tiistaina, lokakuuta 02, 2012

Tiikerihai

2011-08-31 15.06.26

Sain kirjoitukseeni inspiksen kuunneltuani tänä aamuna radiosta Tiikerihai –kappaletta. Sitä soitettiin ahkerasti muun muassa Enegårdenilla (Viirilä) ja Wiirintalolla (Kuninkaankylä).

Pienten kylien kohtalona on uudistumisen pakko, tai kohta nuorisoseurataloilla ei enää soiteta tiikerihaita, vaan lauletaan virsiä kuolleitten muistotilaisuuksissa.

Kylien uudisasukkaat ovat joko paluumuuttajia tai osa-aikamaalaisia, joilla on landella toinen koti; punainen tupa ja perunamaa.

Maaseudun murros käynnistyi meilläkin sotien jälkeen, kun Suomi teollistui ja työväki siirtyi maalta kaupunkeihin. Rakennemuutoksen Suomessa kaikille ei löytynyt töitä kotimaasta.

Viirilästä mentiin merten taa Amerikkaan asti. Meidänkin suvusta puolet muutti Ruotsiin.

Helposti unohtuu, että Ruotsinpyhtään kunnassa on ollut teollisuutta kauan ja vieläkin Ruukissa valmistetaan sähkötarvikkeita kansainväliseen jakeluun.

Uudenmaan ja Turun läänin maaherra Johan Creutz perusti ruukin Kymijoen läntisimpään haaraan vuonna 1698. Nimensä Strömforsin ruukki sai vuonna 1744 uusilta omistajiltaan Anders Nohrströmiltä ja Jabob Forsellilta (aateloituna af Forselles). Vuonna 1790 ruukin johtoon nousi 31-vuotias Virginia af Forselles, joka johti Strömforsin ruukkia lähes 60 vuotta. Suurin osa edelleen ruukissa nähtävästä rakennuskannasta on peräisin hänen kaudeltaan.

Moni kyläläinen ajoi aamuin illoin työläisten linjureilla Loviisan tai Valkoon asti leivän perään. Valkossa urakoitiin sotakorvauslaivoja venäläisten vaatimuksesta. Åke-setä oli hienommissa hommissa Loviisassa: Laborissa varastonhoitajana. Sehän oli jo siistiä sisätyötä, stailimpaa kuin rekinä maatiloilla tai tehdastyöläisenä Ruukissa. Palkassa se ei välttämättä näkynyt. Kalle-setä toimi ikänsä autonasentajana Loviisassa Hjalmar Holmströmin talleilla ja Itä-Uudenmaan autossa

Suomen ensimmäinen ydinvoimala tuli sekin Ruotsinpyhtään puolelle, mutta Hästholmen siirrettiin osaksi Loviisa ja nythän koko kunta kuuluu suur-Loviisaan (!) ja viiriläläisistä tuli hups-heijaa kaupunkilaisia.

Lähetä kommentti