Keskiviikko, Syyskuu 3, 2008 10.11 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Raha & valta, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Biojalostamot, Ekorakentaminen, Teknologia, Varallisuuden hallinta
PK-yrityksen kasvun rahoittaminen johtaa yrittäjä-omistajan vaikeisiin valintatilanteisiin. Hyvin pyörivä pk-yritys on saanut pankista lainaa ja pieniä tukiaisia tuotekehityshankkeisiin. Markkinoinnin, myynnin, kaupallistamisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoittaminen on usein paljon vaikeampaa. Rahat tuppaavat loppumaan tuotekehitysvaiheessa. Usein sekin jää puolitiehen ja matka menstykseen mutkistuu.
Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus, väitetään. Olen nähnyt lukuisia hyviä ideoita, joihin ei Suomesta ole löytynyt rahaa, ei edes ymmärrystä. Moni innovaatio päätyykin ulkomaisten omistajien käsiin, koska sopivaa, kärsivällistä ja järkevää rahaa ei kerta kaikkiaan löydy Suomesta. Mutta satoja ituja valuu pesuveden mukana, kun innovaattorit nääntyvät, keksinnöt vanhenevat ja yritysaihiot kaatuvat.
Vaikeina aikoina ”puheiden ja tekojen välinen juopa” syvenee, kun pankit kiristävät luotonantoaan, ja pääomasijoittajat tulevat yhä varovaisemmiksi. Ideoista syynätään kaikki mahdolliset riskit. Puheet innovaatioiden merkityksestä joutaa roskakoriin, koska rahoittajat haluavat pelata varman päälle. Riskirahoitus on sana, jota Suomessa pitää käyttää äärimmäisen harvoissa tilanteissa. Silti tyhmiä sijoituksia tehdään jatkuvasti menneisyyden aloihin, jotka olivat joskus riskittömiä.
Usein kasvuvaiheen kynnyksellä myös yrittäjiltä ja omistajilta menee pupu pöksyyn. Pääomasijoittajiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Ajatellaan, että pääomasijoittajat hamuavat hallituspaikkoja. Hallituksesta käsin etsitään saumakohtaa innovatiivisen yrityksen kaappaamiseksi.
Menneisyydestä löytyy pelottavia esimerkkejä ja yrittäjien keskuudessa kiertää huhuja päätähuimaavista puhalluksista. Rahan voimalla hankittu valta-asema ei välttämättä takaa kaappaajille varmaa menestystä. Yritysten onnettomista vallankaappauksista löytyy esimerkkejä on kasapäin.
Sen sijaan viisaan rahan tulisi hakeutuu luottamukselliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön keksijöiden, innovaattoreiden ja yrittäjäomistajien kanssa. Osaamisintensiivisten firmojen menestyskonseptiksi ei riitä seteleitä pullottava kassa, koska pääoman karttumisen lopullinen turva ja varmuus tulee vain markkinoilta eli ostavilta asiakkailta.
Kuopiolainen Bella-Veneet Oy:stä kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä, että varastossa on 30 miljoonan euron edestä muoviin käärittyjä huvi- ja hyötyveneitä. Tämä vastaa puolen vuoden tuotantoa. Yhtiö lomauttaakin sen takia 250 työntekijää. Marco Bjurströmin viihdefirmat ovat tehneet tappiota ja toiminta pyörii rahoittajien armoilla. Ruotsalainen Saab vähentää autojen tuotantoa, kerrottiin äsken. Fordin omistama Volvo on viime vuosina tehnyt miljoonien eurojen tappiot. Tämä selittäneet myös osittain sen, miksi oululaisen Electrobit Oyj:n vaikeudet jatkuvat.
Ennakoiko tämä huonompien aikojen tuloa? Ihmiset jättävät veneet ja sirkusliput ostamatta. Kiinteistöjen kauppa on hiljentynyt. Ostajat odottavat hintojen laskua. Pankit eivät enää lainaa rahaa suin päin kelle tahansa, jolla on hienomman menopelin tarve tai hinku asettua asumaan entistä komeampaan mökkiin.
Rahoitusmarkkinoilla tapahtuu turbulenssista huolimatta hyviäkin asioita: kehityskelpoisten pk-yritysten rahoitukseen on tulossa uusia pääomainvestointimalleja. Pankit ja rahoittajat joutuvat rahoittamaan luotonantoa entistä tuottoisammalla toiminnalla. Kiinteistösijoittamisen eväät on syöty loppuun ja nyt kasvua ja kannattavuutta on haettava kasvukykyisistä ja –hakuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
Onneksi niitä sentään on, mutta oikeiden ja turvallisten kohteiden valinta muuttuu entistä vaativammaksi tehtäväksi. Rahan pitää osua oikeaan kohtaan. Markkinoilta on löydettävä sellaisia rakoja, jotka edelleen takaavat kannattavan kasvun. PK-yritysten kannattaa nyt korva tarkkana kuunnella pääomasijoitustoiminnan muutoksen tuulia. Vaikeat ajat ovat aina joillekin mahdollisuus.
Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus, väitetään. Olen nähnyt lukuisia hyviä ideoita, joihin ei Suomesta ole löytynyt rahaa, ei edes ymmärrystä. Moni innovaatio päätyykin ulkomaisten omistajien käsiin, koska sopivaa, kärsivällistä ja järkevää rahaa ei kerta kaikkiaan löydy Suomesta. Mutta satoja ituja valuu pesuveden mukana, kun innovaattorit nääntyvät, keksinnöt vanhenevat ja yritysaihiot kaatuvat.
Vaikeina aikoina ”puheiden ja tekojen välinen juopa” syvenee, kun pankit kiristävät luotonantoaan, ja pääomasijoittajat tulevat yhä varovaisemmiksi. Ideoista syynätään kaikki mahdolliset riskit. Puheet innovaatioiden merkityksestä joutaa roskakoriin, koska rahoittajat haluavat pelata varman päälle. Riskirahoitus on sana, jota Suomessa pitää käyttää äärimmäisen harvoissa tilanteissa. Silti tyhmiä sijoituksia tehdään jatkuvasti menneisyyden aloihin, jotka olivat joskus riskittömiä.
Usein kasvuvaiheen kynnyksellä myös yrittäjiltä ja omistajilta menee pupu pöksyyn. Pääomasijoittajiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Ajatellaan, että pääomasijoittajat hamuavat hallituspaikkoja. Hallituksesta käsin etsitään saumakohtaa innovatiivisen yrityksen kaappaamiseksi.
Menneisyydestä löytyy pelottavia esimerkkejä ja yrittäjien keskuudessa kiertää huhuja päätähuimaavista puhalluksista. Rahan voimalla hankittu valta-asema ei välttämättä takaa kaappaajille varmaa menestystä. Yritysten onnettomista vallankaappauksista löytyy esimerkkejä on kasapäin.
Sen sijaan viisaan rahan tulisi hakeutuu luottamukselliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön keksijöiden, innovaattoreiden ja yrittäjäomistajien kanssa. Osaamisintensiivisten firmojen menestyskonseptiksi ei riitä seteleitä pullottava kassa, koska pääoman karttumisen lopullinen turva ja varmuus tulee vain markkinoilta eli ostavilta asiakkailta.
Kuopiolainen Bella-Veneet Oy:stä kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä, että varastossa on 30 miljoonan euron edestä muoviin käärittyjä huvi- ja hyötyveneitä. Tämä vastaa puolen vuoden tuotantoa. Yhtiö lomauttaakin sen takia 250 työntekijää. Marco Bjurströmin viihdefirmat ovat tehneet tappiota ja toiminta pyörii rahoittajien armoilla. Ruotsalainen Saab vähentää autojen tuotantoa, kerrottiin äsken. Fordin omistama Volvo on viime vuosina tehnyt miljoonien eurojen tappiot. Tämä selittäneet myös osittain sen, miksi oululaisen Electrobit Oyj:n vaikeudet jatkuvat.
Ennakoiko tämä huonompien aikojen tuloa? Ihmiset jättävät veneet ja sirkusliput ostamatta. Kiinteistöjen kauppa on hiljentynyt. Ostajat odottavat hintojen laskua. Pankit eivät enää lainaa rahaa suin päin kelle tahansa, jolla on hienomman menopelin tarve tai hinku asettua asumaan entistä komeampaan mökkiin.
Rahoitusmarkkinoilla tapahtuu turbulenssista huolimatta hyviäkin asioita: kehityskelpoisten pk-yritysten rahoitukseen on tulossa uusia pääomainvestointimalleja. Pankit ja rahoittajat joutuvat rahoittamaan luotonantoa entistä tuottoisammalla toiminnalla. Kiinteistösijoittamisen eväät on syöty loppuun ja nyt kasvua ja kannattavuutta on haettava kasvukykyisistä ja –hakuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
Onneksi niitä sentään on, mutta oikeiden ja turvallisten kohteiden valinta muuttuu entistä vaativammaksi tehtäväksi. Rahan pitää osua oikeaan kohtaan. Markkinoilta on löydettävä sellaisia rakoja, jotka edelleen takaavat kannattavan kasvun. PK-yritysten kannattaa nyt korva tarkkana kuunnella pääomasijoitustoiminnan muutoksen tuulia. Vaikeat ajat ovat aina joillekin mahdollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti