys liiketoiminnalle, Katri Lietsala, Gemilo Oy - ota se vakavasti, ennen kilpailijaasi. Paiskasimme kättä ja vaihdoimme yhteystietoja. Minut tavoittaa helgekeitel at gmail.com.

Gemilo Oy - Etusivulle: "Tervetuloa Gemilon sivuille! Gemilo Oy tarjoaa sosiaalisen median palveluita. Tutustu tarjoamiimme palveluihin ja ota yhteyttä! Gemilo Oy tuottaa tällä hetkellä toista sosiaalisen median palveluaan. Palvelun arvioitu julkaisuaika on syksyllä 2008. Julkaisemme palvelusta tiedotteen loppukesästä."

Poikkesin palattuani kotisivuilla ja siellä kerrotaan Gemilosta lisää:

Gemilon asiantuntemus ulottuu aina tiedonjakamisesta ja -hallinnasta sosiaalisen median palveluiden ja ratkaisujen rakentamiseen. Kuulostaako markkinonnilta tai jopa tylsältä? Ei se mitään, niin joskus meistäkin. Käytännön työstä alkaa ilo. Tartutaan siis hommiin, soita meille?
Ensimmäiseksi arvioimme kanssasi nykytilanteen. Sen jälkeen autamme sinua ja yritystäsi suunnittelemaan, kehittämään ja tarvittaessa myös toteuttamaan sopivat ratkaisut. Tähän meillä on tarjota kolme peruspalvelua.
Gemilon Valmennus ja konsultointi ratkaisevat suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät haasteet. Kokeneilla valmentajillamme on syvä ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, sisällöntuotannosta ja liiketoiminnasta.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääoman tarve

2008-09-03T10:44:00.001+03:00

Kirjoitin tämän jutun tänään Kauppalehteen ja päätin julkaista sen tässäkin blogissa samanlaisena.
Keskiviikko, Syyskuu 3, 2008 10.11 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Raha & valta, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Biojalostamot, Ekorakentaminen, Teknologia, Varallisuuden hallinta

PK-yrityksen kasvun rahoittaminen johtaa yrittäjä-omistajan vaikeisiin valintatilanteisiin. Hyvin pyörivä pk-yritys on saanut pankista lainaa ja pieniä tukiaisia tuotekehityshankkeisiin. Markkinoinnin, myynnin, kaupallistamisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoittaminen on usein paljon vaikeampaa. Rahat tuppaavat loppumaan tuotekehitysvaiheessa. Usein sekin jää puolitiehen ja matka menstykseen mutkistuu.

Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus, väitetään. Olen nähnyt lukuisia hyviä ideoita, joihin ei Suomesta ole löytynyt rahaa, ei edes ymmärrystä. Moni innovaatio päätyykin ulkomaisten omistajien käsiin, koska sopivaa, kärsivällistä ja järkevää rahaa ei kerta kaikkiaan löydy Suomesta. Mutta satoja ituja valuu pesuveden mukana, kun innovaattorit nääntyvät, keksinnöt vanhenevat ja yritysaihiot kaatuvat.

Vaikeina aikoina ”puheiden ja tekojen välinen juopa” syvenee, kun pankit kiristävät luotonantoaan, ja pääomasijoittajat tulevat yhä varovaisemmiksi. Ideoista syynätään kaikki mahdolliset riskit. Puheet innovaatioiden merkityksestä joutaa roskakoriin, koska rahoittajat haluavat pelata varman päälle. Riskirahoitus on sana, jota Suomessa pitää käyttää äärimmäisen harvoissa tilanteissa. Silti tyhmiä sijoituksia tehdään jatkuvasti menneisyyden aloihin, jotka olivat joskus riskittömiä.

Usein kasvuvaiheen kynnyksellä myös yrittäjiltä ja omistajilta menee pupu pöksyyn. Pääomasijoittajiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Ajatellaan, että pääomasijoittajat hamuavat hallituspaikkoja. Hallituksesta käsin etsitään saumakohtaa innovatiivisen yrityksen kaappaamiseksi.

Menneisyydestä löytyy pelottavia esimerkkejä ja yrittäjien keskuudessa kiertää huhuja päätähuimaavista puhalluksista. Rahan voimalla hankittu valta-asema ei välttämättä takaa kaappaajille varmaa menestystä. Yritysten onnettomista vallankaappauksista löytyy esimerkkejä on kasapäin.

Sen sijaan viisaan rahan tulisi hakeutuu luottamukselliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön keksijöiden, innovaattoreiden ja yrittäjäomistajien kanssa. Osaamisintensiivisten firmojen menestyskonseptiksi ei riitä seteleitä pullottava kassa, koska pääoman karttumisen lopullinen turva ja varmuus tulee vain markkinoilta eli ostavilta asiakkailta.

Kuopiolainen Bella-Veneet Oy:stä kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä, että varastossa on 30 miljoonan euron edestä muoviin käärittyjä huvi- ja hyötyveneitä. Tämä vastaa puolen vuoden tuotantoa. Yhtiö lomauttaakin sen takia 250 työntekijää. Marco Bjurströmin viihdefirmat ovat tehneet tappiota ja toiminta pyörii rahoittajien armoilla. Ruotsalainen Saab vähentää autojen tuotantoa, kerrottiin äsken. Fordin omistama Volvo on viime vuosina tehnyt miljoonien eurojen tappiot. Tämä selittäneet myös osittain sen, miksi oululaisen Electrobit Oyj:n vaikeudet jatkuvat.

Ennakoiko tämä huonompien aikojen tuloa? Ihmiset jättävät veneet ja sirkusliput ostamatta. Kiinteistöjen kauppa on hiljentynyt. Ostajat odottavat hintojen laskua. Pankit eivät enää lainaa rahaa suin päin kelle tahansa, jolla on hienomman menopelin tarve tai hinku asettua asumaan entistä komeampaan mökkiin.

