sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Kasvualustan kehittäminen

Tämäkin on osa blogien kanavauudistusta. Siirtelen hajallaan olevaa aineistoa uusiin kohteisiin. Samalla avautuu tilaisuus sisällön editointiin ja uudelleen arviointiin.

Kasvualustan kehittäminen

kirjoittaja projekti @ Maanantai, Touko. 22, 2006 - 20:07:13

Kasvuyritykset haluavat sijoittua seuduille, joissa heille tarjotaan kasvuympäristöjä: yleiskaavoja, jotka lupaavat tulevaisuuteen sitoutunutta toimintaympäristöä sekä nykyaikaisia liikkumisyhteyksiä ja asemakaavoja, jotka mahdollistavat erilaisten yritysten toisiaan hyödyntävän synergiaympäristön.

Innovatiivisessa toimintaympäristössä panostetaan

Tiedepuistot

  • tiedon siirtoon,

  • koulutukseen ja tähän liittyvään

  • konsultointiin.

Osana konsulttiosaamista alueella tulee olla KIBS (Knowledge Information Business Services)

  • palvelun tuottajia, joiden tehtävänä on auttaa innovaatioiden tunnistamisessa,

  • tutkimustulosten kaupallistamisessa,

  • yritystoiminnan käynnistämisessä sekä

  • tiedon siirron edistämisessä.

Innovatiiviseen toimintaympäristössä tulisi olla myös muotoilutoimistoja, joiden merkitys etenkin massakulutustuotteiden kehittämisessä on hyvin merkittävä.

Suomen 29 ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2003 noin 31 000 aloituspaikkaa. Näistä ns. nuorten koulutuksen paikkoja oli 25 000 ja aikuiskoulutuksen paikkoja noin 6 000.

Ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2003 yhteensä 130 000 opiskelijaa (nuorten tutkinto-opiskelijoita 108 000 ja aikuisopiskelijoita 22 000).

Tiedekorkeakoulujen (yliopistojen) tehtävänä on antaa korkeinta akateemista opetusta ja mahdollistaa tohtoritason tutkinnon suorittaminen.

Yliopistokaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi) lisäksi kehitetään kuutta yliopistokeskusta (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki).

Tiede- ja teknologiapuistoille yhteistä on hautomotoiminnan (incubating) keskeinen rooli sekä hyvät yliopistoyhteydet.

Tulevaisuuden haasteena on se, miten teknologiakeskuksista muodostetaan globaaleja innovaatioverkostoja.

Tutkimuksen innovaatiokäytännöt ovat myös muuttuneet lineaarisesta innovaatiojärjestelmästä (perustutkimus-soveltava tutkimus-tuotekehitys-tuotteistaminen) monimuotoisiin ja monensuuntaisiin innovaatioverkostoihin.

Luovuus maankäytössä tarkoittaa uusien, raja-alueet ylittävien ja yhteistoimintaan kannustavien keinojen käyttöönottoa.

  • edullisia toimitiloja aloittaville yrityksille

Uusi osaaminen syntyy edelleen keskittymällä, syventämällä ja parantamalla teknologioita ja hakemalla uusia innovaatioita teknologian kehittämisen avulla.

Hyvin verkottunut globaali teknologiatalous mahdollistaa osaltaan entistä tarkemman toiminnan ja kehitystyön fokusoinnin. Yritys tai tutkimusryhmä voi menestyä yhä tarkemmalla osaamisella.

Perinteisen keihäänkärkiosaamisen lisäksi on mahdollista menestyä hyvinkin spesifin, ns. neulankärkiosaamisen avulla.

  • neulankärkiajattelu
  • markkinaraot
  • erikoisosaaminen
  • maailmanlaajuistumisen avaamat mahdollisuudet

Ei kommentteja: