keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008

Toiminnanohjaus ja asiakkuuden hallinta

Teen toimistossa kevätsiivousta ja heittelen pois vanhoja papereita. Digitaalisuudesta huolimatta paperia kertyy. Paperiton konttori tuottaa ja kerää edelleen muistioita, lehtiä, mainoksia, esitteitä ja sekalaisia dokumentteja. Yritän kirjoittaa entistä enemmän suomalaisista pk-yrityksistä, innovaattoreista, palveluiden tuottajista ja mahdollisista kasvuyrityksistä.

Löysin siivotessani Visma Magazine 1/06 eli vuodelta 2006, joka kertoo: "Visma Software toimittaa Suomessa ERP eli toiminnanohjausjärjestelmiä ja CRM (asiakkuuden hallinta) kokonaisjärjestelmiä. Visma Softwarella on Suomessa yli 13 000 pk-yritystä asiakkaana, ja on selkeästi markkinajohtaja omassa kohdemarkkinassaan."

Mitä minä tiedän Vismasta? En juuri mitään. Magazine on ilmeisesti tullut matkaan alan messuilta. Mutta en tunne henkilöitä. Yritys toimittaa ERP ja CRM lisäksi kiinteistöhallinnan ohjelmia. Sähköisestä laskutuksesta puhuttiin jo vuonna 2006. Asiakkaat ovat pääosin suomalaisia. Econet- ja Nova-ohjelmat antavat oppilaitoksille mahdollisuuden entistä tehokkaampaan opiskeluun. Opetuspuolen ohjelmia oli vuonna 2006 yli sadassa oppilaitoksessa:
  1. ammattikouluissa
  2. ammattikorkeakouluissa
  3. opistoissa
  4. aikuiskoulutuskeskuksissa
Teollisia yhteistyökumppanuuksia on Visamlle parinkymmenen vuoden aikana kertynyt 1 000. Uusimman tiedon mukaan: "Asiakkuudenhallintaan on tarjolla monipuolinen Visma CRM ja hankinta- sekä laskunkäsittelytoimintoihin Proceedo-ratkaisu."

Visma CRM yhdistää koko yrityksen toiminnot asiakasrajapinnasta taustatyöhön. Järjestelmä on täysin toimiala- ja kokoluokkariippumaton, soveltuen erilaisten yritysten tarpeisiin. Visma CRM koostuu myynnin, markkinoinnin, projektitoiminnan ja asiakaspalvelun osa-alueista. Pohjana toimii asiakasrekisteri, joten kaikki tiedot ovat heti asiakasrajapinnassa työskentelevien käytettävissä.

Visman verkkosivuilta löysin tämän tiedon: "Visma yksinkertaistaa asiakkaidensa liiketoimintaa toiminnanohjauksen ja asiakkuuksienhallinnan tietojärjestelmien sekä taloushallinnon ulkoistamispalveluiden avulla. Tavoitteenamme on tukea asiakkaidemme menestystä joustavilla ja luotettavilla ratkaisuilla ja palveluilla."

Suomessa on yhteensä 250 000 yritystä. Valtaosa eli 90 prosenttia on alle viisi henkilöä työllistäviä. Kasvuyrityksiä, joiden liikevaihto on yli 1,7 miljoonaa euroa on vain 0,3 prosenttia. Väitetään, että kasvun esteenä on "kasvuyritysten ekosysteemin puuttuminen". Selkeämmin sanottuna, ongelmana on kasvuyritysten rahoituksen ongelmat mm. vientiä kehitettäessä.

Kahdenkymmenen vuoden ikäinen Visma Software visioi itsensä vuoteen 2010 mennessä Suomen johtavaksi ERP-toimittajaksi. Henkilöstön määrä haarukoidaan 500 - 1 000 henkilöön. Visma Software näkee itsensä voimakkaasti kasvavana palveluyrityksenä. Kirjoitushetkellä tammikuussa 2006 yrityksen palveluksessa oli 200 henkilöä.

"Henkilöstömäärämme on alkuvuoden aikana lisääntynyt voimakkaimmin asiantuntijapalveluiden alueella", kerrotaan Visma Magazinessä 1/2006. Henkilökuntaa on vuoden 2007 Magazinen mukaan 210.

Ohjelmistoteollisuus on ihmisläheinen ja resurssi-intensiivinen teollisuuden ala, jossa pääosa toimitus- ja asiakaspalvelukyvykkyydestä syntyy ainoastaan ammattitaitoisten ihmisten avulla.
  1. Toimitetaanko paketteja
  2. Palvellaanko asiakkaita
  3. Ohjelmistoista on tullut laajoja kokonaisuuksia
  4. Hallinnan ongelmat ovat lisääntyneet
  5. Universaalisten pakettiohjelmien toteuttaminen mahdotonta?
  6. Yhä suurempi osa tiedon tuottamisesta tapahtuu erilaisten raporttien ja tilastojen avulla
Vain erittäin pienissä yrityksissä, ja hyvin yksinkertaisilla vaatimuksilla liikkeellä oleva yritys voi löytää ohjelmiston, jota ei tarvitse modifioida asiakkaan tarpeiden perusteella tai niiden muuttuessa.

Visma lupaa panostaa kovasti "asiakaskohtaisen toiminnallisuuden rakentamisen kyvykkyyteen". Asiakaskohtainen toimituskyvykkyys koostuu teknisistä ratkaisuista ja yllättäen, ihmisresursseista.
  1. Ohjelmistoja pyritään teollistamaan ja standardoimaan
  2. Erityistarpeiden ratkaisemiseen kohdistetaan pääosa resursseista
  3. Pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuutta panostaa tuotteiden kehittämiseen siinä mitassa kuin asiakkaat edellyttävät
  4. Tämä ennakoi alan konsolidoitumista
Toisaalta näemme parhaillaan, että IBM ja TietoEnator vähentävät väkeä. Mihin suuntaan suomalaiset ohjelmisto- ja tietopalveluyritykset kehittyvät? Tapahtuuko nyt pirstoutumista ja erikoistumista? Syntyykö entistä enemmän pieniä palvelupuoteja, jotka verkottuvat alueellisesti kokonaisuuksien hallitsemiseksi.
Lähetä kommentti