Rahoitusmarkkinoilla tapahtuu turbulenssista huolimatta hyviäkin asioita: kehityskelpoisten pk-yritysten rahoitukseen on tulossa uusia pääomainvestointimalleja. Pankit ja rahoittajat joutuvat rahoittamaan luotonantoa entistä tuottoisammalla toiminnalla. Kiinteistösijoittamisen eväät on syöty loppuun ja nyt kasvua ja kannattavuutta on haettava kasvukykyisistä ja –hakuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

Onneksi niitä sentään on, mutta oikeiden ja turvallisten kohteiden valinta muuttuu entistä vaativammaksi tehtäväksi. Rahan pitää osua oikeaan kohtaan. Markkinoilta on löydettävä sellaisia rakoja, jotka edelleen takaavat kannattavan kasvun. PK-yritysten kannattaa nyt korva tarkkana kuunnella pääomasijoitustoiminnan muutoksen tuulia. Vaikeat ajat ovat aina joillekin mahdollisuus.

Kasvuyritysten rahoittaminen

2008-08-29T07:10:00.003+03:00

Riski- ja pääomsijoittajat etsivät kasvuhakuisia pk-yrityksiä eri puolilta maata. Tulemme omalta osaltamme lähestymään myös ruotsinkielisiä pk-yrityksiä.

Terveysala
Bioenergia
Biotouch
Kansainvälistyvät
Innovaattorit
Kiinteistöt

Katalyyttisiä instrumentteja tarvitaan. Vaihtoehtoisia toimintamalleja ollaan luomassa.

Incap kuristaa Suomen toimintojaan | Kauppalehti.fi

2008-08-26T10:31:00.001+03:00

Incapilla on toimintaa Sotkamossa. Näyttää siltä, että väkeä vähennetään matkailipitäjästä, kun töitä siirretään Viroon ja Intiaan. 80 hyvää työpaikkaa on melkoinen menetys kainuulaiselle, muuten hyvin menestyvälle, pitäjälle. Onneksi on Talvivaaran nikkelikaivos. Siihen on nyt syytä uskoa, vaikka Incapin toiminta turmelee matkailun kannalta tärkeää luontoa vähemmin kuin metsäteollisuus ja kaivannaisteollisuus.

Incap kuristaa Suomen toimintojaan | Kauppalehti.fi: "Elektroniikan sopimusvalmistaja Incap uudistaa strategiansa ja muuttaa toimintansa kokonaisvaltaisempien ratkaisujen suuntaan.

Tappiolla pyörinyt yhtiö pyrkii myös kohentamaan kannattavuuttaan lisäämällä Intian- ja Viron-tehtaidensa roolia.

Yhtiö ilmoitti aloittavansa Suomessa koko tietoliikennetuotteita valmistavan Vuokatin tehtaan henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Mahdolliset toimenpiteet koskevat enintään noin 80 henkilöä, kun tehtaalla on tällä hetkellä 174 työntekijää.

Incapin taloudellinen tilanne on ollut viime vuosina ankea.

Yhtiön koko viime vuoden tulos painui raskaasti tappiolle eikä tahti ole parantunut tänä vuonna. Tammi-kesäkuulta tappiota ennen veroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa ja toiselta neljännekseltä sitä löytyi 0,6 miljoonaa."

Osta halvalla Italiasta

2008-08-23T08:54:00.001+03:00

Italia kutsuu halvoilla hinnoilla. En ole kirjoittanut tähän blogiin pitkään aikaan. On vielä kesää jäljellä. Olemme lähdössä sienimetsään karhuja ja hirvikärpäsiä hätyyttelemään.

Palaan kohta kaupallisilla tiedotteilla koskien kunnossapitoa ja muuta teknologian hyötykäyttöön liittyen.

Katutaidetta Bolognassa

2008-07-05T19:53:00.000+03:00

Eätyö yleistyy hitaasti vaikka menovesi hipoo pilviä

2008-07-04T12:44:00.003+03:00

DigitalVillages

Kirjoitin alla olevan tekstin 1.4.2002. Kuudessa vuodessa etätyön tekemisen tekniset edellytykset ovat kehittyneet pitkin harppauksin (laajakaista, tietokoneet, ohjelmistot), mutta asenteiden muutos on vielä alkuasetelmissaan.

Tietoja 30 päivää ja 30 yötä tiimille

Tälle sivulle kerätään 30 päivää ja 30 yötä aineistoa, tekstejä ja taustatietoja. Avaamme uuden keskustelupalstan, joka keskittyy yksinomaan 30 pvä teemaan.

Etätyöstä keskustellaan Duunissa:

Huolimatta siitä, että välineet ja ohjelmistot ovat olemassa, ei etätyön tekeminen ole monellekaan yritykselle arkipäivää.
Aamusta toiseen ajetaan ruuhkassa työpöydän ääreen, jossa istutaan tekemässä töitä koko päivä. Miksi näin?
Pikahaastattelulla arvioituna moni olisi halukas tekemään niitä samoja töitään itse valitsemassaan paikassa.
Paikassa jossa ehkä olisi pienemmät asumiskulut, matkakulut ja lyhyempi matka järven rantaan.
Mikä tässä mättää kun tekniikkaa on ja haluja etätyön tekemiseen löytyy? Kuka jarruttelee /estää?
Teetkö sinä etätyötä? Millaisin ehdoin verrattuna toimistolla istuvaan työtoveriisi? Tahi haluatko tehdä mutta et jostain syystä voi?
Aika hyvin kuvailet Digital Villagea! (mitähän tuolla tarkoitin 2002?)

Terveisin

Helge Keitel

050 309 2021

Tuhatsanaa maineen kehityksestä ja kasvusta

2008-06-27T14:35:00.003+03:00

Maine kasvaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Salla Laaksonen on tutkinut asiaa ja aiheesta tarkemmin alla olevassa MP3:ssa.

Tuhatsanaa gradukeskustelua maineesta Mp3
Tuija Aaltonen haastattelee Salla Laaksosta

Ti, 2008-06-24 12:49 — Tuija

"Maine ei ole koskaan valmis. Se ei myöskään ole organisaation omissa käsissä, vaan rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo Salla Laaksonen. Laaksonen tutki maineen rakentumista sosiaalisen median palveluissa neljän esimerkkitapauksen valossa: Tehy, Facebook, iPhone ja Herbalife olivat kukin omalla tavallaan ajankohtaisia aineiston keruun aikaan. Suositut sosiaalisen median palvelut nousevat korkealle hakutuloksissa, jolloin verkon käyttäjien tulkinnat organisaatiosta voivat saada yllättävänkin paljon näkyvyyttä."

Kokemattomat toimittajat

2008-06-14T18:18:00.004+03:00

Jokela-tutkimuksen mukaan kokemattomat toimittajat joutuivat raportoimaan kouluammuskelusta ilma ohjeita. Mediaa arvosteltiin voimakkaasti Jokela-tapahtuman jälkeen.

Toimittajat kentälle omin päin
Eikö ole ohjausjärjestelmää
Toimittajat toimivat kohteissa ilman "lennonjohtoa"

Monet tiedotusvälineet lähettivät STT:n mukaan Jokelan koulumurhien seurantaan ja raportointiin kokemattomia toimittajia ja antoivat heille ohjeita, joista ei ollut apua kriisipaikalla.

Parhaan evästyksen sai toimittaja, joka sai toimittaja, jolle sanottiin, että "ole mieluummin liian varovainen", kertovat mediatutkijat. Useissa toimituksissa ohjakset eivät olleet kenenkään käsissä.

Sokkitilassa olevia ei sovi haastatella
Mutta, miten kokematon toimittaja selvittää sokkitilan?
Vuosikymmenien kokemus ei auttanut toimittajia arvioimaan tsunamin jälkeen, kuka on shokissa

Tsunamin jälkeen rauhallisesti ja asiallisesti käyttäytyneitä henkilöä oli haastateltu. Seuraavana päivänä haastateltava oli romahtanut täysin. Haastattelutilanteessa henkilö oli vastannut kysymyksiin "loogisesti" ja käyttäytyminen oli ollut järkevää.

Median verkkoasiamiehillä ei ollut aikaa ryhtyä tekemään kokonaissuunnitelmaa. Tapahtumat vyöryivät ja toimittajat yrittivät pysyä mukana kovassa kyydissä. Mediat tuottivat tilanteesta varsin samanlaisia uutisia.

Jokela oli ensimmäinen iso suomalainen tapahtuma, jossa "verkkouutisointi nousi keskeiseen asemaan ja aiheutti keskimääräistä suurempaa reaaliaikaisuuden paineita toimituksille".

Onko nopeus keskeisin asia?
Keitä nopeus palvelee?

Uhrilukujen edestakainen vaihtelu lisäsi vaikutelmaa tilanteen kaoottisuudesta. Kriisiuutisoinnin pelisäännöt eivät olleet selviä:

Viranomaiset
Kriisiauttajat
Journalistit

Jokelan opetuksena näyttää olevan, että kriiseihin voidaan valmentautua. Median täytyy laatia selkeät kriisityöohjeet ja keskustella aiempien kriisien kokemuksista.

Barcamp tavoitteellisesta verkkoläsnäolosta

2008-05-28T07:51:00.004+03:00

Juttelin eilen Skypessä Tuijan kanssa tilaisuudesta. Syyskuu olisi ajankohtana sopiva. Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.

Tavoitteellinen verkkoläsnäolo - kiinnostaisiko seminaari aiheesta?

Ti, 2008-05-27 20:47 — Tuija: "Bloggaaminen ja muu verkkoläsnäolo on yleensä tavalla tai toisella hyötyä tavoittelevaa. Voisi jopa kärjistää, että bloggaajat voi jakaa kahteen kategoriaan: niihin, jotka ovat tunnistaneet ja osaavat artikuloida motiivinsa ja niihin, jotka eivät osaa. "

http://linkkiloota.fi/yf0dx
Tuijan ja Petrin Podcast
Jaiku-keskustelu BarCampista

Tuija pohtiaa aihetta blogissaan "Tuhat Sanaa".

"Pohdin 2006 syksyllä (Mistä aikaa bloggaamiselle), että tyypillinen ja yleinen tavoitteellisen bloggaamisen motiivi on verkostoituminen. Poliittinen bloggaus nostanee päätään kunnallisvaalien lähestyessä. Uran kehittäminen ja halu tulla potentiaalisten uusien työnantajien huomaamaksi motivoi joitakin, samoin myyminen, markkinointi, oppiminen ja opettaminen. Monille bloggaaminen on työskentelymuoto yhteistyöprojekteissa. Hankkivatpa jotkut blogiinsa sijoitettavilla mainoksilla sivutulojakin."

Petri Kolan esittely:

Tutkija Petri Kola TaiKista heitti tämän blogin kommentissa an idean markkinointiaiheisen epäkonfferenssin järjestämistä. Petri Kola osallistui ensimmäiseen Helsingissä pidettyyn BarCampiin ja piti formaatista. Samoin ruotsalainen Disruptive Media tuntui hänestä aiheiltaan osuvalta. Ideaa jatkokehiteltiin Jaikussa.

Tässä kommentoin (visualradio = Helge) podcastia Jaikussa:

@Tuija ja @pe3, hieno podcast-esitys, joka tiivistää tavoitteet mainiosti. Onko tuo teidän keskustelu Skypestä äänitetty? Mitä ohjelmaa käytät Tuija? BarCampin kieli ei tarvitse olla englantia. Maassa maan tavalla. Kieliversio ehkä jos haluaa ulkomaalaisia mukaan. Petri, otit onnistuneesti kantaa minun "bisnesintresseistä" ja ilmaisu "firmat ovat kusessa" sosiaalisen median soveltamisen suhteen on myös ihan naulan kantaan.

Substanssi muotoutuu tilaisuuden aikana
Läsnäolijat rakentavat sisällön
Tavoitteellinen verkkoläsnäolo
Verkko- ja firmaroolit sopivasti sekaisin
Avoin keskustelufoorumi
Yksilön kannalta
Toimintaa omilla kasvoilla
Viime kädessä läsnäolijat ovat ihmisiä

Kirjoitan aiheesta lisää Sotkamosta. Nyt autoa pakkaamaan ja matkaan.

Jos verkkoon tahtoisin mennä nyt

2008-05-24T20:16:00.002+03:00

Muutaman vuoden kuluttua monien ammattialojen seminaarit pyörivät verkoissa ja näkyäkseen yritys joutuu rakentamaan verkkoläsnäoloaan tietoisesti (Web Presence) tästä päivästä alkaen.

Valinta on tehty aikoja sitten
Käytössäni on monta kanavaa

Kohderyhmien tavoittaminen helpottuu. Vaikka tuote haetaan kaupasta tai ostetaan yritykseltä, tieto siitä on haettu etukäteen virtuaalimaailmasta.

Viestintään on tullut uusi ulottuvuus. Jos verkkoon ei halua mennä, on liemessä; kohta kaiken ulkopuolella.

Tiedonhaku ja vertailu, hintaseuranta ja muiden mielipiteet otetaan huomioon. Nämä asiat on huomioitava liiketoiminnassa.

Marikanava Joukkälyn Voimalla

2008-05-17T14:05:00.005+03:00

Rakennamme Marikanavaa. Idean jatkokehittäminen riippuu porukan innostumisesta. Ensin tarvitaan joukkovoimaa, joka ottaa hankkeen omakseen.

Kansanliike
Joukkovoima
Joukkoäly
Sosiaalisen median hyödyntäminen
Luomme keskustelevan kanavan
Mietimme kansainvälistymistä
Projekti hakee alkuvoimansa verkosta
Ensin "juttu" keskustellaan laajempaan tietoisuuteen
Miten monta osallistujaa saamme aktivoitua?

Operaation ydin on verkkoviestinnässä. Tekniset ja kaupalliset kysymykset ratkeavat "aikanaan". Lue seuraava posti ja poikkea Kauppalehden keskustelussa, josta idea sai alkusysäyksensä. Käytän tätä blogia ideoiden avaamiseen. Täältä keskustelu siirtyy ajan mukaan "uuteen paikkaan", jossa keskitymme pelkästään kansainvälistymisoperaatioon. Paikka on vielä täysin avoin.

Tässä vaiheessa hanke tuntuu ja näyttäytyy utopistisena, mutta katsotaan, saammeko aikaan liikettä. Lopullisista muodoista ja verkoston laajuudesta ei tarvitse tässä vaiheessa kantaa huolta. Osallistujien osaaminen ja omat verkostot ratkaisevat. Ensin hankkeeseen pitää pumpata eloa.

Hennes Marimekko Mauritz - Digielämää Etsimässä

2008-05-17T10:36:00.001+03:00

Minun on pakko tuoda tämä keskustelu myös Innovaatioiden Kaupallistamiseen. Tänä aamuna tapahtui "ihme". Onnistuimme pienellä porukalla Kauppalehden blogeissa määrittelemään suunnan Marimekon kansainvälistymiselle. Tämä väite tuntuu höperöltä, vähintäänkin, koska idean käsittely on vielä aivan alkutekijöissään, mutta listaan sen tänne varmuuden välttämiseksi

Hennes Marimekko Mauritz - Digielämää Etsimässä: "Teknisesti Mariverkon rakentaminen onnistuu helposti. Vuorovaikutteisuuteen herättävän sisällön tuotanto on haaste (challenge) ja miten saamme maailman äijät ja muijat osallistumaan. Kirjoitan tästä ideasta “toteutuvana tosiasiana”, koska yllätyksekseni havaitsen, että Marimekosta juttelevat “Tekniikan Maailmaa ja VTT:n testaama” kulttuurin edustajat.

Miten saamme mukaan MeMuijat, (MeNaiset) kansanomaisesti sanottuna, lukijat? Vallankumouksen tekemiseen tarvittiin naapurissa viisi (5) vallanhaluista miestä. Meitä on jo kolme. Koska mennään myyntikäynnille Marimekkoon? Uskon, että oivalsimme yhdessä jotain olennaista. Nyt en irvaile, en kirjoita satiiria. Tämä juttu “kolahti” myös minun sisällä. Tajusin kirjoittaessani, että nyt syntyi “Satumaa”.

Ajauduimme “Saturday Morning Huumassa” uuteen todellisuuteen, joka on tuhat kertaa suurempi juttu kuin Vihdin Ideapark."

Annan heti kreditiä hakki47 ja jousimies kommenteille, koska ilman hakki47 selkään taputtamista ja jousimiehen "vapaus ja uudistuminen" slogania asia olisi saattanut jäädä sikseen, yhdeksi irralliseksi kommentiksi, joka ei olisi lähtenyt elämään.

Näimme porukalla "ennenäyn" uudesta Mariverkosta, jonka rakentamiseen tarvitaan paljon väkeä. Tämä on kansallinen projekti. Yhdessä pystymme viemään juttua eteenpäin. Kauppalehdellä on rooli tässä hankkeessa.

Juice Leskisen "Juankosko here I come"

2008-05-15T09:24:00.004+03:00

Juankoski tunnetaan edesmenneestä Juice Leskisestä, mutta Kuopiosta pohjoiseen sijaitsevalla pienellä paikkakunnalla tuotetaan myös kartonkia.

Olen tässä blogissani kirjoitellut teollisuuden kunnossapidosta. Stromsdal Oyj, Juankoski, hakee kartonkitehtaalleen kunnossapidon mestaria mekaaniseen kunnossapitoon.

Stromsdal on laadukkaisiin, pitkälle jalostettuihin ja ympäristöystävällisiin erikoiskartonkeihin keskittynyt yhtiö. Toiminta-alueina ovat graafiset kartongit ja Tecta-pakkauskartongit. Myynti- ja asiakaspalveluverkosto toimii yli 30 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiön kartonkitehdas ja myyntitoimisto sijaitsevat Juankoskella.

Yritys hakee oma-aloitteista, kehittymishaluista ja aikaansaavaa mekaanisen kunnossapidon mestaria vakituiseen työsuhteeseen.

"Mestari vastaa tehtaan käynnissäpitoryhmän jäsenenä valmistusprosessien toiminnasta ja niiden tuotanto-, tehokkuus- sekä kustannustavoitteiden toteutumisesta. Mekaanisen kunnossapidon työnjohtajana vastaat lisäksi uusien työmenetelmien kehittämisestä sekä osallistut tarvittaessa projektitoimintaan."

Kunnossapidon mestarilta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta. Kokemus paperi- ja varsinkin kartonkiteollisuuden prosesseista sekä työnjohtotehtävistä luetaan eduksesi. Tehtävän hoitaminen edellyttää myös englannin kielen hallintaa, vastuunottokykyä sekä avointa ja joustavaa työskentelyasennetta.

Blogi-kirjoituksissani kartoitan kunnossapidon vaihtelevia vaatimuksia ja toiminta-avaruuksia. Tämä on yksi niistä kymmenistä tarinoista, joita tähän asti olen kirjoittanut. Jatkoajatuksena on arvioida RCM ja ELMAS asiantuntijaohjelmien soveltuvuus erilaisissa kunnossapidon tehtävissä.

Tarinointi jatkuu...

Mikä Web 2.0?

2008-05-11T10:28:00.005+03:00

Web 2.0 kuvaillaan mm. konseptina, jossa palvelun käyttäjät tuottavat sen sisällön. Esimerkkinä blogit, wikit, YouTube, Flickr, MySpace jne.

Web 2.0:n voi myös määritellä aikakaudeksi, jolloin massat innostuivat tuottamaan sisältöä verkkoon eli kun verkosta tuli yksilöllisen ilmaisun väline. Kaikki eivät ole yksimielisiä Web 2.0 olemuksesta. Nämä "Web 2.0 lupaukset" ovat olleet olemassa webin alkuajoista alkaen.

Käyttäjäkeskeisyys
Ketteryys eri käänteissä
Käytön näppäryys

Web 3.0 yritetään vaivihkaa manata esille. Onko silloin kysymys "paremmista mahdollisuuksista harjoittaa osallistuvaa luovuuden kulttuuria?" Päästämmekö silloin toden teolla räjäyttämään osallistuvan luovuuden kulttuurin valloilleen?

Maantieteellinen yhteisöllisyys korvataan osittain globaalilla yhteisöllisyydellä
Monenlaiset alakulttuurit kukkivat
Millaisia projekteja uudet mahdollisuudet tuovat tullessaan?

Kätevyys ja käyttäjälähtöisyys näkyy jo Facbookissa, Jaikussa, Twitterissä, Flickrissä ja kaikessa siinä mitä Google Apps ja YouTube tarjoavat.

Uusi apuvälineitä tulee koko ajan lisää:

Palvelut laajenevat kännykkään
Pois työpöydältä
Ajasta ja paikasta riippumattomuus vähenee entisestään
Kun vapausasteet lisääntyvät, käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyyden testaus tulee kuvaan
Käyttäjät luovat entistä suuremman osan verkkopalvelujen sisällöstä

Kerromme kännykällä:

Missä olemme (karttatieto fyysisestä sijainnista)
Mitä teemme (statusviesti)
Puhelimen tila (varattu, kokouksessa, vastaanko kysyttäessä, kiireinen)
Tutut tietävät kaiken aikaa mitä puuhastelen (Jaikussa ja Twitterissä tämä toteutuu)
Monikanavaisuus
Web 2.0 arkipäiväistyy

Mitään suurta muutosta ei tapahdu tälläkään kertaa:

Muutoksen suunnat näkyvät jo
Semanttisen verkon tulosta puhutaan (mitä se on? miten monimutkainen?)
Web 3.0 ehkä merkkaa vain ajankohdan
Mainonnan ja sisällön väliset rajat rikkoutuvat
Selainpohjaiset laajenevat tietokone- ja konsolipeleihin

Esteitä:

Tekijänoikeuslait uhkaavat koko sosiaalisen median kehitystä
Heikko käytettävyys on joidenkin mielestä heikentänyt webin käytön yleistymistä
Löydettävyys on edelleenWeb 2.0 suuri ongelma
Unified communicationd and collaboration pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen
Asioita ei myöskään löydä, "koska niitä ei ole olemassa verkossa"
Mainosrahoitteisten palveluiden tuottaminen on ongelma Suomen pienillä markkinoilla
Kehityskulujen ansaitseminen voi viedä pitkän ajan
Miten palvelujen kehitys rahoitetaan?
Tiedonsiirtopalvelujen nopeus ei enää ole esteenä (paitsi kehitysmaissa)
Käytön opittavuus saattaa jarruttaa vanhempien tuloa verkkoon

Mitä voi tapahtua?

Valta voi keikkua yhteiskunnassa
Uusia välineitä, sosiaalista mediaa, käytetään sofistikoidusti Amerikan presidenttivaaleissa
Sosiaalinen media on jo muuttanut yhteiskuntaa (uusia yhteisöjä syntyy)
Valtio ja suuret mediayhtiöt eivät enää kontrolloi mediaa
Miten tämä vaikuttaa vallankäyttöön yhteiskunnassa?

Miten tieto kulkee?

One to One (kaverilta kaverille)
One to Many (yhdeltä monelle)
Many to Many (monelta monelle)
Muutokset vaikuttavat vähitellen tapaan tehdä bisnestä
Sukulaiset, kaverit ja mielipidejohtajat saavat tärkeän aseman tiedonvälityksessä
Tieto kulkee kavereilta kavereille "suoraan ihmisiltä"
Instituutioiden valta heiluu
Käytettävyyshaaste on edelleen olemassa
Matkapuhelinten webbiselaimet ovat vielä heikkoja ja kömpelöjä
Mobiilialitteen parissa ei vietetä yhtä paljon aikaa (puhelin on pikaruokaa)
Panostettava käytettävyyden suunnitteluun
- iterointikierrokset
- käyttäjätutkimukset

Alueellinen kehittäminen Ranskassa

2008-05-09T20:59:00.002+03:00

Ranskassa on vallinnut keskittämisen traditio koskien niin politiikkaa kuin talouttakin.

Kirjoitin tästä 2/25/05 8:59 PM ja päätin nostaa aiheen uudelleen työpöydälleni.

Pariisi-keskeisyyteen samoin kuin maan jakautumiseen pohjoisen teollistuneeseen ja etelän maaseutuvaltaiseen osaan on pyritty vaikuttamaan viime vuosina aluepolitiikan keinoin.

Alueellisesta kehittämisestä vastaa ympäristö- ja aluekehitysministeriö.

Vuonna 1963 perustettu DATAR toimii aluepolitiikan keskusvirastona.

Aluekehityksen ministerikomitea (CIAT) määrittelee kehittämisen tavoitteet ja tekee keskeiset päätökset.

Alueet (les régions), joita on Ranskassa 22 ja lisäksi neljä merentakaista aluetta, ovat keskeisessä asemassa kehittämistoimien toteuttamisessa.

Korkein valtion viranomainen alueella on prefekti. Alueneuvosto (conseil régional) on lähinnä neuvoa-antava. Toisen aluetason muodostavat départementit, joita on sata.

Ne edustavat NUTS IV -tasoa. Niiden edustuksellinen elin on yleisneuvosto (conseil général). Kuntia on paljon (36 763).

Alueella laaditaan esitys, josta laaditaan yhdessä valtion viranomaisten kanssa alueen kehittämissopimus (contrat de "CPER").

Ensimmäiset sopimukset tehtiin vuonna 1984.

Neljännet sopimukset astuivat voimaan vuonna 2000 ja kattavat seitsemän vuotta. Valtion painopisteitä sopimuksissa ovat:

kestävä kehitys,
työllisyys ja
sosiaalinen eheys.

Korkeampaa opetusta, teknologiaa ja tutkimusta on suosittu.

Sekä valtio että alueet ovat asettaneet etusijalle rautateiden rakentamisen.

Keskeinen aluepolitiikan instrumentti on ollut erittäin nopeiden junayhteyksien (TGV) rakentaminen Pariisista muihin keskuksiin.

Tarkoituksena on, että niistä voisi käydä päivässä Pariisissa. Viimeisin yhteys avattiin kesällä 2001 Marseilleen.

DATAR on painottanut suuria hankkeita ja suosinut aluekeskuksia.

Toimet ovat painottuneet yliopistojen ja tutkimuksen edistämiseen sekä korkean teknologian teollisuuden kehittämiseen.

Valtio on myös hajasijoittanut omia toimintojaan.

Kaupunkipolitiikka on Ranskassa ollut voimakasta. Vuosina 1993 - 97 toteutettiin ensimmäinen kaupunkisopimusmenettely.

Asiasta säädetään vuoden 1999 alueiden kehittämislaissa, jossa sopimusmenettelyä on uudistettu.

Kaupungin kehittämisen suuntaviivat pyritään määrittelemään pitkällä aikavälillä (20 vuotta).

Sopimukset ovat luonteeltaan strategisia ja niissä sovitaan kaupungin ja valtion rahoitus kehittämistoimiin.

Päähuomio kohdistuu sosiaaliseen ja taloudelliseen koheesioon.

Kaudella 2000 - 2006 toteutetaan 247 kaupunkisopimusta.

Ne kattavat suuria sekä myös keskisuuria ja pieniä kaupunkeja ja voivat olla alueeltaan hyvinkin laajoja.

Ranska on EU-maista ehkä selvimmin soveltanut eurooppalaista aluesuunnitteluajattelua (ESDP) käytäntöön.

Monikeskuksinen kaupunkiverkko on alueiden kehittämisessä keskeisellä sijalla.

Suunnittelumenettelyä harkitaan kehitettäväksi siten, että alueelliset ja kaupunkisopimukset yhdistettäisiin yhdeksi menettelyksi.

Tuloksia en ole seurannut, mutta tämä liittyy 2005 alkaneeseen hankekokonaisuuteen, jonka tarkempi analyysi alkaa tästä postista.

Nostan pintaan uusia näkökulmia ranskalaisen yhteiskunnan kehittämisestä.

Mainpartner Oy Kunnossapitoa

2008-05-08T11:37:00.004+03:00

Jatkan kunnossapidosta kirjoittamista. Tänään silmiini osui "Maintpartner Oy, joka on Pohjoismaiden johtavia teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelujen toimittajia. Henkilöstön määrä n. 1200. Päämarkkina-alueet Suomi ja Ruotsi".

Poikkesin nettisivuilla ja löysin lisätietoja Oulussa pidettävistä Kunnossapidon Messuista 21. - 22.5.2008. "Kunnossapitomessut pidetään Oulussa jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna messut ovat aiempaa laajemmat, sillä samaan aikaan Ouluhallissa pidetään alihankintateollisuuden messut ja automaation Norrkama-erikoisnäyttely. Kaikkiaan näytteilleasettajia on noin 250."

Maintpartner esittäytyy osastolla numero 709.

Yritys hakee sähkö-, kone-, hydrauliikka- ja kylmälaiteasentajia sekä hitsaajia teollisuuden kunnossapidon ammattilaisiksi seuraaviin toimipisteisiin:

Lieksa,
Jyväskylä,
Kuopio,
Laukaa ,
Vaajakoski ja
Äänekoski.
http://www.maintpartner.fi

Asiakkuuden hallinta taskussa

2008-05-07T11:32:00.005+03:00

CSI Helsinki tuot Microsoft crm-sovellukset Nokian puhelimiin. Myyntimiehet ja -naiset eivät tulevaisuudessa tarvitse raahata pöytäkoneitaan tai edes läppäreitään duunimatkoilla. Lösyin pienen artikkelin, joka kertoi "CSI Helsinki Oy on tuomassa markkinoille Nokian Symbian Series 60-puhelimille sovitetut Microsoftin crm-sovellukset".

Tätä kirjoittaessani en tiedä, miltä vuodelta tuo lähteenä käyttämäni lehtileike on. Olettaisin, että vuonna 2006 tai 2007. Artikkelissa kerrottiin edelleen, että Microsoft-yhteistyö aloitettiin vuonna 2003.

Tuotteen nimi on AbileDynaMitt ja se on tehty AbileMobile nimisessä yrityksessä Virossa. Yrityksen omistavat yhdessä CSI Helsinki ja FieldForce Solutions Oy taustavoimat. CSI Helsingin kehitysjohtaja Jukka Partanen sanoo, että Abilen tuotteet on tarkoitus myydä myös kansainvälisesti.

"Suomen jälkeen tulevat todennäköisesti Britannia ja Saksa", kertoo Jukka Partanen Kauppalehdessä.

Partasen mielestä olisi parempi puhua "asiakassuhteen johtamisesta". Kysymyksessä on ensimmäinen kerta, kun Microsoftin CRM-ohjelmisto saadaan Suomessa Nokian puhelimiin, koska aikaisemmin ratkaisut ovat vaatineet Microsoftin käyttöjärjestelmällä toimivan päätelaitteen.

Artikkelissa kerrotaan edelleen, että "crm:ssä on nyt meneillään toinen aalto". Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on iso tarve saada käyttöön helppokäyttöisiä ratkaisuja, sellaisia, jotka ovat huomattavasti yksinkertaisempia kuin suurten toimittajien crm-tuotteet.

"Kaikki asiakastapahtumat pitäisi saada crm-järjestelmiin", Partanen painottaa.

AbileMobilelle oli silloisen informaation aikana "1.0-tasolla ja menossa pilottiprojekteihin". Toimitusjohtaja Timo Engströmin mukaan "Nokian sertifiointi sille on jo saatu".

"Ensimmäiset asiakkaat käyttävät Abile DynaMittia todennäköisesti loka-marraskuussa", kerrottiin, mutta oliko 2006 vai 2007, sen joudun tarkistamaan.

Mobiisuus näkyy järjestelmässä: "Mukaan voidaan helposti liittää kännykkäkameralla otettuja kuvia tai äänitiedostoja (mp3). Myyntityön ei tarvitse olla pelkän tekstin varassa."

Hyvä niin, tekniikka kehittyy, ratkaisut ovat entistä pienempiä ja vapauttavat ajasta ja paikasta. Onko systeemi liitettävissä mihin tahansa crm-järjestelmään? Miten paljon mobiili-integraatio maksaa?

Toiminnanohjaus ja asiakkuuden hallinta

2008-05-07T09:13:00.007+03:00

Teen toimistossa kevätsiivousta ja heittelen pois vanhoja papereita. Digitaalisuudesta huolimatta paperia kertyy. Paperiton konttori tuottaa ja kerää edelleen muistioita, lehtiä, mainoksia, esitteitä ja sekalaisia dokumentteja. Yritän kirjoittaa entistä enemmän suomalaisista pk-yrityksistä, innovaattoreista, palveluiden tuottajista ja mahdollisista kasvuyrityksistä.

Löysin siivotessani Visma Magazine 1/06 eli vuodelta 2006, joka kertoo: "Visma Software toimittaa Suomessa ERP eli toiminnanohjausjärjestelmiä ja CRM (asiakkuuden hallinta) kokonaisjärjestelmiä. Visma Softwarella on Suomessa yli 13 000 pk-yritystä asiakkaana, ja on selkeästi markkinajohtaja omassa kohdemarkkinassaan."

Mitä minä tiedän Vismasta? En juuri mitään. Magazine on ilmeisesti tullut matkaan alan messuilta. Mutta en tunne henkilöitä. Yritys toimittaa ERP ja CRM lisäksi kiinteistöhallinnan ohjelmia. Sähköisestä laskutuksesta puhuttiin jo vuonna 2006. Asiakkaat ovat pääosin suomalaisia. Econet- ja Nova-ohjelmat antavat oppilaitoksille mahdollisuuden entistä tehokkaampaan opiskeluun. Opetuspuolen ohjelmia oli vuonna 2006 yli sadassa oppilaitoksessa:

ammattikouluissa
ammattikorkeakouluissa
opistoissa
aikuiskoulutuskeskuksissa

Teollisia yhteistyökumppanuuksia on Visamlle parinkymmenen vuoden aikana kertynyt 1 000. Uusimman tiedon mukaan: "Asiakkuudenhallintaan on tarjolla monipuolinen Visma CRM ja hankinta- sekä laskunkäsittelytoimintoihin Proceedo-ratkaisu."

Visma CRM yhdistää koko yrityksen toiminnot asiakasrajapinnasta taustatyöhön. Järjestelmä on täysin toimiala- ja kokoluokkariippumaton, soveltuen erilaisten yritysten tarpeisiin. Visma CRM koostuu myynnin, markkinoinnin, projektitoiminnan ja asiakaspalvelun osa-alueista. Pohjana toimii asiakasrekisteri, joten kaikki tiedot ovat heti asiakasrajapinnassa työskentelevien käytettävissä.

Visman verkkosivuilta löysin tämän tiedon: "Visma yksinkertaistaa asiakkaidensa liiketoimintaa toiminnanohjauksen ja asiakkuuksienhallinnan tietojärjestelmien sekä taloushallinnon ulkoistamispalveluiden avulla. Tavoitteenamme on tukea asiakkaidemme menestystä joustavilla ja luotettavilla ratkaisuilla ja palveluilla."

Suomessa on yhteensä 250 000 yritystä. Valtaosa eli 90 prosenttia on alle viisi henkilöä työllistäviä. Kasvuyrityksiä, joiden liikevaihto on yli 1,7 miljoonaa euroa on vain 0,3 prosenttia. Väitetään, että kasvun esteenä on "kasvuyritysten ekosysteemin puuttuminen". Selkeämmin sanottuna, ongelmana on kasvuyritysten rahoituksen ongelmat mm. vientiä kehitettäessä.

Kahdenkymmenen vuoden ikäinen Visma Software visioi itsensä vuoteen 2010 mennessä Suomen johtavaksi ERP-toimittajaksi. Henkilöstön määrä haarukoidaan 500 - 1 000 henkilöön. Visma Software näkee itsensä voimakkaasti kasvavana palveluyrityksenä. Kirjoitushetkellä tammikuussa 2006 yrityksen palveluksessa oli 200 henkilöä.

"Henkilöstömäärämme on alkuvuoden aikana lisääntynyt voimakkaimmin asiantuntijapalveluiden alueella", kerrotaan Visma Magazinessä 1/2006. Henkilökuntaa on vuoden 2007 Magazinen mukaan 210.

Ohjelmistoteollisuus on ihmisläheinen ja resurssi-intensiivinen teollisuuden ala, jossa pääosa toimitus- ja asiakaspalvelukyvykkyydestä syntyy ainoastaan ammattitaitoisten ihmisten avulla.

Toimitetaanko paketteja
Palvellaanko asiakkaita
Ohjelmistoista on tullut laajoja kokonaisuuksia
Hallinnan ongelmat ovat lisääntyneet
Universaalisten pakettiohjelmien toteuttaminen mahdotonta?
Yhä suurempi osa tiedon tuottamisesta tapahtuu erilaisten raporttien ja tilastojen avulla

Vain erittäin pienissä yrityksissä, ja hyvin yksinkertaisilla vaatimuksilla liikkeellä oleva yritys voi löytää ohjelmiston, jota ei tarvitse modifioida asiakkaan tarpeiden perusteella tai niiden muuttuessa.

Visma lupaa panostaa kovasti "asiakaskohtaisen toiminnallisuuden rakentamisen kyvykkyyteen". Asiakaskohtainen toimituskyvykkyys koostuu teknisistä ratkaisuista ja yllättäen, ihmisresursseista.

Ohjelmistoja pyritään teollistamaan ja standardoimaan
Erityistarpeiden ratkaisemiseen kohdistetaan pääosa resursseista
Pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuutta panostaa tuotteiden kehittämiseen siinä mitassa kuin asiakkaat edellyttävät
Tämä ennakoi alan konsolidoitumista

Toisaalta näemme parhaillaan, että IBM ja TietoEnator vähentävät väkeä. Mihin suuntaan suomalaiset ohjelmisto- ja tietopalveluyritykset kehittyvät? Tapahtuuko nyt pirstoutumista ja erikoistumista? Syntyykö entistä enemmän pieniä palvelupuoteja, jotka verkottuvat alueellisesti kokonaisuuksien hallitsemiseksi.

Polartest

2008-05-06T13:31:00.001+03:00

Polartest on riippumaton, vuonna 1974 perustettu tarkastusyhtiö ja ilmoitettu laitos. Polartest tarjoaa laitteiden valmistajille ja käyttäjille vaatimustenmukaisuuden arviointiin, teknisiin tarkastuksiin ja testauksiin liittyviä palveluja. Tavoitteemme on edistää teollisuuslaitosten turvallisuutta, käyntivarmuutta, ympäristöystävällisyyttä ja tuottavuutta.

Hyvä tietää. Keskustelimme aikoinaan Fegmestä. Siitä on jo aikaa. Viime viikolla oli puhetta tuulivoimaloiden hitsausten tarkastuksesta.

Lahti Precision eli entinen Raute Precision

2008-05-05T17:00:00.003+03:00

Lahti Precision Oy eli "entinen Raute Precision" toimittaa

punnitus- ja annostusjärjestelmiä ja laitoksia,
vaakoja, punnituskomponentteja sekä
kunnossapitopalveluja

"Globaaleja asiakkaitamme ovat lasiteollisuus, laasti- ja tasoiteteollisuus sekä muu prosessiteollisuus. Olemme yksi kolmesta johtavasta lasitehtaiden raaka-ainelaitosten ja laastitehtaiden toimittajista maailmassa ja suurin punnitusalan yritys Suomessa", kerrotaan yrityksen nettisivuilla

Lahti Precision Oy:n liikevaihto on n. 50 miljoona euroa ja yrityksen palveluksessa on 250 ammattilaista. Lisätietoja: http://www.lahtiprecision.com.